Lue keskustelun säännöt.
Omaehtoinen opiskelu/TE-toimiston työllistymistä edistävä palvelu
04.01.2018 |
Miten ihmeessä voi saada opiskelupaikan kesken kevätlukukauden? Mitä on nämä TE-toimiston työllistämistä edistävät palvelut? Osaako joku selventää? Työvoimakoulutuspaikkoja löytyy ehkä yhdelle prosentille työttömistä. Miten ilmaiseksi työskentely esim. jollekkin yhdistykselle edistää työllistymistä. Kuka maksaa työstä aiheutuneet kulut työttömälle? Miten aktiivimallissa huomioidaan vajaakuntoiset? Miten voidaan varmistaa se, että lyhyt pätkätyö ei aiheuta katkoksia tukiin? Miten voi välttää työttömyysetuuden pienenemisen varmuudella jatkossa?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.
Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?
Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?
Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.
Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.
Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.
Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."
Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.
Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus
Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.
Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?
Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.
Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?
Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?
Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.
Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.
Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.
Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."
Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.
Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus
Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.
Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?
Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.
Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä voi saada opiskelupaikan kesken kevätlukukauden? Mitä on nämä TE-toimiston työllistämistä edistävät palvelut? Osaako joku selventää? Työvoimakoulutuspaikkoja löytyy ehkä yhdelle prosentille työttömistä. Miten ilmaiseksi työskentely esim. jollekkin yhdistykselle edistää työllistymistä. Kuka maksaa työstä aiheutuneet kulut työttömälle? Miten aktiivimallissa huomioidaan vajaakuntoiset? Miten voidaan varmistaa se, että lyhyt pätkätyö ei aiheuta katkoksia tukiin? Miten voi välttää työttömyysetuuden pienenemisen varmuudella jatkossa?
Voi hakea esim. harjoittelupaikkaa joka on työllisyyttä edistävä palvelu tietenkin siten että jos flaksi käy niin työnantaja palkkaa sut. Kela maksaa harjoittelusta n. 700€/kk aikuiskoulutustukea jos on väh. 25v tai sen verran sai ainakin uutama vuosi sitten. Kyllä mulle oli silloin hyvä vaihtoehto kun pelkkä päiväraha oli 400€ luokkaa ja sai kuitenkin arvokasta työkokemusta josta on myöhemmin ollut hyötyä. Eihän se sama asia ollut kuin palkkatyö mutta auttoi kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.
Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?
Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?
Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.
Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.
Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.
Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."
Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.
Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus
Saat työkokemusta josta on hyötyä myöhemmin ja saatat saada myös oikeita töitä jos harjoittelu menee hyvin. Mikä tahansa muu kuin aukko näyttää CV:ssä hyvältä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.
Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?
Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?
Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.
Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.
Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.
Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."
Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.
Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus
Saat työkokemusta josta on hyötyä myöhemmin ja saatat saada myös oikeita töitä jos harjoittelu menee hyvin. Mikä tahansa muu kuin aukko näyttää CV:ssä hyvältä!
Tämähän on tietenkin totta jos puhutaan esim. työharjoittelusta. Työkokeiluun suhtaudun kuitenkin skeptisesti. Viekö tämä ilmaistyöntekijä mahdollisesti joltain palkallisen työpaikan. Tämä vaarahan on aina olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Osuit naulankantaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aktiivimalli 2.0
Mitä mieltä?
Yksi työhakemus viikossa tai 60 päivän karenssi?
Vierailija kirjoitti:
Aktiivimalli 2.0
Mitä mieltä?
Yksi työhakemus viikossa tai 60 päivän karenssi?
ja tradenomit hakemaan ylilääkärin virkaa. mitä järkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.
Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieras. kirjoitti:
Aktiivimalli heikentää työnsaantia aivan selvästi. Jos pitää tehdä vaikka palkatonta duunia, että saa pitää työttömyyskorvauksensa, se vain kannustaa työnantajia ilmaisen työvoiman käyttöön.
Kouluissa on myös ruvettu kouluttamaan enemmän "työharjoitteluilla", vaikka nämäkin pitäisi pistää ihan minimiin.
Kiky on aivan naurettava pilipaliyritelmä, jolla mennään perse edellä puuhun. Työajan vähennys ja työn jakaminen useammalle olisi ollut oikea suunta...
No, tietääpähän ainakin, ketä ei äänestetä jatkoon...
tietääkö, no ketä
ihminen on sitä mitä hän syö sanoi Jari kun joulupöydässä röyhtäisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aktiivimalli 2.0
Mitä mieltä?
Yksi työhakemus viikossa tai 60 päivän karenssi?ja tradenomit hakemaan ylilääkärin virkaa. mitä järkeä
Ja työnantajille velvoite vastata perusteellisesti jokaiseen hakemukseen yksilöllisesti miksi ei tullut valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä voi saada opiskelupaikan kesken kevätlukukauden? Mitä on nämä TE-toimiston työllistämistä edistävät palvelut? Osaako joku selventää? Työvoimakoulutuspaikkoja löytyy ehkä yhdelle prosentille työttömistä. Miten ilmaiseksi työskentely esim. jollekkin yhdistykselle edistää työllistymistä. Kuka maksaa työstä aiheutuneet kulut työttömälle? Miten aktiivimallissa huomioidaan vajaakuntoiset? Miten voidaan varmistaa se, että lyhyt pätkätyö ei aiheuta katkoksia tukiin? Miten voi välttää työttömyysetuuden pienenemisen varmuudella jatkossa?
Alkuperäisiin kysymyksiin odotan vielä selkeitä vastauksia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.
Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä.
Heh, päinvastoin arvostan kovasti. Minulla on mm useita puusepältä tilattuja huonekaluja ja teetettyjä vaatteita. Onko sinulla?Suomalainen yleensä arvostaa hintaa eikä laatua ja se näkyy kyllä kun täälläkin ihmetellään miksi kaikki maksaa ja tilataan Kiinasta muoviroskaa.
Pointti on se, että se on kuitenkin aika pieni osa näistä artesaaneista yms jotka koulutusalallaan itsensä työllistävät. Kun sisäänotto on suurta, pääsevät vähemmän lahjakkaatkin opiskelemaan unelmiensa alaa eivätkä sitten kuitenkaan työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimakoulutuksen rahoituskuvio muuttui tämän vuoden alussa ja nyt esim kaikki tutkintoon johtavat koulutukset rahoitetaan OKM:n taholta eikä TEM:stä. Työvoimakoulutustarjonta tulee lisääntymään huomattavasti ja ainakin täällä etelässä on jo aiemminkin ollut pulaa opiskelijoista eikä paikoista (joitakin todella suosittuja koulutuksia lukuunottamatta) jo viime vuonna. Opiskelun aloittaminen on hyvä mahdollisuus täyttää tuo älyvapaa aktivointimalli.
Työvoimakoulutus tulee vähenemään ja se keskittyy aikaisempaa selkeämmin keskeytyneen tutkinnon loppuunsaattamiseen. Oppilaitokset ei huoli enää "rupusakkia", nyt kelpaa vain priima tavara ja tästä tulee ongelmia, koska vastoin lakia oppilaitoksista ei löydy erityisopettajia ja ohjausta.
En tiedä mistä tietosi revit, mutta täällä ainakin koulutukset lisääntyvät ja rupusakillakin (kuten itse totesit) on paljon paremmat mahdollisuudet päästä niihin. Oppilaitokset taitavat päin vastoin ottaa ihan kuinka paljon vain porukkaa, siitä ne rahaa saavat.
Revin tietoni OKM:n tiedotteesta ja vertaan niitä lukuja aikaisempien vuosien ammatilliseen/tutkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen. Rahaa saa sen perusteella, miten hyvin koulutuksessa olleet työllistyvät, ei pelkästään määrän mukaan. Ja ne määrätkin on jaettu oppilaitoksille aika lailla tarkasti ja edelleen jyvitetty eri aloille. Oppilaitos saa tietyn määrän rajaa ja opiskelijatyövuosia, luvan kouluttaa tietyille aloille ja aika tiukat tavoitteet siitä, mitä rahalla pitää saada aikaan. Oppilaitokset eivät todellakaan ota kuinka paljon tahansa väkeä sisään.
Ihan kaikessa koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon työllistyminen, tosin ei se kovin paljon jatkossakaan paina, mutta oikea suunta kyllä.
Ainakin tänä vuonna koulutuksia tulee hakuun paljon enemmän kuin 2017 oli, jatkon sitten aika näyttää.
Oikeastaan tuo työllistymisprosenttivaatimus takaa vain sen että esim. it-koulutuksiin otetaan sitä porukkaa joka ei edes tarvitsisi mokomaa "koulutusta" ja työllistyisi luultavasti todella nopeasti suoraan firmoihin jos firmoilla ei olisi koulutusväylää käytössä.
Siinä taas nähdään että virkamiehen tarkoitus voi olla hyvä (tarjotaan pitkäaikaistyöttömille lisäkoulutusta) mutta käytännön toimet johtavat just päinvastaiseen eli pitkäaikaistyötön on ja pysyy työttömänä ja ne jotka muutenkin pääsisivät äkkiä takaisin töihin saavat vielä ilmaisen pikkukurssituksen ja firmat saavat halvan tilapäistyöntekijän.
Ammatillisen koulutuksen reformi koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutus on siinä pieni osa. Tuskin ne mainitsemasi it-osaajat nyt tunkevat mihinkään datanomiopintoihin ammattiopistoon. Mielestäni työllistymistä olisi pitänyt jo aiemmin arvostaa, niin esim käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opiskelijamäärät olisivat laskeneet jotenkin järkevälle tasolle, eikä joka niemessä koulutettaisi jotain seppiä ja taidetekstiilin tekijöitä.
Et taida hirveästi arvostaa suomalaista käsityötä.
Heh, päinvastoin arvostan kovasti. Minulla on mm useita puusepältä tilattuja huonekaluja ja teetettyjä vaatteita. Onko sinulla?Suomalainen yleensä arvostaa hintaa eikä laatua ja se näkyy kyllä kun täälläkin ihmetellään miksi kaikki maksaa ja tilataan Kiinasta muoviroskaa.
Pointti on se, että se on kuitenkin aika pieni osa näistä artesaaneista yms jotka koulutusalallaan itsensä työllistävät. Kun sisäänotto on suurta, pääsevät vähemmän lahjakkaatkin opiskelemaan unelmiensa alaa eivätkä sitten kuitenkaan työllisty.
Sen vähän mitä ostan, niin suosin kyllä suomalaista. Viimeisin ostos on Suomessa valmistettu sänky. Ilman purnaamaasi artesaanikoulutusta tuokaan sänky olisi tuskin valmistunut. Niin ainahan on niitä jotka eivät opiskele heille soveltuvaa alaa. Ei se auta, että esim. tietokoneita vierastava nuori laitetaan opiskelemaan vaikkapa pelialaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllistymistä edistävät palvelut on just ne työkokeilut, kuntouttava, työkkärin kurssit ja tapaamiset jne. Kaikki mikä heidän mielestään "edistää" työnhakua.
Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa. Ekö tämä ole ristiriidassa tuon minimituntipalkkaehdon kanssa?
Niin. Käykö palkaton työkokeilu aktivoinniksi?
Mikäli tuota lakia tulkitsen oikein niin ei käy.
Perustele. Työkokeilu on työllistymistä edistävä palvelu. Millainen laintulkinta tekee siitä aktiivimalliin kuulumattoman.
Tuo henkilö varmaan nyt sotkee sen että työssä on minimipalkkavaatimus ja siis palkaton työ ei käy. Työkokeilu ei ole palkatonta työtä vaan se on työllistymistä edistävä palvelu kuten jo monesti todettu.
Aktiivimallin mukaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.
Ja kuten hallituksen esityksestä voimme lukea, niin " Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa."
Työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu.
Kerrotko miten palkaton työ voi edistää työllistämistä. Eiköhän sillä ole paremminkin työllistämistä heikentävä vaikutus
Kysy tätä asiaa omalta kansanedustajaltasi! Minä en ole laatinut lakeja, mutta osaan lukea hallituksen esityksiä.
Mitä helvettiä. Juurihan kirjoitit, että työkokeilu on työllistämistä edistävä palvelu. Etkö edes osaa perustella sanomisiasi?
Perustelu: lainsäätäjä on näin päättänyt.
Jos lakiin on kirjoitettu, että paskan syöminen on hyvästä, niin sinä ilmeisesti pistät sitä paskaa poskeesi
Vain WT-ihminen kuvittelee, että lain noudattaminen on pahasta ja että lait ovat alistavia ja nöyryyttäviä. Siksi te WT:t tapatte toisianne, lakihan ei ole noudattamista varten.
Nyt en ymmärrä. Miksi, että sillä 13kk paketilla opiskellut loppuun?