Lue keskustelun säännöt.
PSYKOLOGIA 2018
08.01.2018 |
En nopealla vilkaisulla löytänyt keskustelua vuonna 2018 psykaa hakeville, joten eiköhän laiteta keskustelu pystyyn!
Oletteko hakemassa, monennetta kertaa, miltä kevät näyttää?
Itse olen hakemassa Joensuuhun ensimmäistä kertaa.
Kommentit (901)
Nyt iski ahdistus kun luen täällä teidän muiden ajatuksia eilisestä kokeesta. :D Ihan kuin olisin itse kirjoittanut nuo pari ylempänä olevaa viestiä. Viimeinen päättelytehtävä (olisko ollu 2.2) oli tosi kiva ja uskon myös saaneeni täydet sillä kävin vielä lopulta kaikki ns. "ohjeväittämät" tarkistukseksi läpi ja ne kaikki sopivat saamaani ratkaisuun.
Jätin myös tehtävän 1.2 kokonaan tekemättä (se jossa oli niitä jotain vuosilukuja).
Koin kokeen menneen omalta kohdaltani yllättävän hyvin ja se tuntui paljon helpommalta kuin mitä viime vuoden koe. Kuitenkin ilmeisesti muillakin ihan samoja ajatuksia niin se taitaneekin vain tarkoittaa sitä että sisäänpääsyyn vaadittavat pisterajat nousevat....
Sanokaa jooko että tänne palstalle kokeen jälkeen fiiliksiään kertomaan tulevat ovat enimmäkseen niitä tosi hyvin lukeneita ja motivoituneita, eikä tuo "koe oli kiva ja helppo" ole mikään kovin yleinen mielipide? D:
Kokeesta lähtiessä olin vielä tosi luottavainen ja ajattelin että luulis nyt että saisin opiskelupaikan kun niin hyvin tuntui menneen, mutta nyt alko tän keskustelun kommenttien vuoksi vähän epäusko iskeä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se bluffaajatehtävä oli häiritsevä. Ihan terveellä järjellä mietittynä, jos on 5 ihmistä, joista näytetään 1 joka ei bluffaa, niin todennäköisyyshän on, että 25% varmuudella osoitat ihmistä, joka bluffaa. Koska miksi muuttaisit valitsemaasi henkilöä, ellei häntä ole osoitettu henkilöksi, joka ei bluffaa. Sotii hieman järjen kanssa, että tässä tehtävässä olisi pitänyt osata käyttää jotakin hienoa kaavaa, josta minulla ei ainakaan ole pienintäkään tietämystä.
Vierailija kirjoitti:
Se bluffaajatehtävä oli häiritsevä. Ihan terveellä järjellä mietittynä, jos on 5 ihmistä, joista näytetään 1 joka ei bluffaa, niin todennäköisyyshän on, että 25% varmuudella osoitat ihmistä, joka bluffaa. Koska miksi muuttaisit valitsemaasi henkilöä, ellei häntä ole osoitettu henkilöksi, joka ei bluffaa. Sotii hieman järjen kanssa, että tässä tehtävässä olisi pitänyt osata käyttää jotakin hienoa kaavaa, josta minulla ei ainakaan ole pienintäkään tietämystä.
Järki tuossa vaihdossa on se että todennäköisyys arvata oikein paranee kun vaihtaa arvaustaan. Sen sai huomata myös siinä seuraavassa tehtävässä jossa laskettiin voittojen odotusarvoa tuolla menetelmällä että vaihtaa arvaustaan vs. sillä että ei vaihda. Mä en käyttänyt siinä ainakaan edes mitään kaavaa vaan laskin ihan vain todennäköisyyksien kertolaskusäännöllä. Laskin että P(arvaa ensin väärin bluffaajan) * P(arvaa sen jälkeen oikein kun tutkija on kertonut yhden kuka ei ainakaan ole bluffaaja)
Todennäköisyys arvata ekalla yrittämällä väärin on 4/5 (koska 1/5 todennäköisyys arvata oikein). Sen jälkeen kun tutkija kertoo kuka niistä 4 jäljellä olevasta ei ainakaan ole bluffaaja, niin siinä tapauksessa että ensimmäinen arvaus on ollut väärä, niin arvausta vaihtaessaan on 1/3 (koska 2/3 riski arvata toisellakin yrittämällä väärin) todennäköisyys osua oikeaan.
Siitä saadaan (4/5)*(1/3) = 4/15
Yksi syy varmasti kokeen helppotuntuisuuteen on se, että päättelytehtävä oli huomattavasti helpompi kuin viime vuonna. Epäilen kyllä, että se saatetaan lopullisessa arvioinnissa jättää pienemmälle huomiolle pisteissä, jos useat ovat saaneet sen ratkaistua oikein. Varsin aikaavievä tehtävä, joten varmasti myös söi useilta aikaa muilta tehtäviltä.
Eikö tutkija osoita, kuka heistä viidestä ei ole bluffaaja? Eli silloinhan jälkimmäinen todennäköisyys arvata bluffaaja on 1/4.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
61, Bayesin kaavahan kertoo, millä todennäköisyydellä tiedossa olevaan lopputulokseen ollaan päästy jonkin tietyn reitin kautta. Ei tuo tehtävä minusta sellaista kysynyt. Mutta et muuten ole ensimmäinen, joka on sanonut käyttäneensä Bayesia siinä.
Mä ratkaisin tehtävän suht yksinkertaisena todennäköisyyslaskuna, mutta olen yritelmästäni niin epävarma, etten halua jakaa sitä tässä. Odotan kyllä oikeita ratkaisuja innolla.
Jännä tosiaan, miten samansuuntaisesti koetta on netissä ruodittu. Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei koe ollut tiettyjä kohtia lukuun ottamatta kamalan vaikea. Sisäänpääsypisteet taitavat olla tänä vuonna taivaissa. Mullakin meni oikein hyvin, paitsi toista tehtävää (jossa oli isot taulukkoaineistot) en ehtinyt tehdä. Se taisi olla oikein malliesimerkki ns. kuumotustehtävästä: tehtävänanto on pitkä ja tarkoituksellisen vaikeaselkoinen, ja aineisto saatanallisen laaja, mutta itse tehtävä olisi ollut lähinnä oikeiden arvojen etsimistä taulukosta.
Ensi vuonna sitten uudestaan taas vähän viisaampana!
67 jatkaa: simpura, joo, käsitykseni Bayesin kaavasta ovat olleet vajavaiset. Oikeassa olit nro 61, Bayesillahan sen olisi saanut ratkaistua. Pikaisella Monty Hall -ongelman googlailulla selvisi taas paljon. Hitto! Mutta ei voi kaikkea tietää ennen kuin oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
67: huomionarvoista onkin, että bayes-menetelmä on vain monimutkaisempi tapa ilmaista järkeilyyn perustuva todennäköisyys, joten lienee yhdentekevää millä keinoin oikeaan ratkaisuun päätyi. Bayeskaava on tässä yhteydessä siis: P(1. valinta vaihdetaan toiseen ja arvaus osuu oikeaan) / P(kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot, kun 1. valinta vaihdetaan toiseen).
Tämä vielä tarkemmin: (4/5 * 1/3) / (4/5 * 2/3 + 1/5 * 3/3 + 4/5 * 1/3) = 4/15
Seuraavaan tehtävään ratkaisuksi tuli näillä tiedoilla a) -kohtaan 4/15 * 100€ = 26,67€ ja b) -kohtaan ilman vaihtoa 1/5 * 100€ = 20€.
Vierailija kirjoitti:
67: huomionarvoista onkin, että bayes-menetelmä on vain monimutkaisempi tapa ilmaista järkeilyyn perustuva todennäköisyys, joten lienee yhdentekevää millä keinoin oikeaan ratkaisuun päätyi. Bayeskaava on tässä yhteydessä siis: P(1. valinta vaihdetaan toiseen ja arvaus osuu oikeaan) / P(kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot, kun 1. valinta vaihdetaan toiseen).
Tämä vielä tarkemmin: (4/5 * 1/3) / (4/5 * 2/3 + 1/5 * 3/3 + 4/5 * 1/3) = 4/15
Seuraavaan tehtävään ratkaisuksi tuli näillä tiedoilla a) -kohtaan 4/15 * 100€ = 26,67€ ja b) -kohtaan ilman vaihtoa 1/5 * 100€ = 20€.
Voisitko selventää vielä, miksi toinen todennäköisyys on 1/3, kun silloinhan on jäljellä vielä 4 vaihtoehtoa, kun yksi henkilö vain on osoitettu ei-bluffaajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
67: huomionarvoista onkin, että bayes-menetelmä on vain monimutkaisempi tapa ilmaista järkeilyyn perustuva todennäköisyys, joten lienee yhdentekevää millä keinoin oikeaan ratkaisuun päätyi. Bayeskaava on tässä yhteydessä siis: P(1. valinta vaihdetaan toiseen ja arvaus osuu oikeaan) / P(kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot, kun 1. valinta vaihdetaan toiseen).
Tämä vielä tarkemmin: (4/5 * 1/3) / (4/5 * 2/3 + 1/5 * 3/3 + 4/5 * 1/3) = 4/15
Seuraavaan tehtävään ratkaisuksi tuli näillä tiedoilla a) -kohtaan 4/15 * 100€ = 26,67€ ja b) -kohtaan ilman vaihtoa 1/5 * 100€ = 20€.
Joo, kun aloin tutkailla tuota tehtävää tänään, sain saman tuloksen kuin sinäkin. Kokeessa se meni komeasti persiilleen. Onneksi sentään tuo b-kohta vähän lohdutti.
Eli tuossa osoittaja rakentuu näin:
ensimmäinen valinta on oltava ei-bluffaaja, joten sen todennäköisyys on selvästi tuo 4/5. Sitten kokeenpitäjä paljastaa yhden jäljellä olevista neljästä pelaajasta, joten toinen valinta tehdään kolmen pelaajan joukosta. Koska ensimmäinen arvaus on oletettu ei-bluffaajaksi, niin bluffaaja löytyy tuosta jäljelle jäävästä kolmikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te voitte kuvitella pääsevänne sisään, jos osa tehtävistä jää tekemättä? Kun siellä on varmasti niitä, jotka vastaavat kaikkiin ja osaavat.
Vierailija kirjoitti:
Miten te voitte kuvitella pääsevänne sisään, jos osa tehtävistä jää tekemättä? Kun siellä on varmasti niitä, jotka vastaavat kaikkiin ja osaavat.
Siksi koska KUKAAN ei ehdi tekemään koko koetta ja täysin oikein. Viime vuonna parhaiten kokeessa menestynyt sai sata pistettä ja kokeen maksimipisteet oli 149, jotain... Eli pisteet tehtävistä skaalattiin niin että paras sai 100 pistettä = 67% koko kokeen tehtävistä oikein ja se oli huippusuoritus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli tuossa osoittaja rakentuu näin:
ensimmäinen valinta on oltava ei-bluffaaja, joten sen todennäköisyys on selvästi tuo 4/5. Sitten kokeenpitäjä paljastaa yhden jäljellä olevista neljästä pelaajasta, joten toinen valinta tehdään kolmen pelaajan joukosta. Koska ensimmäinen arvaus on oletettu ei-bluffaajaksi, niin bluffaaja löytyy tuosta jäljelle jäävästä kolmikosta.
Eikö se mennyt niin, että henkilö valitsi yhden viidestä ja sitten tutkija kertoi yhden kuka heistä viidestä ei ole bluffaaja. Siihen perustuu se, miksi henkilö vaihtaisi valintaansa. Eli jäljellä on silti 4 keistä yksi bluffaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tuossa osoittaja rakentuu näin:
ensimmäinen valinta on oltava ei-bluffaaja, joten sen todennäköisyys on selvästi tuo 4/5. Sitten kokeenpitäjä paljastaa yhden jäljellä olevista neljästä pelaajasta, joten toinen valinta tehdään kolmen pelaajan joukosta. Koska ensimmäinen arvaus on oletettu ei-bluffaajaksi, niin bluffaaja löytyy tuosta jäljelle jäävästä kolmikosta.
Eikö se mennyt niin, että henkilö valitsi yhden viidestä ja sitten tutkija kertoi yhden kuka heistä viidestä ei ole bluffaaja. Siihen perustuu se, miksi henkilö vaihtaisi valintaansa. Eli jäljellä on silti 4 keistä yksi bluffaa...
Eikös se tehtävänanto nimenomaan pakottanut vaihtamaan sen ensimmäisen valinnan toiseen? Siihen toi mun lasku ainakin perustui. Eli kun kysymys on, että millä todennäköisyydellä se toinen arvaus osuu bluffaajaan, niin laskussa on pakko tehdä oletus, että ensimmäinen arvaus osu bluffaajaan (koska silloinhan toinen arvaus ei osu bluffaajaan, koska arvausta piti vaihtaa). Äsh, nyt mua rupes mietityttää et oliko se tehtävänannon sanavalinta että piti "vaihtaa" vai "valita uudelleen" se arvaus - sehän määrittää tosiaan eri tavalla sen jälkimmäisen porukan koostumuksen.
*** korjaus äskeiseen kirjoitusvirheeseen: "Eli kun kysymys on, että millä todennäköisyydellä se toinen arvaus osuu bluffaajaan, niin laskussa on pakko tehdä oletus, että ensimmäinen arvaus EI osu bluffaajaan (koska silloinhan toinen arvaus ei osu bluffaajaan, koska arvausta piti vaihtaa)."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tuossa osoittaja rakentuu näin:
ensimmäinen valinta on oltava ei-bluffaaja, joten sen todennäköisyys on selvästi tuo 4/5. Sitten kokeenpitäjä paljastaa yhden jäljellä olevista neljästä pelaajasta, joten toinen valinta tehdään kolmen pelaajan joukosta. Koska ensimmäinen arvaus on oletettu ei-bluffaajaksi, niin bluffaaja löytyy tuosta jäljelle jäävästä kolmikosta.
Eikö se mennyt niin, että henkilö valitsi yhden viidestä ja sitten tutkija kertoi yhden kuka heistä viidestä ei ole bluffaaja. Siihen perustuu se, miksi henkilö vaihtaisi valintaansa. Eli jäljellä on silti 4 keistä yksi bluffaa...
Eikös se tehtävänanto nimenomaan pakottanut vaihtamaan sen ensimmäisen valinnan toiseen? Siihen toi mun lasku ainakin perustui. Eli kun kysymys on, että millä todennäköisyydellä se toinen arvaus osuu bluffaajaan, niin laskussa on pakko tehdä oletus, että ensimmäinen arvaus osu bluffaajaan (koska silloinhan toinen arvaus ei osu bluffaajaan, koska arvausta piti vaihtaa). Äsh, nyt mua rupes mietityttää et oliko se tehtävänannon sanavalinta että piti "vaihtaa" vai "valita uudelleen" se arvaus - sehän määrittää tosiaan eri tavalla sen jälkimmäisen porukan koostumuksen.
Luin sen tehtävänannon varmaan sata kertaa ja musta siinä sanottiin, että on viisi pelaajaa, joista pitää arvata bluffaaja. Henkilö arvaa jonkun heistä viidestä eli todnäk arvata oikein 1/5 ja sitten tutkija sanoo kuka heistä viidestä ei ole bluffaaja eli yksi on pelistä pois. Tällöin on jäljellä 4 pelaajaa, joista pitää jälleen arvata bluffaaja eli todnäk arvata oikein on 1/4. Ja kysymys kuului, millä todennäköisyydellä arvaa bluffaajan, kun on vaihtanut vastauksensa.
Jos bluffaustehtävä ja sen ratkaisu askarruttaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Monty_Hallin_ongelma
Ensi vuoden kokeessa tuota ei tietty enää kysytä, mutta kiinnostava pähkinä se silti on. Tuli myös vastaan tuohon liittyvä huvittava juttu, joka kuvaa hyvin, ettei ratkaisu ole todellakaan helppo, itsestään selvä tai edes helppo uskoa. https://priceonomics.com/the-time-everyone-corrected-the-worlds-smartes…
Vierailija kirjoitti:
Jos bluffaustehtävä ja sen ratkaisu askarruttaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Monty_Hallin_ongelma
Ensi vuoden kokeessa tuota ei tietty enää kysytä, mutta kiinnostava pähkinä se silti on. Tuli myös vastaan tuohon liittyvä huvittava juttu, joka kuvaa hyvin, ettei ratkaisu ole todellakaan helppo, itsestään selvä tai edes helppo uskoa. https://priceonomics.com/the-time-everyone-corrected-the-worlds-smartes…
Tämä tehtävä varmaan erottaa jyvät akanoista. :D noh, lohduttaudutaan sillä, että tuskimpa on kovin moni osannut! Eipä ole tällaisesta ollut pääsykoemateriaaleissa mitään mainintaa. Ei Bayesin teoreemaa osaa suoraan tähän yhdistää.
Joo, tarkoitin sitä loogisen päättelyn tehtävää, että se meni tosi hyvin!
Siinä bluffaajan arvaamistehtävässä piti käyttää bayes-menetelmää, siinä osoittajaan tuli lopulta 4 ja nimittäjään 15. Eli todennäköisyys oli lopulta 4/15. Se meni hätäillessä iteltä väärin, kun sähläsin sen nimittäjän laskussa vähän ja sinne jäi sit arvoksi 19. Toi vähän harmittaa, kun sen väärällä arvolla menettää pisteitä kahdesta muustakin kohdasta. Täytyy toivoa, ettei koulupaikka jää ainakaan noista pisteistä kiinni...