Mun äiti ei koskaan näe omaa osuuttaan mihinkään

Olette siis ihan samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Muttet muuta käytöstäsi, joten lopputulos on sama. Seuraava sukupolvi vaurioituu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Muttet muuta käytöstäsi, joten lopputulos on sama. Seuraava sukupolvi vaurioituu. 

Ei se ole niin vaurioittavaa, jos lapsi näkee vanhemman tiedostavan, että vaikutti lapsen mielialoihin. Syyllisyys ja taakka niistä ei ole silloin lapsella. Kuten mulla oli, kun mun äiti osoitti mulle mun olevan syypää, jos tuntui huonolta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Muttet muuta käytöstäsi, joten lopputulos on sama. Seuraava sukupolvi vaurioituu. 

Ja teen koko ajan täitä muuttaakseni, tai oikeastaan tajutakseni äitini virheet, sen jälkeen käytökseni muuttuu kuin itsestään. Koska kun tajuan, ettei äitini kantanut edes osaansa vastuustaan mua kohtaan lakkaan tuntemasta lojaaliutta hänen suuntaansa ja alan tuntea sitä itseäni kohtaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Muttet muuta käytöstäsi, joten lopputulos on sama. Seuraava sukupolvi vaurioituu. 

Ja teen koko ajan täitä muuttaakseni, tai oikeastaan tajutakseni äitini virheet, sen jälkeen käytökseni muuttuu kuin itsestään. Koska kun tajuan, ettei äitini kantanut edes osaansa vastuustaan mua kohtaan lakkaan tuntemasta lojaaliutta hänen suuntaansa ja alan tuntea sitä itseäni kohtaan.

ap

Kauankohan tässä mahtaa mennä? Viisi vuotta on tainnut tässä jo ainakin vierähtää av:lläkin tätä puidessa ja sinä aikana lapsesi ovat sekä  menettäneet perheessä asuvan äidin, että kasvaneet hyvää kyytiä kohti teini-ikää. Toisen mokoman kun vellot tässä, niin jopa onkin lapset kasvaneet niin, että pääsevät samalle viivalle äidinvihassaan kuin sinä. 

Ja siis kääntäen se ei ole vain äiti jonka huono, itsekeskeinen ja epäkypsä käytös vaikutti minuun, osuus, jota hän ei tunnusta, vaan siis myös isän puolen sukulaisteni into, hyväntuulisuus, iloisuus ja leikkisyys ihmisinä vaikutti myös. Tosin positiivisesti. En tiedä miten paljon he tätä tiedostivat, mutta siitä ei ollutkaan mitään harmia eikä haittaa.

ap

Kääntäen ja vääntäen, niinpä niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette siis ihan samanlaisia.

Ei olle, mä kyllä ymmärrän, että tekoni vaikuttavat muiden mielialoihin.

ap

Muttet muuta käytöstäsi, joten lopputulos on sama. Seuraava sukupolvi vaurioituu. 

Ja teen koko ajan täitä muuttaakseni, tai oikeastaan tajutakseni äitini virheet, sen jälkeen käytökseni muuttuu kuin itsestään. Koska kun tajuan, ettei äitini kantanut edes osaansa vastuustaan mua kohtaan lakkaan tuntemasta lojaaliutta hänen suuntaansa ja alan tuntea sitä itseäni kohtaan.

ap

Kauankohan tässä mahtaa mennä? Viisi vuotta on tainnut tässä jo ainakin vierähtää av:lläkin tätä puidessa ja sinä aikana lapsesi ovat sekä  menettäneet perheessä asuvan äidin, että kasvaneet hyvää kyytiä kohti teini-ikää. Toisen mokoman kun vellot tässä, niin jopa onkin lapset kasvaneet niin, että pääsevät samalle viivalle äidinvihassaan kuin sinä. 

Ei ole, valehtelija, mennyt viittä vuotta. Onko liioittelu tapasi vaikuttaa muihin?

ap

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

Näin juuri. Mä tosin olen vaurioitunut, mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan tänäkään vuonna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

 mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Ai et vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

Näin juuri. Mä tosin olen vaurioitunut, mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Vaan siis olen etsinyt apua siitä saakka, kun lähdin pois kotoa. Kauan on avun saaminen kestänyt, mutta sen ajan kannattelin koko ajan tietoisuutta, että minulle on tehty väärin. Siksi olen särkynyt ja rikki ja toiminnassani on sellaista, mitä en ymmärrä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

 mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Ai et vai?

En minä ole persoonallisuushäiriöinen niin miksi olisin leimannut itseni siksi? Minua on vaurioitettu juuri sillä, ettei vanhempi näe omaa osuuttaan missään koskaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan tänäkään vuonna. 

Otahan Toilaxia kourallinen illalla, niin jo aamulla olet saavuttanut toisen noista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

 mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Ai et vai?

En minä ole persoonallisuushäiriöinen niin miksi olisin leimannut itseni siksi? Minua on vaurioitettu juuri sillä, ettei vanhempi näe omaa osuuttaan missään koskaan.

ap

Mutta valittamaan sinä ainakin olet jäänyt, ilmeisen pysyvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Kun sanon selkokielellä äidilleni, että hän on loukannut, epäoikeudenmukainen, kohtuuton tai muuta vastaavaa, niin hän kuittaa sen sanomalla, että on vain yrittänyt auttaa! Vaihtoehtoisesti hän nauraa koko asialle ja moittii, kun minä olen niin herkkä. Jos olisin oikeasti herkkä, enkä vahva, niin olisin jo sairastunut mieleltäni aikoja sitten ja/tai riistänyt oman henkeni.

 mutta olen myös vahva, enkä ole jäänyt valittamaan vaurioituneena leimaillen itseni persoonallisuushäiriöiseksi.

ap

Ai et vai?

En minä ole persoonallisuushäiriöinen niin miksi olisin leimannut itseni siksi? Minua on vaurioitettu juuri sillä, ettei vanhempi näe omaa osuuttaan missään koskaan.

ap

Mutta valittamaan sinä ainakin olet jäänyt, ilmeisen pysyvästi. 

En ole, totta kai valitan niin kauna kuin aihetta on. Se auttaa.

ap

Ja siis on minullakin tietenkin osuus asioissa, mutta se, ettei aikuinen, kasvattaja, ollenkaan myönnä itsellään olevan tekee sen lapselle täysin mahdottomaksi oikeastaan edes nähdä omaa osuuttaan, joka kaikenlisäksi oli se lapsen osa, joka on olla epäkypsä ja jonka siinä tulisi voida kasvaa.

ap

Ap, voitko uskoa, että olet kertonut tämän saman jo monta monta kertaa, ainakin 50 kertaa. Tarinan ei ole muuttunut piiruakaan sinua tervehdyttävämmäksi, et ole edistynyt yhtään. Etkö voisi jo lopettaa sen puimisen tällä foorumilla?