Mun äiti ei koskaan näe omaa osuuttaan mihinkään
Siis ei näe. Kaikki keskusteleminenkin sen kanssa on tosi rasittavaa, ihan kuin puhuis itseään nuoremman lapsen kanssa, kun ei näe omaa osuuttaan asioihin yhtään. Varsinkaan minua, siis lastaan koskien. Kaikki mun mielialat ja tunnelmat jo lapsena johtuivat äitini kuvitelman mukaan vain minusta, hän ei itse tajunnut lainkaan osuuttaan niissä. Ja sitten syytti mua siitä, mitä itse teki epäkohteliaasti, jos siitä suutuin.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette siis ihan samanlaisia.
Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.
apOkei, kerta tämä tuli omasta suustasi oletko ymmärtänyt täällä muita ketkä ovat pyytäneet lopettaisit äidin valituksen? Täällä on muitakin kuin sinä ja sinun ongelmasi... Et ole ymmärtänyt...
Niin onkin. Se on fakta.
apTäh? Miksi vastasit kiertävästi 😕
No siis kyllä ymmärrän, että keskusteluni pahoittavat muiden mieliä, mutta minusta se on eri asia äitisuhteessa, koska sitten ei ole äitiä, jos äiti on loukkaava. Täällä on kuitenkin muita keskustelijoita, jos mä olen loukkaava, eikö niin?
apSiisniinkunhäh?
Niin että älä lue mun ketjuja sinä, joka haluat, että lopetan täällä. Ei niitä ole pakko lukea.
ap
Olipa kerran koira, joka ajoi takaa häntäänsä. Saiko se sitä ikinä kiinni? No ei! Niinpä se jatkoi ja jatkoi ajamista, mutta häntä sen kun jatkoi pakoaan sitä nopeammin, mitä kiivaammin koira sitä jahtasi.
Ja jahtaa vielä tänäkin päivänä. Sen pituinen se.
Hommaa ukko itelles jostain, vingut sille sitten.
Aika törkeää itseasiassa taas syyttää mun loukatuksitulemista sillä, että olen "eroamassa miehestäni"! Että mun äiti on raivostuttava v*ttupelle! Itse loukkaa, ja mies loukkaa, eikä todellakaan liity meidän asumiskuvioihin mitenkään ja sitten mua voidaan syyttää, koska olen "eroamassa" voi saa*tanan pas*ka!
ap
Tällä tavalla itseään pettämällä äidin ei tarvinnut mennä itseensä, kun toimi itse väärin. No, hyvä puoli siinä on se, ettei nakkele niskojaan ja koita vampuloida karkuun, kun ei ymmärrä, miksi hänelle suututtiin.
ap
Hei! Te kaikki joita kyllästyttää tuo sairas ihminen. Ei kertakaikkiaan KUKAAN vastata enää koskaan hänelle sanallakaan. Ei hän jaksa, varmasti vaikka olisi miten sairas, yksinään kauaa täällä valittaa. Tehdään näin.
Oi luojan kiitos tämä keskustelu jatkuu yhä. En olekaan masturboinut tänään kuin vasta kahdesti.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Te kaikki joita kyllästyttää tuo sairas ihminen. Ei kertakaikkiaan KUKAAN vastata enää koskaan hänelle sanallakaan. Ei hän jaksa, varmasti vaikka olisi miten sairas, yksinään kauaa täällä valittaa. Tehdään näin.
Juuri näin
Soittaisinko äidilleni ja sanoisin, ettei mikään johdu siitä, että "olen eroamassa", että tunkee ne olettamuksensa vaan hanuriinsa? Ja ottaa vastuun siitä, että puolusti mua loukannutta miestä?
ap
Oli myös käärme, joka ei pitänyt omasta hännästään. Niinpä se alkoi purra ja niellä sitä, mutta samalla se tukehtui siihen ja nieli omat myrkkynsä.
Sen pituinen sekin.
Tosin sitä nyt en enää tarvitse elääkseni ja parantuakseni ja voidakseni paremmin, niin kuin tarvitsin sen oivaltamista, että äiti ei vain myönnä, kun on väärässä. Äiti olisi itse voinut kertoa sen minulle.
ap
En viitsinyt sanoa, kun äiti eilen soitti, että "sinussa on sellainen vika, ettet joko tajua tai et vain myönnä, että olet väärässä, kun olet".
Koska äiti ois taas pahoittanut mielensä JA alkanut kiukutella.
ap
Mietin kostokeinoja ihmisille, jotka in my face valehtelee, kun ovat itseasiassa väärässä. Mua pitää uskoa, kun mä sanon, miten asia on.
Tai argumentoida itse paremmin. Jos ei kykene, huijaa itseään ja varsinkin minua ja on siis väärässä. Siitä tulee rangaistus.
ap
Alan uskoa, että tää todella on trolli...
Ajattele, että äitisi on kuollut. Sure ja mene sitten eteenpäin elämässäsi.
Äitisi ei ehkä rakasta sinua, etkä voi muuttaa tätä. Hyväksyä faktat ja jatkaa siitä.
Miksi puhut jatkuvasti hänen kanssaan, jos aina pahoitat mieltäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, että äitisi on kuollut. Sure ja mene sitten eteenpäin elämässäsi.
Äitisi ei ehkä rakasta sinua, etkä voi muuttaa tätä. Hyväksyä faktat ja jatkaa siitä.
Miksi puhut jatkuvasti hänen kanssaan, jos aina pahoitat mieltäsi?
Äiti pahoitti mieleni jo ajat sitten. Ei se siitä enää pahemmaksi ole mennyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
Alan uskoa, että tää todella on trolli...
Niin. Ei kukaan nelivitonen käytä tuollaista teinikieltä kuin äitihullu. Veikkaan, että kyseessä on noin kolmekymppinen mielenterveyssyistä eläkkeellä oleva entinen psykologian opiskelija, joka on mennyt turhan pitkälle roolihahmoonsa. Ap haluaa ennen kaikkea huomiota, ihan sama minkälaista. Tämä on vauvapalsta, tietysti se herättää intohimoja, kun joku esittää kuvainnollisesti kusevansa lastensa ja äitinsä päälle. Case closed, kuten äitihullu sanoisi.
Ei kukaan mun sukulainen, jolle olen valittanut ongelmiani, pidä mua tippaakaan hulluna. Heistä on aivan normaalia ja ymmärrettävää se, että äidistä on aiheutunut paha mieli ja jopa traumoja.
ap
Ding, ding ding ding ding.
Ding, ding ding DING DONG.