Psykiatreissa paljon sadisteja?
Onko psykiatriaan erikoistuvilla lääkäreillä normaalia enemmän sadistisia piirteitä? Täsmähoidon puutteessahan koko psykiatria on ns valtapelikenttä.
Kommentit (94)
Oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että on sekä hyviä että huonoja psykiatreja ja kaikkea siltä väliltä. Huonona kokemuksena voisin mainita esimerkiksi sen, että kun sanoin psykiatrille, että haluaisin elää terveellisempää elämää, eli ruokavalio kuntoon, tarpeeksi unta, enemmän liikuntaa ja tupakka pois, niin psykiatri naureskeli, ja sanoi että "Ei kannata asettaa liian korkeita tavoitteita ettei pety". Psykiatri siis lannisti minua terveellisempien elämäntapojen suhteen.
Minä kun kävin juttelemassa psykiatrille sisätautilääkärin lähetteellä, psykiatri oikein piristyi keskustelun aikana. Oli varmaan tottunut hiukan toisentyyppisiin keskusteluihin, arvelin.
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että on sekä hyviä että huonoja psykiatreja ja kaikkea siltä väliltä. Huonona kokemuksena voisin mainita esimerkiksi sen, että kun sanoin psykiatrille, että haluaisin elää terveellisempää elämää, eli ruokavalio kuntoon, tarpeeksi unta, enemmän liikuntaa ja tupakka pois, niin psykiatri naureskeli, ja sanoi että "Ei kannata asettaa liian korkeita tavoitteita ettei pety". Psykiatri siis lannisti minua terveellisempien elämäntapojen suhteen.
Sadistista kettuilua; ”mitä sinä oikein kuvittelet, mihin luulet pystyväsi!”
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä hain joskus apua psykosomaattisiin oireisiin kun olin työuupunut. Kävin juttelemassa psykiatrille ja hän oli erittäin ihana, kannustava ja taitava eikä halunnut oikeastaan edes kirjoittaa mitään lääkettä, melatoniinia taisi laittaa reseptinä. Ajattelin että onpa ihana lääkärikunta... kunnes sisko joutui synnytyksen jälkeisen psykoosin vuoksi osastolle pakkohoitoon ja siinä sitten vieraillessa ja siskon asioita hoitaessa sain nähdä mihin psykiatrit oikein kykenevät.
Niin, tunnistamaan vakavasti sairaat ja tekemällä pakkohoitopäätöksen silloin kun potilas on vaaraksi itselleen tai muille tai irti realiteeteista? Sehän se niiden työ osittain onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vaikka sama mikä psykologiaan hakeutuessan. Ei sen kummempaa tarvittaisi.
Kokemus myös psyk. sairaanhoitajista on positiivinen. Pääsääntöisesti mukavia ja ovat koittaneet auttaa, miten pystyvät. Mukavaa juttelua arkisista asioista ihmisläheisesti. Tunti on lyhyt aika purkaa elämää kovin syvältä. Sen sijaan jostain terapeuteista on tullut etäinen fiilis. Liekö se, että pitää suojata itseään, ettei ota asiakkaiden ongelmia liikaa itseensä.
Olen tavannut elämäni aikana seitsemän psykiatria. Yksi heistä oli vahvasti sadistisia piirteitä omaava.
Minulla oli vaikea aika sillä lähipiirissä oli tapahtunut kaksi kuolemantapausta, kaksi vakavaa sairastumista sekä Olin itsekin pitkäaikaisesti sairaana.
En olisi tarvinnut yhtään enempää paskaa niskaan mutta Tämä sadistinen psykiatri koki asiakseen mitätöidä minua, ilkeillä ja haukkua. No, jäi ainoaksi käyntikerraksi.
Minä paranin itsekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vaikkapa tuosta. Ei tarvits minun henkilökohtaista mielipidettäni, tarvitaan alalle sopiva profilointi. Että edes pahimmat psykopaatit ja sadistit karisisivat:
https://www.jyu.fi/edupsy/fi/hakijalle/valintakokeet/psykologian-sovelt…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hain joskus apua psykosomaattisiin oireisiin kun olin työuupunut. Kävin juttelemassa psykiatrille ja hän oli erittäin ihana, kannustava ja taitava eikä halunnut oikeastaan edes kirjoittaa mitään lääkettä, melatoniinia taisi laittaa reseptinä. Ajattelin että onpa ihana lääkärikunta... kunnes sisko joutui synnytyksen jälkeisen psykoosin vuoksi osastolle pakkohoitoon ja siinä sitten vieraillessa ja siskon asioita hoitaessa sain nähdä mihin psykiatrit oikein kykenevät.
Niin, tunnistamaan vakavasti sairaat ja tekemällä pakkohoitopäätöksen silloin kun potilas on vaaraksi itselleen tai muille tai irti realiteeteista? Sehän se niiden työ osittain onkin.
Kyllä, mutta kummasti siinä samalla pakkohoitopotilas menettää ihmisyytensä heidän silmissään.
Vierailija kirjoitti:
Tornado myös toivottavasti kiertää oikeaan kohtaan. On idioottia huomata että suomessa niitä hurreja ei ole.
Mulle tätä samaa mitä sä oot vetänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hain joskus apua psykosomaattisiin oireisiin kun olin työuupunut. Kävin juttelemassa psykiatrille ja hän oli erittäin ihana, kannustava ja taitava eikä halunnut oikeastaan edes kirjoittaa mitään lääkettä, melatoniinia taisi laittaa reseptinä. Ajattelin että onpa ihana lääkärikunta... kunnes sisko joutui synnytyksen jälkeisen psykoosin vuoksi osastolle pakkohoitoon ja siinä sitten vieraillessa ja siskon asioita hoitaessa sain nähdä mihin psykiatrit oikein kykenevät.
Niin, tunnistamaan vakavasti sairaat ja tekemällä pakkohoitopäätöksen silloin kun potilas on vaaraksi itselleen tai muille tai irti realiteeteista? Sehän se niiden työ osittain onkin.
Kyllä, mutta kummasti siinä samalla pakkohoitopotilas menettää ihmisyytensä heidän silmissään.
Tästä samaa mieltä. Eikä tarvitse olla edes pakkohoitopotilas. Potilas noin ylipäätään on paaria -jos aivan rehellisiä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vaikka sama mikä psykologiaan hakeutuessan. Ei sen kummempaa tarvittaisi.
Ja miksi? Kaksi erilaista ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vaikka sama mikä psykologiaan hakeutuessan. Ei sen kummempaa tarvittaisi.
Ja miksi? Kaksi erilaista ammattia.
Ei ollenkaan. Pääsääntöisesti ollaan nykyisin sitä mieltä, että lääketieteelliseen tulee aivan yleisesti asettaa soveltuvuuskokeet.
Sivusta ja ohis.
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut elämäni aikana seitsemän psykiatria. Yksi heistä oli vahvasti sadistisia piirteitä omaava.
Minulla oli vaikea aika sillä lähipiirissä oli tapahtunut kaksi kuolemantapausta, kaksi vakavaa sairastumista sekä Olin itsekin pitkäaikaisesti sairaana.
En olisi tarvinnut yhtään enempää paskaa niskaan mutta Tämä sadistinen psykiatri koki asiakseen mitätöidä minua, ilkeillä ja haukkua. No, jäi ainoaksi käyntikerraksi.
Minä paranin itsekseni.
Ehkä hänen ansiostaan paranit itseksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yhä näin, että psykiatriaan erikoistuessaakaan ei lääkäreille ole soveltuvuustestejä?
Kerro toki soveltuvuustestin sisältö noin niinkuin omasta mielestäsi. Eikä mitään lämpöä, empatiaa ynnä muuta diibadaabaa.
Vaikka sama mikä psykologiaan hakeutuessan. Ei sen kummempaa tarvittaisi.
Ja miksi? Kaksi erilaista ammattia.
Ei ollenkaan. Pääsääntöisesti ollaan nykyisin sitä mieltä, että lääketieteelliseen tulee aivan yleisesti asettaa soveltuvuuskokeet.
Sivusta ja ohis.
Koko hoitoalalle. Tietysti.
Ohiksen ohis.
Muistakaa, että teillä on oikeus nauhoittaa tai vaikka kuvata vastaanottokäynti, suitsii kummasti vittuilua.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että teillä on oikeus nauhoittaa tai vaikka kuvata vastaanottokäynti, suitsii kummasti vittuilua.
Tämä. Sen saa tehdä myös salaa - esimerkiksi älypuhelimella laukussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että teillä on oikeus nauhoittaa tai vaikka kuvata vastaanottokäynti, suitsii kummasti vittuilua.
Tämä. Sen saa tehdä myös salaa - esimerkiksi älypuhelimella laukussa.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/vastaanoton-saa-nauhoi…
Tämä on tärkeä keskustelu. Tuttavani sairastui vaikeasti sysnnyteksenjälkeiseen masennukseen, varasi ajan (julkiselle) psykiatrille, ja ajatteli asian selviävän. Vastassa oli todellakin tällainen töihinsä leipääntynyt räyhääjä. Missään en ole aiemmin kuullut noin käyttäytyneestä erikoislääkäreistä, ja tuntuu kohtuuttomalta, että ihminen joutuu heikoimmillaan kohtaamaan tällaisen ihmisyyden irvikuvan. Onko tämä todellakin näin yleistä?