Omaehtoinen opiskelu/TE-toimiston työllistymistä edistävä palvelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.

Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?

Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?

Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.

Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.

Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.

Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. 

Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."

Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.

Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus

Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.

Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?

Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.

Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi

Vain WT-ihminen kuvittelee, että lain noudattaminen on pahasta ja että lait ovat alistavia ja nöyryyttäviä. Siksi te WT:t tapatte toisianne, lakihan ei ole noudattamista varten.

Jos ei pysty perustelemaan mielipiteitään muutoin kuin vetoamalla lakiin niin on kyllä aika pihalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.

Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?

Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?

Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.

Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.

Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.

Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. 

Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."

Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.

Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus

Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.

Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?

Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.

Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi

Vain WT-ihminen kuvittelee, että lain noudattaminen on pahasta ja että lait ovat alistavia ja nöyryyttäviä. Siksi te WT:t tapatte toisianne, lakihan ei ole noudattamista varten.

Lakeja olisi huomattavasti mukavampi noudattaa jos niitä lakialoitteita tekisi ja niistä olisi äänestämässä ihmiset jotka ymmärtävät mitä ovat tekemässä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että laki ei ole tasavertainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.

Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.

En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.

Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.

Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.

Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.

Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.

Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.

Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.

Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä. 

Heh, päinvastoin arvostan kovasti. Minulla on mm useita puusepältä tilattuja huonekaluja ja teetettyjä vaatteita. Onko sinulla?Suomalainen yleensä arvostaa hintaa eikä laatua ja se näkyy kyllä kun täälläkin ihmetellään miksi kaikki maksaa ja tilataan Kiinasta muoviroskaa.

Pointti on se, että se on kuitenkin aika pieni osa näistä artesaaneista yms jotka koulutusalallaan itsensä työllistävät. Kun sisäänotto on suurta, pääsevät vähemmän lahjakkaatkin opiskelemaan unelmiensa alaa eivätkä sitten kuitenkaan työllisty.

Sen vähän mitä ostan, niin suosin kyllä suomalaista. Viimeisin ostos on Suomessa valmistettu sänky. Ilman purnaamaasi  artesaanikoulutusta tuokaan sänky olisi tuskin valmistunut. Niin ainahan on niitä jotka eivät opiskele heille soveltuvaa alaa. Ei se auta, että esim. tietokoneita vierastava nuori laitetaan opiskelemaan vaikkapa pelialaa.

Yritän sanoa että paikkamääriä pitää vähentää, en lakkauttaa kokonaan. Tunnen alan ihmisiä ja he ovat aivan samaa mieltä. Itse asiassa vielä jyrkemmin kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.

Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.

En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.

Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.

Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.

Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.

Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.

Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.

Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.

Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä. 

Heh, päinvastoin arvostan kovasti. Minulla on mm useita puusepältä tilattuja huonekaluja ja teetettyjä vaatteita. Onko sinulla?Suomalainen yleensä arvostaa hintaa eikä laatua ja se näkyy kyllä kun täälläkin ihmetellään miksi kaikki maksaa ja tilataan Kiinasta muoviroskaa.

Pointti on se, että se on kuitenkin aika pieni osa näistä artesaaneista yms jotka koulutusalallaan itsensä työllistävät. Kun sisäänotto on suurta, pääsevät vähemmän lahjakkaatkin opiskelemaan unelmiensa alaa eivätkä sitten kuitenkaan työllisty.

Sen vähän mitä ostan, niin suosin kyllä suomalaista. Viimeisin ostos on Suomessa valmistettu sänky. Ilman purnaamaasi  artesaanikoulutusta tuokaan sänky olisi tuskin valmistunut. Niin ainahan on niitä jotka eivät opiskele heille soveltuvaa alaa. Ei se auta, että esim. tietokoneita vierastava nuori laitetaan opiskelemaan vaikkapa pelialaa.

Yritän sanoa että paikkamääriä pitää vähentää, en lakkauttaa kokonaan. Tunnen alan ihmisiä ja he ovat aivan samaa mieltä. Itse asiassa vielä jyrkemmin kuin minä.

Lääkäritkin ovat aina puoltaneet sitä, että opiskelupaikkoja on liian vähän suhteessa todelliseen tarpeeseen. Miksi artesaanit ajattelisivat eri tavalla. Kysynnän lisääntyeessä myös palkkataso nousee mikä ei tietenkään olisi väärin tässä tapauksessa

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.

Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?

Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?

Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.

Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.

Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.

Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. 

Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."

Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.

Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus

Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.

Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?

Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.

Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi

Vain WT-ihminen kuvittelee, että lain noudattaminen on pahasta ja että lait ovat alistavia ja nöyryyttäviä. Siksi te WT:t tapatte toisianne, lakihan ei ole noudattamista varten.

Jos ei pysty perustelemaan mielipiteitään muutoin kuin vetoamalla lakiin niin on kyllä aika pihalla

Jos kysymys on lain sisällöstä ja siihen vastataan vetoamalla lakiin, täytyy olla harvinaisen nuija, että sitä pitää heikosti perusteltuna. Jos kysytään, millä tavalla työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu, niin vastauksena on yksiselitteisesti se, että se on laissamäöritelty työllistymustä edistäväksi palveluksi ja niin ollen yhdeksi tavaksi täyttää aktiivimallin vaatimukset. Missä kohtaa siinä kirjoittajan mielipiteellä on väliä?

Tosin näissä keskusteluissa kerta toisensa jälkeen saa turhaan linkata oikeaa tietoa STM:n sivuilta, koska omat mielipiteet on niin paljon kivempia argumentteja keskustelussa käytettäviksi. Jotkut vi*un na*sit sitten hierovat pas*aa niiden naamaan, joiden mielestä faktatieto typistää keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.

Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.

En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.

Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.

Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.

Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.

Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.

Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.

Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.

Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä. 

Heh, päinvastoin arvostan kovasti. Minulla on mm useita puusepältä tilattuja huonekaluja ja teetettyjä vaatteita. Onko sinulla?Suomalainen yleensä arvostaa hintaa eikä laatua ja se näkyy kyllä kun täälläkin ihmetellään miksi kaikki maksaa ja tilataan Kiinasta muoviroskaa.

Pointti on se, että se on kuitenkin aika pieni osa näistä artesaaneista yms jotka koulutusalallaan itsensä työllistävät. Kun sisäänotto on suurta, pääsevät vähemmän lahjakkaatkin opiskelemaan unelmiensa alaa eivätkä sitten kuitenkaan työllisty.

Sen vähän mitä ostan, niin suosin kyllä suomalaista. Viimeisin ostos on Suomessa valmistettu sänky. Ilman purnaamaasi  artesaanikoulutusta tuokaan sänky olisi tuskin valmistunut. Niin ainahan on niitä jotka eivät opiskele heille soveltuvaa alaa. Ei se auta, että esim. tietokoneita vierastava nuori laitetaan opiskelemaan vaikkapa pelialaa.

Yritän sanoa että paikkamääriä pitää vähentää, en lakkauttaa kokonaan. Tunnen alan ihmisiä ja he ovat aivan samaa mieltä. Itse asiassa vielä jyrkemmin kuin minä.

Lääkäritkin ovat aina puoltaneet sitä, että opiskelupaikkoja on liian vähän suhteessa todelliseen tarpeeseen. Miksi artesaanit ajattelisivat eri tavalla. Kysynnän lisääntyeessä myös palkkataso nousee mikä ei tietenkään olisi väärin tässä tapauksessa

Ei siitä ole kyse vaan siitä että koulutetaan liikaa "lahjattomia", joiden osaaminen ei riitä niihin töihin, mihin tutkinto olevinaan tähtää = käsityöammattilaisuuteen. Niitä työpaikkoja on todella vähän ja keskinkertainen ei välttämättä yrittäjänä pärjää.

Myös vaikka datanomien, eläintenhoitajien ja ulkoasuntoteuttajien aloituspaikat pitäisi puolittaa kun työmarkkinoilla ei ole kysyntää. Ei siksi että jäljelläoleva datanomi saisi parempaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.

Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?

Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?

Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.

Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.

Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.

Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. 

Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."

Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.

Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus

Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.

Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?

Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.

Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi

Vain WT-ihminen kuvittelee, että lain noudattaminen on pahasta ja että lait ovat alistavia ja nöyryyttäviä. Siksi te WT:t tapatte toisianne, lakihan ei ole noudattamista varten.

Jos ei pysty perustelemaan mielipiteitään muutoin kuin vetoamalla lakiin niin on kyllä aika pihalla

Jos kysymys on lain sisällöstä ja siihen vastataan vetoamalla lakiin, täytyy olla harvinaisen nuija, että sitä pitää heikosti perusteltuna. Jos kysytään, millä tavalla työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu, niin vastauksena on yksiselitteisesti se, että se on laissamäöritelty työllistymustä edistäväksi palveluksi ja niin ollen yhdeksi tavaksi täyttää aktiivimallin vaatimukset. Missä kohtaa siinä kirjoittajan mielipiteellä on väliä?

Tosin näissä keskusteluissa kerta toisensa jälkeen saa turhaan linkata oikeaa tietoa STM:n sivuilta, koska omat mielipiteet on niin paljon kivempia argumentteja keskustelussa käytettäviksi. Jotkut vi*un na*sit sitten hierovat pas*aa niiden naamaan, joiden mielestä faktatieto typistää keskustelun.

"Jos kysytään, millä tavalla työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu, niin vastauksena on yksiselitteisesti se, että se on laissamäöritelty työllistymustä edistäväksi palveluksi ja niin ollen yhdeksi tavaksi täyttää aktiivimallin vaatimukset. Missä kohtaa siinä kirjoittajan mielipiteellä on väliä?"

Tämä on keskustelupalsta, jos et ole sattunut huomaamaan.

Jos lakiuudistus on lähtökohtaisesti epäonnistunut eikä todellakaan vastaa sille asetettua tarkoitusta, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi  käyttää ainoana argumenttina keskustelupalstalla. 

Alan uskoa siihen, että ollaan palaamassa vuoden1918 meininkeihin. Miksi menneisyyden virheistä ei opita?

up

Vierailija kirjoitti:

Alan uskoa siihen, että ollaan palaamassa vuoden1918 meininkeihin. Miksi menneisyyden virheistä ei opita?

100 vuotta on riittävän pitkä aika unohtaa