Kielten opiskelijat! Mikä kieli on mielestäsi vaikea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa

En tiedä mistä dialogeista puhut, ehkäpä tarkoitat murteita. Arabiassa ongelma on se, että puhutaan yhdestä kielestä, mutta useammat puhutut murteet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ja ruotsi keskenään. Sitten on keksitty yksi kirjakieli (fusha), jotka kukaan ei puhu äidinkielenään, vaan arabitkin joutuvat opettelemaan koulussa.

Itse opettelin ensin puhumaan puhekieltä, sitten opiskelin jonkun verran kirjallista arabiaa. Puhekielet ovat kieliopiltaan helppoja, kirjallinen kieli (varsinkin vaativammalla tasolla) aika vaikeaa.

Alussa vaikeinta on todellakin ääntäminen ja aakkosten oppiminen yms.

Osaan ääntää kaikki äänteet, koska opin kieltä paikan päällä. Ein-äänne on vaikea aluksi samoin muut kurkkuäänteet, joten harjoittele niitä päivittäin. Ein on helppo oppia niin että leikkii pikkupoikaa, joka leikkii kilpa-autolla ja tekee ääntä kuin jarrut vinkuu kurvissa :D koita tehdä ääntä kurkussa ja siirrä "autoääntä" syvemmäksi, pian olet ain-äänteessä. Pidä kurkkuäänteitä harjoitellessa peukalo ja etusormi kurkunpäässä kaulalla, kun äännät oikein, tunnet värinää sormien alla kurkussa.

Tarkkaan pitää ääntää myös eri h-äänteet, yksi on kuin suomen h, yksi kuin saksan ach-sanassa, ja se keskimmäinen onkin vaikein lausua oikein eli kurkunpää auki, ikään kuin huokaus, harjoittele lausumalla ha-ha-ha (kurkunpää avoinna, kuin yrittäisit saada sieltä roskaa pois äänettömästi) :D

No ei ihme, että arabia kuulostaa siltä, kuin yrittäisi köhiä hiekkaa pois kurkusta.

Aivan, toinen h-äänne on kuin rykisi kurkustaan taatelinkuorta, toinen kuin köhisi hiekkaa pois kurkusta ja kolmas on se suomalainen he-he-heh sainpas hiekan ja taatelit kurkusta :D

Mutta mistäs sanot siitä että siellä on etuässä ja etutee ja takaässä ja takatee ja vielä d-ääntestäkin samat parit? (Ei siis etup---y sentään hih).

Olen kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa ruotsin, englannin, saksan ja ranskan. Ranskaa olen lukenut vielä kaksi vuotta sen jälkeenkin yliopistossa. Vaikein on ranska. Ruotsi on helpoin, englanti ja saksa samaa tasoa. Espanjaa ja italiaa ymmärtää jos osaa ranskaa, ainakin auttavasti. Ja niiden opiskelu on helppoa ranskan jälkeen. Muuten virokaan ei ole niin helppo kuin aluksi luulisi, siellä astevaihtelu on hankala. Sitäkin opiskelin pari vuotta suomen opintojen rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko samalla kertoa, kuinka pitkälle luitte näitä kieliä.

Yleensä ne alkeet on suht helpot kielessä kuin kielessä.

Vaikeudet alkaa sitten, kun tulee kaikki aikamuodot, konjugatiivit sun muut.

Itse olen Saksan alkeissa ja tuntuu mahdottomalta oppia ne hiton suvut sanan mukana.

Niissä ei ole mitään logiikkaa.

Itse osaan vieraana kielenä vain englantia joten en tiedä onko saksa erilainen tms. mutta en kyllä todellakaan pystyisi sanomaan esim. jotain tarkkaa aikamuotoa tai konjugatiivia jostain tietystä sanasta tai lauseesta tai tunnistaa jotain kielioppijuttuja jostakin. Surkeasti menisi varmasti sellainen testi myös ihan suomeksikin.

Ja siis oikeasti osaan enkkua ihan hyvin, pystyn puhumaan ja kirjoittamaan sähköposteja, ohjeita ym. ilman ongelmaa. Ehkä vaikeuksia tosiaan tulee jos keskittyy kielen oppimisen sijasta opettelemaan noita kielioppijuttuja ym. "kielen teoriaa" sen käyttämisen sijasta.

Vähän sama kuin opettelisi ajamaan polkupyörää opiskelemalla fysiikaalisia ilmiöitä jotka vaikuttaa pyörän pysymiseen pystyssä itse polkupyörällä ajamisen sijaan.

Konjugatiivi? Never heard.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eri asia haluaako tilata lasin viiniä turistina tai asua maassa, työskennellä tai jopa opiskella ja kirjoittaa tieteellistä kieltä.

Monista englanti on helppoa, koska osaa löpöttää sitä rallienglantia turistina. Mutta sitten kun rupeat testamaan osaisitko käyttää peruskieltä kotioloissa, ja millä englannilla, sitten alkaa moni tippua: mieti vaikka miten sanoisit Briteissä ja Jenkeissä "ojenna mulle siivilä?"

Sitten kun aletaan puhua jostain eritysalasta, miten sujuu sanasto. Esim. mihin liittyy termit warp and weft?

Ja moni ei tiedä että arkikieli ja tieteellinen (asiakieli) eroavat toisistaan sanastoltaan. Miten sanoisit  akateemiseen tyyliin että "I left out this note from my essay"?

Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):

a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.

b) They ....... him in prison.

Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.

En osaa edes hyvin millään muotoa mutta voin yrittää nuo

Ojenna mulle siivilä = give me the strainer/screen/whatever, en ole varma mikä on oikea sana siivilälle ja mitä tarkoitetaan sillä? onko se keittiössä oleva juttu minkä läpi jauhot menee vai esim. pesukoneessa oleva juttu joka kerää vaatteista irtoavan tauhkan, vai lavuaarin pohjassa oleva reijitetty osa minkä läpi vesi menee viemäriin ja mikä jättää suuremmat roskat altaaseen?

I didn't include this note to my essay. Ei mitään hajua mikä on akateeminen tyyli.

We hung up the xmas lights

Viimeistä en tiedä jos ei ole "hung", miten se voi olla eri sana jos kyseessä on sama verbi ja sama muoto? Mitä tuo edes meinaa, roikuttivat vankilassa, siis pitivät siellä "jumissa" ettei päästäneet pois vapauteen vai roikuttivat esim. koukusta katosta jollain köydellä siis esim. hirttivät henkilön? Jos eka ja kompa kysymys niin sitten "kept".

Hyvä yritys, mutta tuosta näki miten vaikeaa englanti on. Ja herttileijaa sulta oli suomikin hukassa, etkös tiedä mikä on siivilä? No lähes sama kuin lävikkö.

Tuossa haettiin sitä että tuo sana ei ole helposti tuttu, jos ei asu englannikielisessä maassa, ja sittenkin tulee eroja, koska Kanadassa voidaan sanoa strainer, USA:ssa sieve ja Englannissa colander. Ja myös tapa jolla vehjettä pyydetään voi olla eri . Britti voisi sanoa että "Dearie, pass me the colander" ja jenkki taas että "Please hand me the strainer" tms.

"I left out this note from my essay" - oikea vastaus olisi ollut "I omitted this note from my essay." Siis leave out on arkikieltä, sen vastine on omit. Include oli sekin hyvä keksintö vaikkakin päinvastainen merkitys (jonka korjasit muuttamalla lauseen kielteiseksi).

We hung up the xmas lights -- oikein. Mutta se alempi lause olisi ollut hanged. Koska hung on ripustaa ja hanged hirttää. Samasta verbistä on siis kaksi imperfektimuotoa, joista toisella vain tuo yksi käyttötarkoitus. Hajulla siis olit.

Mutta tässä vaan osoitus, että ihan hyvin voi tulla toimeen englanniksi, vaikkei kaikkeja knoppeja ja alueellisia tai erikoiskielen muotoja osaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):

a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.

b) They ....... him in prison.

Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.

We hung up the Chistmas lights yesterday.

They hanged him in prison

hung lausutaan hang

hanged lausutaan hängd

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eri asia haluaako tilata lasin viiniä turistina tai asua maassa, työskennellä tai jopa opiskella ja kirjoittaa tieteellistä kieltä.

Monista englanti on helppoa, koska osaa löpöttää sitä rallienglantia turistina. Mutta sitten kun rupeat testamaan osaisitko käyttää peruskieltä kotioloissa, ja millä englannilla, sitten alkaa moni tippua: mieti vaikka miten sanoisit Briteissä ja Jenkeissä "ojenna mulle siivilä?"

Sitten kun aletaan puhua jostain eritysalasta, miten sujuu sanasto. Esim. mihin liittyy termit warp and weft?

Ja moni ei tiedä että arkikieli ja tieteellinen (asiakieli) eroavat toisistaan sanastoltaan. Miten sanoisit  akateemiseen tyyliin että "I left out this note from my essay"?

Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):

a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.

b) They ....... him in prison.

Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.

En osaa edes hyvin millään muotoa mutta voin yrittää nuo

Ojenna mulle siivilä = give me the strainer/screen/whatever, en ole varma mikä on oikea sana siivilälle ja mitä tarkoitetaan sillä? onko se keittiössä oleva juttu minkä läpi jauhot menee vai esim. pesukoneessa oleva juttu joka kerää vaatteista irtoavan tauhkan, vai lavuaarin pohjassa oleva reijitetty osa minkä läpi vesi menee viemäriin ja mikä jättää suuremmat roskat altaaseen?

I didn't include this note to my essay. Ei mitään hajua mikä on akateeminen tyyli.

We hung up the xmas lights

Viimeistä en tiedä jos ei ole "hung", miten se voi olla eri sana jos kyseessä on sama verbi ja sama muoto? Mitä tuo edes meinaa, roikuttivat vankilassa, siis pitivät siellä "jumissa" ettei päästäneet pois vapauteen vai roikuttivat esim. koukusta katosta jollain köydellä siis esim. hirttivät henkilön? Jos eka ja kompa kysymys niin sitten "kept".

Hyvä yritys, mutta tuosta näki miten vaikeaa englanti on. Ja herttileijaa sulta oli suomikin hukassa, etkös tiedä mikä on siivilä? No lähes sama kuin lävikkö.

Tuossa haettiin sitä että tuo sana ei ole helposti tuttu, jos ei asu englannikielisessä maassa, ja sittenkin tulee eroja, koska Kanadassa voidaan sanoa strainer, USA:ssa sieve ja Englannissa colander. Ja myös tapa jolla vehjettä pyydetään voi olla eri . Britti voisi sanoa että "Dearie, pass me the colander" ja jenkki taas että "Please hand me the strainer" tms.

"I left out this note from my essay" - oikea vastaus olisi ollut "I omitted this note from my essay." Siis leave out on arkikieltä, sen vastine on omit. Include oli sekin hyvä keksintö vaikkakin päinvastainen merkitys (jonka korjasit muuttamalla lauseen kielteiseksi).

We hung up the xmas lights -- oikein. Mutta se alempi lause olisi ollut hanged. Koska hung on ripustaa ja hanged hirttää. Samasta verbistä on siis kaksi imperfektimuotoa, joista toisella vain tuo yksi käyttötarkoitus. Hajulla siis olit.

Mutta tässä vaan osoitus, että ihan hyvin voi tulla toimeen englanniksi, vaikkei kaikkeja knoppeja ja alueellisia tai erikoiskielen muotoja osaakaan.

Who cares !!

upp

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eri asia haluaako tilata lasin viiniä turistina tai asua maassa, työskennellä tai jopa opiskella ja kirjoittaa tieteellistä kieltä.

Monista englanti on helppoa, koska osaa löpöttää sitä rallienglantia turistina. Mutta sitten kun rupeat testamaan osaisitko käyttää peruskieltä kotioloissa, ja millä englannilla, sitten alkaa moni tippua: mieti vaikka miten sanoisit Briteissä ja Jenkeissä "ojenna mulle siivilä?"

Sitten kun aletaan puhua jostain eritysalasta, miten sujuu sanasto. Esim. mihin liittyy termit warp and weft?

Ja moni ei tiedä että arkikieli ja tieteellinen (asiakieli) eroavat toisistaan sanastoltaan. Miten sanoisit  akateemiseen tyyliin että "I left out this note from my essay"?

Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):

a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.

b) They ....... him in prison.

Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.

En osaa edes hyvin millään muotoa mutta voin yrittää nuo

Ojenna mulle siivilä = give me the strainer/screen/whatever, en ole varma mikä on oikea sana siivilälle ja mitä tarkoitetaan sillä? onko se keittiössä oleva juttu minkä läpi jauhot menee vai esim. pesukoneessa oleva juttu joka kerää vaatteista irtoavan tauhkan, vai lavuaarin pohjassa oleva reijitetty osa minkä läpi vesi menee viemäriin ja mikä jättää suuremmat roskat altaaseen?

I didn't include this note to my essay. Ei mitään hajua mikä on akateeminen tyyli.

We hung up the xmas lights

Viimeistä en tiedä jos ei ole "hung", miten se voi olla eri sana jos kyseessä on sama verbi ja sama muoto? Mitä tuo edes meinaa, roikuttivat vankilassa, siis pitivät siellä "jumissa" ettei päästäneet pois vapauteen vai roikuttivat esim. koukusta katosta jollain köydellä siis esim. hirttivät henkilön? Jos eka ja kompa kysymys niin sitten "kept".

Hyvä yritys, mutta tuosta näki miten vaikeaa englanti on. Ja herttileijaa sulta oli suomikin hukassa, etkös tiedä mikä on siivilä? No lähes sama kuin lävikkö.

Tuossa haettiin sitä että tuo sana ei ole helposti tuttu, jos ei asu englannikielisessä maassa, ja sittenkin tulee eroja, koska Kanadassa voidaan sanoa strainer, USA:ssa sieve ja Englannissa colander. Ja myös tapa jolla vehjettä pyydetään voi olla eri . Britti voisi sanoa että "Dearie, pass me the colander" ja jenkki taas että "Please hand me the strainer" tms.

"I left out this note from my essay" - oikea vastaus olisi ollut "I omitted this note from my essay." Siis leave out on arkikieltä, sen vastine on omit. Include oli sekin hyvä keksintö vaikkakin päinvastainen merkitys (jonka korjasit muuttamalla lauseen kielteiseksi).

We hung up the xmas lights -- oikein. Mutta se alempi lause olisi ollut hanged. Koska hung on ripustaa ja hanged hirttää. Samasta verbistä on siis kaksi imperfektimuotoa, joista toisella vain tuo yksi käyttötarkoitus. Hajulla siis olit.

Mutta tässä vaan osoitus, että ihan hyvin voi tulla toimeen englanniksi, vaikkei kaikkeja knoppeja ja alueellisia tai erikoiskielen muotoja osaakaan.

Ihan hauska testi, ei ollut vaikea. Sinuna en tosin lähtisi päivittelemään kenenkään suomen kielen taitoa noin kovaan ääneen, sillä vastauksessasi oli useita kielioppivirheitä. Ehkä tarkoituksesi ei ollutkaan tuottaa kieliopillisesti hyvää tekstiä, mutta tekstin taso on kuitenkin ristiriidassa päivittelyn määrän kanssa. On toki eri asia tarkoituksella kirjoittaa vapaammalla tyylillä, mutta juuri tässä yhteydessä se vaikuttaa hassulta ja nurinkuriselta.

Venäjä on opiskelemistani kielistä (ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja viro) ollut vaikein. Luin sitä 3 vuotta lukiossa ja aikuisiällä olen parin kurssin verran yrittänyt kertailla. Kirjaimet oppii nopeasti mutta haastavinta itselleni oli se, että kielen logiikka on niin erilainen kuin suomessa. Esimerkiksi on vain yksi mennyt aikamuoto, ja se onko toiminta jo päättynyt vai ei, sekä onko se esimerkiksi jatkuvaa tai äkillistä tms. ilmaistaan erilaisilla etuliitteillä joita verbiin lisätään. Mutta tietysti venäjän kuten minkä vain kielen oppii jos jaksaa oikeasti paneutua ja etenkin jos pystyy viettämään aikaa kieliympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listaamistasi kielistä italia on ainoa jota en ole opiskellut, kaikkia muita enemmän tai vähemmän.

Englanti on suht helppo ja monikäyttöinen kieli(tosin tätä suomessa opiskellaan niin nuoresta pitäen että en ehkä ole paras ihminen kommentoimaan, voisi olla vähän eri tilanne alkaa nyt ihan nollasta opiskelemaan) 

Mielestäni myös ruotsi on helppo jos vaan on motivaatiota(yläkouluikäisillä sitä ei aina ole)...

Saksan olen kokenut myös helpoksi, pitkät sanat on vaikeita lausua ja sanojen suvut (fem.mask.neutrit) ei aina ole loogisia mutta pikkujuttuja jos sanan suku menee väärin, viesti menee kuitenkin perille.

Ranskasta ja espanjasta olen opiskellut vain ihan alkeita, mutta motivaatiota ei ollut niin ei jäänyt juuri mitään päähän. Sanastoa voi olla vaikea oppia kun eivät ole germaanisia kieliä niinkuin englanti, saksa ja ruotsi ovat.

Englannin sanastosta varmaan kolmannes on ranskasta otettuja lainasanoja. Alkuperäinen anglien ja saksien puhe tuli täyteen normannivalloitajien ranskaa keskiajalla. Huoletta voi luokitella ainakin kaikki ion- tai ment- päätteiset sanat ranskalaisperäisiksi, samoin ise/ize -päätteiset verbit, ranskassa vain pääte on -iser. "Ee" pääte tekemisen kohdetta merkitsevässä sanassa on ranskan é-pääte toisin kirjoitettuna.

Ota huviksesi enkun sanakurjasta arpomalla muutama kymmenen sanaa. Etsi niitä ranskan sanakirjasta. Hämmästyt!

Keskiajan ranska on ihan eri asia kuin nykyranska. Oikeastaan voidaan ajatella, että ne englannin sanat ovat tulleet latinasta. Erityisesti sivistyssanoissa näkee niiden alkuperän. Latinahan on ollut tärkeä sivistyksen kieli läntisessä Euroopassa.

Kirkollista sanastoa lukuun ottamatta sanat

ovat enkkuun tulleet latinasta ranskan kautta. Ja kaikki -ty -sanat enkussa ovat ranskan -ité -sanoja, joitain suhteellisen uusia sanoja lukuun ottamatta. Eli jos ymmärtää enkkua edes tyydyttävästi, tunnistaa ranskassa alkuperäisessä muodossaan olevat sanat liberté, fraternité ja égalité. Myös sanat neutralité, possibilitė ja humanité on helppa tunnistaa, vaikka niiden kirjoitusasua on kanaalin pohjoispuolella vaihdettu.

Vierailija kirjoitti:

Venäjä on opiskelemistani kielistä (ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja viro) ollut vaikein. Luin sitä 3 vuotta lukiossa ja aikuisiällä olen parin kurssin verran yrittänyt kertailla. Kirjaimet oppii nopeasti mutta haastavinta itselleni oli se, että kielen logiikka on niin erilainen kuin suomessa. Esimerkiksi on vain yksi mennyt aikamuoto, ja se onko toiminta jo päättynyt vai ei, sekä onko se esimerkiksi jatkuvaa tai äkillistä tms. ilmaistaan erilaisilla etuliitteillä joita verbiin lisätään. Mutta tietysti venäjän kuten minkä vain kielen oppii jos jaksaa oikeasti paneutua ja etenkin jos pystyy viettämään aikaa kieliympäristössä.

Unohdin latinan. Tosin sitä olen opiskellut vain puoli vuotta joten ei ehkä pitäisi verrata muihin opiskelemiini kieliin. Ei ollut helppo kurssi. Latinassa sanat taipuvat myös vartalosta, joten on siinä mielessä esim. englantiin ja ruotsiin verrattuna paljon enemmän pänttäämistä vaativaa.