Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelijat! Mikä kieli on mielestäsi vaikea?
11.01.2018 |
Te, joilla on kokemusta useamman kielen opiskelusta!
Mitkä kielet koit vaikeiksi ja miksi? Opitko kieltä koskaan vai jäikö tietyt kielioppiasiat hämärän peittoon?
Onko kielioppi toisissa kielissä helppoa, toisissa vaikeampaa?
Jos puhutaan ihan kielen kieliopin perusteista (ei vain alkeista).
Missä kielessä piti tosissaan pusertaa, että oppi menee päähän?
Kielet, joiden opiskelusta haluaisin kokemusta:
ruotsi
saksa
ranska
italia
espanja
englanti
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Arabia kuulostaa sille kuin koetettaisiin puhumisen kanssa saman aikaisesti hönkiä hiekkaa pois suusta.
:D Mun mielestä, ennen kuin aloin opiskella sitä, se kuulosti todella aggressiiviselta kieleltä. Tietysti sekin vaikutti, että ko. kielen natiivipuhujat puhuvat elävästi ja kehonkieltä apuna käyttäen. Oli jännää olla maassa, jossa puhutaan vain arabiaa, kun ei a) tajunnut mitään, ja b) kaikki kuulosti omaan korvaan siltä, että ihmiset riitelevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle oli venäjä jostain syystä tosi vaikea, vaikka kielioppi oli aika helppo. Saksa ja ranska olivat taas ihan helppo nakki sen rinnalla.
Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa
Aloittajan mainitsemat on helppoja, kuten germaaniset ja romaaniset kielet yleensäkin: kun osaa yhtä, osaa periaatteessa kaikkia. Sanasto on melkein identtistä ja rakenteessakin on vain kosmeettisia eroja. Kaksi viikkoa kielikylpyä riittää oppimaan auttavan taidon, jos osaa jo sukukieltä. (Tietysti tässä pitäisi määritellä, mitä kielen "osaaminen" tarkoittaa: turistikieltä, ruuan tilaamista ja tien kysymistä vai akateemista, hauskaa keskustelua vai kirjallisuuden lukemista vaiko jotain muuta.)
Mulle vaikein toistaiseksi on ollut unkari. Vaikka sen kielioppi ja logiikka muistuttaa suomea, sanasto on mahdoton. En ole minkään muun kielen kanssa joutunut opettelemaan ulkoa niin paljon.
t. kielten maisteri, puhun kahdeksaa kieltä, luen kahtakymmentä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa
Mulle tuo ei tuota ongelmaa, sen sijaan "kova" ja "pehmeä" h kyllä. Ja mies nauraa itsensä joka kerta kuoliaaksi, sen nimi kun alkaa (kovalla) h:lla (jonka lausun joka_hiivatin_kerta_väärin, vielä yli vuodenkin jälkeen).
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa
Mulle tuo ei tuota ongelmaa, sen sijaan "kova" ja "pehmeä" h kyllä. Ja mies nauraa itsensä joka kerta kuoliaaksi, sen nimi kun alkaa (kovalla) h:lla (jonka lausun joka_hiivatin_kerta_väärin, vielä yli vuodenkin jälkeen).
Sun miehes on kuollu sit aika monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjan ääntäminen ja sanat helppoja, mutta kielioppi, verbit ja aikamuodot vaikeita. Menee sitä vaikeammaksi mitä enemmän oppii. Saksa loogista ja englanti ja ruotsi helppoja, tosin johtuu myös siitä, että opiskelujen jälkeen olen asunut jonkin aikaa noissa kolmessa maassa. Ranskan alkeet meneillään, ei kovin helpolta vaikuta, ääntämisestä olen päässyt jyvälle, mutta keskustelutaito on vielä kaukana. Ranskan reissuilla yritän aina puhua kieltä edes sen verran kuin osaan. Olen vain niin ihastunut kaikkiin kieliin mitä olen opiskellut ja ihan innoissani aina kun opin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Listaamistasi kielistä italia on ainoa jota en ole opiskellut, kaikkia muita enemmän tai vähemmän.
Englanti on suht helppo ja monikäyttöinen kieli(tosin tätä suomessa opiskellaan niin nuoresta pitäen että en ehkä ole paras ihminen kommentoimaan, voisi olla vähän eri tilanne alkaa nyt ihan nollasta opiskelemaan)
Mielestäni myös ruotsi on helppo jos vaan on motivaatiota(yläkouluikäisillä sitä ei aina ole)...
Saksan olen kokenut myös helpoksi, pitkät sanat on vaikeita lausua ja sanojen suvut (fem.mask.neutrit) ei aina ole loogisia mutta pikkujuttuja jos sanan suku menee väärin, viesti menee kuitenkin perille.
Ranskasta ja espanjasta olen opiskellut vain ihan alkeita, mutta motivaatiota ei ollut niin ei jäänyt juuri mitään päähän. Sanastoa voi olla vaikea oppia kun eivät ole germaanisia kieliä niinkuin englanti, saksa ja ruotsi ovat.
Englannin sanastosta varmaan kolmannes on ranskasta otettuja lainasanoja. Alkuperäinen anglien ja saksien puhe tuli täyteen normannivalloitajien ranskaa keskiajalla. Huoletta voi luokitella ainakin kaikki ion- tai ment- päätteiset sanat ranskalaisperäisiksi, samoin ise/ize -päätteiset verbit, ranskassa vain pääte on -iser. "Ee" pääte tekemisen kohdetta merkitsevässä sanassa on ranskan é-pääte toisin kirjoitettuna.
Ota huviksesi enkun sanakurjasta arpomalla muutama kymmenen sanaa. Etsi niitä ranskan sanakirjasta. Hämmästyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listaamistasi kielistä italia on ainoa jota en ole opiskellut, kaikkia muita enemmän tai vähemmän.
Englanti on suht helppo ja monikäyttöinen kieli(tosin tätä suomessa opiskellaan niin nuoresta pitäen että en ehkä ole paras ihminen kommentoimaan, voisi olla vähän eri tilanne alkaa nyt ihan nollasta opiskelemaan)
Mielestäni myös ruotsi on helppo jos vaan on motivaatiota(yläkouluikäisillä sitä ei aina ole)...
Saksan olen kokenut myös helpoksi, pitkät sanat on vaikeita lausua ja sanojen suvut (fem.mask.neutrit) ei aina ole loogisia mutta pikkujuttuja jos sanan suku menee väärin, viesti menee kuitenkin perille.
Ranskasta ja espanjasta olen opiskellut vain ihan alkeita, mutta motivaatiota ei ollut niin ei jäänyt juuri mitään päähän. Sanastoa voi olla vaikea oppia kun eivät ole germaanisia kieliä niinkuin englanti, saksa ja ruotsi ovat.
Englannin sanastosta varmaan kolmannes on ranskasta otettuja lainasanoja. Alkuperäinen anglien ja saksien puhe tuli täyteen normannivalloitajien ranskaa keskiajalla. Huoletta voi luokitella ainakin kaikki ion- tai ment- päätteiset sanat ranskalaisperäisiksi, samoin ise/ize -päätteiset verbit, ranskassa vain pääte on -iser. "Ee" pääte tekemisen kohdetta merkitsevässä sanassa on ranskan é-pääte toisin kirjoitettuna.
Ota huviksesi enkun sanakurjasta arpomalla muutama kymmenen sanaa. Etsi niitä ranskan sanakirjasta. Hämmästyt!
Keskiajan ranska on ihan eri asia kuin nykyranska. Oikeastaan voidaan ajatella, että ne englannin sanat ovat tulleet latinasta. Erityisesti sivistyssanoissa näkee niiden alkuperän. Latinahan on ollut tärkeä sivistyksen kieli läntisessä Euroopassa.
Ranskassa on nykyään lainasanastoa englannista kuten esim. le week-end ja le T-shirt. Ja ne sitten äännetään ranskalaisittain löwikön ja lötisör. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listaamistasi kielistä italia on ainoa jota en ole opiskellut, kaikkia muita enemmän tai vähemmän.
Englanti on suht helppo ja monikäyttöinen kieli(tosin tätä suomessa opiskellaan niin nuoresta pitäen että en ehkä ole paras ihminen kommentoimaan, voisi olla vähän eri tilanne alkaa nyt ihan nollasta opiskelemaan)
Mielestäni myös ruotsi on helppo jos vaan on motivaatiota(yläkouluikäisillä sitä ei aina ole)...
Saksan olen kokenut myös helpoksi, pitkät sanat on vaikeita lausua ja sanojen suvut (fem.mask.neutrit) ei aina ole loogisia mutta pikkujuttuja jos sanan suku menee väärin, viesti menee kuitenkin perille.
Ranskasta ja espanjasta olen opiskellut vain ihan alkeita, mutta motivaatiota ei ollut niin ei jäänyt juuri mitään päähän. Sanastoa voi olla vaikea oppia kun eivät ole germaanisia kieliä niinkuin englanti, saksa ja ruotsi ovat.
Englannin sanastosta varmaan kolmannes on ranskasta otettuja lainasanoja. Alkuperäinen anglien ja saksien puhe tuli täyteen normannivalloitajien ranskaa keskiajalla. Huoletta voi luokitella ainakin kaikki ion- tai ment- päätteiset sanat ranskalaisperäisiksi, samoin ise/ize -päätteiset verbit, ranskassa vain pääte on -iser. "Ee" pääte tekemisen kohdetta merkitsevässä sanassa on ranskan é-pääte toisin kirjoitettuna.
Ota huviksesi enkun sanakurjasta arpomalla muutama kymmenen sanaa. Etsi niitä ranskan sanakirjasta. Hämmästyt!
Keskiajan ranska on ihan eri asia kuin nykyranska. Oikeastaan voidaan ajatella, että ne englannin sanat ovat tulleet latinasta. Erityisesti sivistyssanoissa näkee niiden alkuperän. Latinahan on ollut tärkeä sivistyksen kieli läntisessä Euroopassa.
Ja tästä taas päästään siihen, että italia on lähimpänä latinaa kuin mikään muu kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa
En tiedä mistä dialogeista puhut, ehkäpä tarkoitat murteita. Arabiassa ongelma on se, että puhutaan yhdestä kielestä, mutta useammat puhutut murteet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ja ruotsi keskenään. Sitten on keksitty yksi kirjakieli (fusha), jotka kukaan ei puhu äidinkielenään, vaan arabitkin joutuvat opettelemaan koulussa.
Itse opettelin ensin puhumaan puhekieltä, sitten opiskelin jonkun verran kirjallista arabiaa. Puhekielet ovat kieliopiltaan helppoja, kirjallinen kieli (varsinkin vaativammalla tasolla) aika vaikeaa.
Alussa vaikeinta on todellakin ääntäminen ja aakkosten oppiminen yms.
Osaan ääntää kaikki äänteet, koska opin kieltä paikan päällä. Ein-äänne on vaikea aluksi samoin muut kurkkuäänteet, joten harjoittele niitä päivittäin. Ein on helppo oppia niin että leikkii pikkupoikaa, joka leikkii kilpa-autolla ja tekee ääntä kuin jarrut vinkuu kurvissa :D koita tehdä ääntä kurkussa ja siirrä "autoääntä" syvemmäksi, pian olet ain-äänteessä. Pidä kurkkuäänteitä harjoitellessa peukalo ja etusormi kurkunpäässä kaulalla, kun äännät oikein, tunnet värinää sormien alla kurkussa.
Tarkkaan pitää ääntää myös eri h-äänteet, yksi on kuin suomen h, yksi kuin saksan ach-sanassa, ja se keskimmäinen onkin vaikein lausua oikein eli kurkunpää auki, ikään kuin huokaus, harjoittele lausumalla ha-ha-ha (kurkunpää avoinna, kuin yrittäisit saada sieltä roskaa pois äänettömästi) :D
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla on kokemusta useamman kielen opiskelusta!
Mitkä kielet koit vaikeiksi ja miksi? Opitko kieltä koskaan vai jäikö tietyt kielioppiasiat hämärän peittoon?
Onko kielioppi toisissa kielissä helppoa, toisissa vaikeampaa?
Jos puhutaan ihan kielen kieliopin perusteista (ei vain alkeista).
Missä kielessä piti tosissaan pusertaa, että oppi menee päähän?Kielet, joiden opiskelusta haluaisin kokemusta:
ruotsi
saksa
ranska
italia
espanja
englanti
Olen opiskellut noista kaikkia muita paitsi italiaa. Englanti ja ruotsi ovat helppoja, koska koulussa luettiin pitkään ja varsinkin enkkua tarvitsee koko ajan. Kielenä enkku sinänsä on vaikea, koska on sanasto erittäin laaja.
Saksaa luin yläasteelta alkaen ja lukiossa ja pidin kielestä, kun oli niin selkeä, mutta en ole paljoakaan tarvinnut.
Ranskaa luin lukiossa 3 vuotta, olisin ottanut venäjän, mutta ryhmää ei tullut. En pitänyt ranskankielestä lainkaan. Sanat kirjoitetaan ihan eri lailla kun lausutaan ja lauseessa sidotaan äänteitä, milloin ääntyvät, milloin eivät. Siksi tosi vaikea erottaa, alkaako sana kononantilla vai saako vokaali edellisen ääntymättömän konsonantin sitoutumaan.
Espanjaa luin vain vuoden, joten en siitä paljon osaa sanoa. Veikkaan , ettei se ole ihan niin helppo kieli kuin luulisi.
Ranska on silti näistä minusta vaikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arabiassa on niin monia eri dialogeja ja aksentteja, että natiivit huomaavat heti mistä maasta tai jopa alueelta joku on kotoisin. Perus fushalla ei pitkälle pötkitä ainakaan perusarkielämässä. Te arabian opiskelijat osaatteko ääntää ein (ع) oikein? Itselleni se on tuottanut eniten ongelmaa
En tiedä mistä dialogeista puhut, ehkäpä tarkoitat murteita. Arabiassa ongelma on se, että puhutaan yhdestä kielestä, mutta useammat puhutut murteet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ja ruotsi keskenään. Sitten on keksitty yksi kirjakieli (fusha), jotka kukaan ei puhu äidinkielenään, vaan arabitkin joutuvat opettelemaan koulussa.
Itse opettelin ensin puhumaan puhekieltä, sitten opiskelin jonkun verran kirjallista arabiaa. Puhekielet ovat kieliopiltaan helppoja, kirjallinen kieli (varsinkin vaativammalla tasolla) aika vaikeaa.
Alussa vaikeinta on todellakin ääntäminen ja aakkosten oppiminen yms.
Osaan ääntää kaikki äänteet, koska opin kieltä paikan päällä. Ein-äänne on vaikea aluksi samoin muut kurkkuäänteet, joten harjoittele niitä päivittäin. Ein on helppo oppia niin että leikkii pikkupoikaa, joka leikkii kilpa-autolla ja tekee ääntä kuin jarrut vinkuu kurvissa :D koita tehdä ääntä kurkussa ja siirrä "autoääntä" syvemmäksi, pian olet ain-äänteessä. Pidä kurkkuäänteitä harjoitellessa peukalo ja etusormi kurkunpäässä kaulalla, kun äännät oikein, tunnet värinää sormien alla kurkussa.
Tarkkaan pitää ääntää myös eri h-äänteet, yksi on kuin suomen h, yksi kuin saksan ach-sanassa, ja se keskimmäinen onkin vaikein lausua oikein eli kurkunpää auki, ikään kuin huokaus, harjoittele lausumalla ha-ha-ha (kurkunpää avoinna, kuin yrittäisit saada sieltä roskaa pois äänettömästi) :D
No ei ihme, että arabia kuulostaa siltä, kuin yrittäisi köhiä hiekkaa pois kurkusta.
On eri asia haluaako tilata lasin viiniä turistina tai asua maassa, työskennellä tai jopa opiskella ja kirjoittaa tieteellistä kieltä.
Monista englanti on helppoa, koska osaa löpöttää sitä rallienglantia turistina. Mutta sitten kun rupeat testamaan osaisitko käyttää peruskieltä kotioloissa, ja millä englannilla, sitten alkaa moni tippua: mieti vaikka miten sanoisit Briteissä ja Jenkeissä "ojenna mulle siivilä?"
Sitten kun aletaan puhua jostain eritysalasta, miten sujuu sanasto. Esim. mihin liittyy termit warp and weft?
Ja moni ei tiedä että arkikieli ja tieteellinen (asiakieli) eroavat toisistaan sanastoltaan. Miten sanoisit akateemiseen tyyliin että "I left out this note from my essay"?
Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):
a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.
b) They ....... him in prison.
Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.
Vierailija kirjoitti:
On eri asia haluaako tilata lasin viiniä turistina tai asua maassa, työskennellä tai jopa opiskella ja kirjoittaa tieteellistä kieltä.
Monista englanti on helppoa, koska osaa löpöttää sitä rallienglantia turistina. Mutta sitten kun rupeat testamaan osaisitko käyttää peruskieltä kotioloissa, ja millä englannilla, sitten alkaa moni tippua: mieti vaikka miten sanoisit Briteissä ja Jenkeissä "ojenna mulle siivilä?"
Sitten kun aletaan puhua jostain eritysalasta, miten sujuu sanasto. Esim. mihin liittyy termit warp and weft?
Ja moni ei tiedä että arkikieli ja tieteellinen (asiakieli) eroavat toisistaan sanastoltaan. Miten sanoisit akateemiseen tyyliin että "I left out this note from my essay"?
Tai miten taipuu verbi hang seuraavissa lauseissa (huom kumpaakin tulee imperfekti):
a) We ....... up the Chistmas lights yesterday.
b) They ....... him in prison.
Jos osaat vastata kaikkiin noihin oikein googlettamalla tai ilman muuta apua, sitten varmaan osaat englantia hyvin.
En osaa edes hyvin millään muotoa mutta voin yrittää nuo
Ojenna mulle siivilä = give me the strainer/screen/whatever, en ole varma mikä on oikea sana siivilälle ja mitä tarkoitetaan sillä? onko se keittiössä oleva juttu minkä läpi jauhot menee vai esim. pesukoneessa oleva juttu joka kerää vaatteista irtoavan tauhkan, vai lavuaarin pohjassa oleva reijitetty osa minkä läpi vesi menee viemäriin ja mikä jättää suuremmat roskat altaaseen?
I didn't include this note to my essay. Ei mitään hajua mikä on akateeminen tyyli.
We hung up the xmas lights
Viimeistä en tiedä jos ei ole "hung", miten se voi olla eri sana jos kyseessä on sama verbi ja sama muoto? Mitä tuo edes meinaa, roikuttivat vankilassa, siis pitivät siellä "jumissa" ettei päästäneet pois vapauteen vai roikuttivat esim. koukusta katosta jollain köydellä siis esim. hirttivät henkilön? Jos eka ja kompa kysymys niin sitten "kept".
Suomessa olin opinnut jotain pientä lukiossa ranskan tunneilla. Sain jopa L:n ylioppilaskokeissa, kun tankkasin harjoituskirjan avulla verbejä. Mutta kun saavuin Pariisiin, niin oli ihan sama olisinko tullut Kiinaan, mitään en ymmärtänyt puheesta!
Onneksi kun tarpeeksi kuunteli ja seurasi tv-mainoksia ja opetteli laulujen sanoja, niin alkoi vähitellen ymmärtää.
Opiskelin ranskaa jonkun aikaa sellaisessa yksityiskoulussakin. Kirjallista kieltä opetti hyvin iäkäs Madame, joka aina välillä loksautti tekohampaitaan suussaan (kääääk!), hän laittoi meidät opettelemaan ranskankielistä runoutta ja opetti subjunktiivin, sehän on suomalaiselle hieman vaikea hahmottaa aluksi. Ehkä vaikeinta on lopulta muistaa ovatko sanat la tai le, kun suomalaisen mielessä ei ole mitään logiikkaa.
Olen opiskellut myös espanjaa, mutta koen että espajan verbit ovat olleet vähän vaikeammat oppia.
Ei siihen ole mitään tällaista sääntöä. Ihan saa aloittaa mistä haluaa. Minä opin rakenteen kautta. Ihan uutta kieltä alan opetella kuuntelemalla sitä tuntitolkulla.
T. Kääntäjä, joka osaa 9 kieltä