Lue keskustelun säännöt.
Keskivertoa älykkäämpi: mikä älykkyydessä on raskainta?
Minulle henkilökohtaisesti se, että osaan hahmottaa asiat suurina kokonaisuuksina, joissa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jotka harvoin ovat kovin mustavalkoisia tai joko-tai. Näin on usein esim. poliittisten tai eettisten kysymysten kanssa. On jotenkin tuskastuttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että populistiset one-linerit purevat keskivertoihmisiin paljon tehokkaammin, eivätkä he edes halua ajatella asioita monelta kantilta. Muita?
Kommentit (1229)
Se että juntit väittävät ei-junttien olevan vieraantuneita todellisuudesta, vaikka oikeasti tunnen vallitsevan todellisuuden he-le-ve-tin paljon paremmin kuin he.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole älykkyyttä mitattu, mutta työkaverit joskus sanovat, että ajattelen ihan liian nopeasti, ja he eivät aina pysy kärryillä mukana.
Ongelmatilanteessa sitä vaan innostuu täysillä ja laittaa aivot raksuttamaan ja kokeilemaan eri ratkaisuja. Mielipuuhaa.
Eli tuo nopea ajattelu on joskus ongelma.
Kuinka mones ketju ap aiheesta?
Se osoittaa älysi määrän.
Ps. Sinua on testattu lasten ÄO-testillä, jossa pärjäisit keskitasoisesti osioissa, joissa sinun pitäisi olla taitava.
Pps. Tunnepohjainen defenssi, selitä sana ja hysteerinen naurukohtaukseni vain lisääntyy
Hassu kysymys, varmaan 80% ihmisistä luulee olevansa keskivertoa älykkäämpiä, ihan kuten useimmat luulevat olevansa keskivertoa parempia kuskeja..
Oikeasti älykkäällä on harvemmin tarvetta korostaa älykkyyttään sen kummemmin. Teot ja tulokset puhuvat puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Hengenheimolaisia on vaikea löytää. Vaaleissa äänestäminen tuntuu useimmiten mahdottomalta, tarpeeksi hyvää ehdokasta ei vain löydy.
Et varmaan äänestäis enää ikinä, jos joku kerta menisit katsomaan eduskunnan täysistuntoa!!!😂 sonnilauma mölisee ihan s*atanan tyhmiä. Siis oikeasti, se on oikea tyhmyyden tiivistymä ja toki vain jotkut ovat paikalla ansaitsemassa palkkaansa. Joku Ilkka Kavervakin vaikuttaa siinä porukassa charmantilta, sivistyneeltä ja älykkäältä ammattilaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äly on myös pitkäjänteisyyttä, tunnen neroja mutta he ovat kärsimättömiä. Fiksu ihminen ei lyttää muita lapsen logiikalla.
En tiedä olenko keskivertoa älykkäämpi, pärjään hyvin kyllä kaikissa päättelytehtävissä, olen aina ollut hyvä matikassa, kielissä jne ja työkseni ohjelmoin ja 3d-mallinnan. Opin nopeasti uutta.
Minua häiritsee eniten oma rajallisuuteni. Haluaisin oppia, tutkia, janoan lisää tietoa oikeastaan mistä vaan. Yhteiskuntatieteet, luonnontieteet, uudet kielet, ongelmanratkaisu... Haluan ymmärtää asioita, syitä ja seurauksia syvällisesti, mutta aina tuntuu, että tiedän aivan liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luulen ymmärtäväni mitä 45 haki viestillään.
Muakin harmittaa usein ihmisten sokeus itselleen. Sellainen odotteleva fiilis että milloin huomaisivat. Harmittaa katsoa kun joku on jäänyt kiinni johonkin vaiheeseen, vaikka hänellä olisi kaikki edellytykset kehittyä ja ratkaista ongelmansa itse.
Toinen joka harmittaa, jos kuulen ihmisten perustelevan asioita sillä "kun kaikki muutkin".
On kyky ajatella ja toimia itsenäisesti mutta sitä ei käytetä. Annetaan yhteisön asettaa riman korkeus.
En ole sillä tavalla intohimoinen muiden älykkyyden suhteen että saisin näistä suuria tunteita revittyä, mutta ehkä tällaiset havainnot siinä hetkessä saavat minut seurassa puhumaan vähemmän.
Se mikä itseä inhottaa on, että asiat pitäisi aina hoitaa vähän sinnepäin. Esim töissä, on tärkeämpää saada asia jotenkuten valmiiksi, kuin tehdä se hyvin ja laadulla. Enkä tarkoita tällä sitä, että asioita pitäisi loputtomiin hioa, vaan että "riittävä laatu" on tosiasiassa ihan sontaa. Sen näkee vähän joka puolella, koulutuksessa, tavarassa, vaatteissa, rakentamisessa, ohjelmistoprojekteissa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anonyymisti tähän voin vastata, mutta arkielämässä harvoin korostan älykkyyttäni. Ap muotoili jo hyvin pääasiallisen ketutuksen aiheen. Ihmiset kiihtyvät nollasta sataan jonkin yksittäisen havainnon perusteella eivätkä jaksa/osaa harkitusti punnita ilmiön taustalla vaikuttavia moninaisia asioita. Usein myös ahdistaa tieto siitä, että maailman politiikkaa johtavat itseäni tyhmemmät ihmiset (minkä erityisesti nykypäivänä kyllä helposti huomaakin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmiset tituleeraavat itseään keskivertoa älykkäämmäksi.
Luulet olevasi nokkela, mutta tämä juttusi on vanhempi kuin kategorinen imperatiivi.
Joskus älykkyys herättää pelkoa ja aletaan dissata. Uudet ajatukset ei ole suotavia. Sellainen tyhjänjauhaminen on turvallista. Joskus kyllästyttää kun mistään ei voi keskustella kun aina lässäytetään jutut turvallisille vesille, kuten sää. Hulluinta on se, että nämä ei ehkä osaa itse tehdä mitään avauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pitäisi itseäni keskivertoa älykkäämpänä, koska aivojemme kapasiteetti on niin laaja. Toisaalta olen kyllä käynyt monia keskusteluja itseään keskivertoa älykkäämpien kanssa ja samalla huomannut, että heillä on oikeastaan aika suppealla alalla tämä älykkyys mistä he itse ovat jokseenkin ylpeitä. Lisäksi sekä älykkäät, että vähemmän älykkäät suuttuvat aivan samalla tavalla, jos heidän älykkyytensä ottaa kyseenalaistavan suurennuslasin alle.
Mielestäni todellinen älykkyys on sitä, että kykenee kehittämään jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Kaikki muu on pelkästään muualta opittua, eli matkittua.
Insinöörikö olet?
En itse ole älykäs, ihan tavis vain, mutta olen aina luullut, että älykkäät eivät lokeroi ihmisiä ja muiden ajatuksia tyhmiksi jne, mitä tässäkin ketjussa tehdään. Vaan ymmärtävät ihmisluonteen monimuotoisuuden ja sen, miksi useimmat katsovat maailmaa hyvin vahvasti omasta näkökulmastaan. Mutta ehkä olen väärässä sitten, ehkä heillä onkin tarvetta nostaa itseään muiden yläpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kielellisesti aika paljon keskivertoa lahjakkaampi, minusta tuli toimittaja ja teen juttuja aika vaativiin lehtiin. Vieraissa kielissä en ole kovinkaan hyvä, vaikka lahjakkuusprofiilin perusteella voisi muuta odottaa. Maalaiskoulussa 80-luvulla ei niin kovin syvällistä opetusta saanut. Olen myös laiska, enkä jaksanut koskaan päntätä saksankielen sukuja niin, että olisin ne oikeasti oppinut.
Laiskuus on minulla leikannut ison osan menestyksestä, jonka olisin voinut lahjakkuuden perusteella ehkä saavuttaa. Olen myös herkkä ja jonkin verran traumatisoitunut, joten tarvitsen paljon omaa aikaa ahdistuksen käsittelyyn.
Myös lapseni ovat kielellisesti hyvin lahjakkaita. Heillä sujuu äidinkielen ohella myös englanti erittäin hyvin, koska he ovat kasvaneet internetin englanninkielisessä maailmassa. Muiden kielien osaamista verottaa laiskuus, joka sekin on ilmeisesti jotenkin perinnöllistä.
Lapsena ja nuorena olin monesti ihmisten mielestä outo. Aikuisena olen oppinut juttelemaan ihmisten kanssa niistä asioista, mistä kunkin kanssa voi jutella ja olen siinä käsityksessä, että minusta aika usein pidetään.
Minun ÄO:ni on siinä 146: hujavilla. En oikein voi samaistua noihin edellä esitettyihin ajatuksiin. Erittäin oudolta kuulostaa se, mitä joku sanoi ns harmaasta alueesta. Minusta päin vastoin asiat ovat paljon mustavalkoisempia kuin ihmiset yleensä ajattelevat; minun on helppo ymmärtää se oikea tai paras ratkaisu esim jossain poliittisessa kysymyksessä.
Siitä olen samaa mieltä, että yleensä ihmisillä on hassu käsitys siitä, millaiset ihmiset ovat älykkäitä, kuten esim kirjakieltä puhuvat ihmiset.
Todellisia älykkyyteen liittyviä ongelmia ovat minulle esim se, etten jaksa keskittyä samaan asiaan kovin kauaa vaan kyllästyn helposti. Mikään työ ei ole tuottanut minulle tyydytystä, koska ne eivät tarjoa riittävästi haastetta. Olen kiinnostunut liian monista asioista samanaikaisesti. En ole viitsinyt sanottavasti luoda ns uraa. Nykyään elätän itseni ja perheemme ihan mukavasti pörssikaupoilla.
Mulla on neljä yliopistotutkintoa eri aloilta loistavin arvosanoin ja osaan lähes kymmentä kieltä mukaanlukien latinat ja klassiset kreikat. Ymmärrän myös esim auton ja kaikkien laitteiden toiminnan paljon yksityiskohtaisemmin kuin mieheni. Joudunkin aina riitoihin huoltamoäijien kanssa, koska tiedän asiat paremmin kuin he.
Mulla on aina ollut sellainen ongelma, että tylsistyn useimpien ihmisten seurassa. Minulla on ollut yksi fiksu työkaveri, jonka kanssa juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Mutta usein en vaan jaksa puhua siitä, miten toisen siivoukset sujui eilen kotona tai miten se on kastellut kukkiaan tms. Siksi viihdyn usein yksin. Mulla on vaikeuksia myös mun huumorin kanssa, osa ymmärtää ja meillä onkin hauskaa, mutta osa katsoo vaan hitaasti, jolloin ymmärrän, että tämän ihmisen kanssa ei sitten vitsailla. Kavereita, joiden kanssa jaksan olla, löydän vähän.
Mieheni on Mensan jäsen ja hän sanoo monesti, että häntä tuskastuttaa asioiden vatvominen. Vaikka asioilla on monta puolta (jos kyseessä ei ole eksakti tiede), useimmille asioille kuitenkin on yksi tai muutama optimaalinen ratkaisu. Ehkä se johtuu siitä, että kykenee nopeasti yhdistelemään tiedossa olevat faktat ja muodostamaan johtopäätöksiä, kun muut eivät samaan pysty ja siksi vatvovat loputtomiin tätä toisaalta-toisaalta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kannattaisi kysyä asiaa mielummin REILUSTI keskivertoa älykkäämmiltä. Joku reilu satasen äo tai edes alle 120:n ei välttämättä ole vielä mitään ihmeellistä...
No ne on sitten jo neroja, ja oma ryhmänsä hekin.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on Mensan jäsen ja hän sanoo monesti, että häntä tuskastuttaa asioiden vatvominen. Vaikka asioilla on monta puolta (jos kyseessä ei ole eksakti tiede), useimmille asioille kuitenkin on yksi tai muutama optimaalinen ratkaisu. Ehkä se johtuu siitä, että kykenee nopeasti yhdistelemään tiedossa olevat faktat ja muodostamaan johtopäätöksiä, kun muut eivät samaan pysty ja siksi vatvovat loputtomiin tätä toisaalta-toisaalta.
Miksei miehesi voi vaan sanoa, että tehdään, näin tämä on hyvä juttu? Itse olen opetellut vahvistamaan muita uskomaan siihen parhaaseen ratkaisuun. Kun joudun usein sen kuitenkin päättämään, vaikken mikään pomo ole.
En pitäisi itseäni keskivertoa älykkäämpänä, koska aivojemme kapasiteetti on niin laaja. Toisaalta olen kyllä käynyt monia keskusteluja itseään keskivertoa älykkäämpien kanssa ja samalla huomannut, että heillä on oikeastaan aika suppealla alalla tämä älykkyys mistä he itse ovat jokseenkin ylpeitä. Lisäksi sekä älykkäät, että vähemmän älykkäät suuttuvat aivan samalla tavalla, jos heidän älykkyytensä ottaa kyseenalaistavan suurennuslasin alle.
Mielestäni todellinen älykkyys on sitä, että kykenee kehittämään jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Kaikki muu on pelkästään muualta opittua, eli matkittua.