Lue keskustelun säännöt.
Onko mulla enää äitiä :(
28.12.2017 |
Äitini oli sanonut miehelleni, että mieheni ei pidä kuunnella minua vaan lähteä äidilleni lastemme kanssa, kun mä en halunnut lähteä, eikä mulla ollut mitään sitä vastaan, että mies menisi. Lisäksi äitini oli antanut miehen ymmärtää, että pitää minua syyllisenä miehen päätökseen, ettei mieskään mennyt.
Normaaliperheessähän äidille voisi vain soittaa ja sanoa, että äläpäs syyttele sellaisia, joissa ei ole syytä, eli minua, ja normaali äiti olisi pahoillaan, että menikin syyttämään minua ja ihmettelisi sitten ekskenään, miksei kukaan tullut. Mieheltä se ei ollut edes äitiäni vastaan milläänlailla, minun sinne piti olla alunperin menossa lasten kanssa, mutta äiti suututti minut toisella asialla ensin, jolloin sanoin, että en tule. Koska äiti ei myöntänyt olevansa väärässä.
Mutta mun on aivan turha soittaa äidille, se ei tajua, että ei mulla ole mitään tuollaista valtaa (eikä intressiä) mieheeni käskeä häntä.
Kommentit (798)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti täällä palstalla joutuu keskustelemaan vain tietyntyyppisten ihmisten kanssa, ei kovin korkealle henkisesti kehittyneiden, kun on niin vaikea ymmärtää, miksi se, mitä toinen sanoo on paljon tärkeämpää, kuin mitä hän tarkoittaa. Ja siis sietäisin vielä sen, jos toinen vakuuttaisi että tarkoittaa hyvää, ja sanoessani hänelle, että olet väärässä hän edelleen tarkoittaisi hyvää, ja ymmärtäisi olevansa. Niin eihän sitä olisi vaikea hyväksyä sen jälkeen, että hän tarkoitti hyvää. Mutta kun kyseinen henkilö ei myönnä, että vaikka tarkoittikin hyvää, oli silti väärässä ja se kyllä, se saattaa satuttaa toista eli minua, niin on aivan turha ulista ja itkeä sitä, että en ymmärrä ajatella hänen fiiliksiään, eihän hänkään ymmärtänyt, että satutti minua, ei, vaikka se hänelle kerrottiin, eli ei ollut mitään, mitä olisi edes pitänyt ymmärtää.
Ai niin, paitsi kun on niin narsisti, että eikö mene jakeluun, miten oma, hyvää tarkoittava toiminta voikin satuttaa toista? Eikö mene jakeluun, että kyllä, itsesikin on muututtava, ei aina käy lohduttaa keksimällä valheen? Ei kukaan halua varmaan lohduttaa niin? Jos et äiti parempaa osaa, niin tässä on sulle neuvo: lohduta siitä, mitä on oikeasti tapahtunut, lohduta siitä, että tyttäreesi sattui, lohduta siitä, että hänen mielensä mustui, välitä ja ole lohduksi aidosti. Unohda tekopuhät ja itsekeksimäsi sepitteet siitä, mitä jollekin joku tarkoitti, koska keksit ne omasta päästäsi, ja sellainen on loukkaavaa. Opi, älä ole niin tyhmä koko ajan. Opi.
ap
Äidilläni on varmaan niin heikko itsetunto, että ego ei kestä sitä, että jos on tarkoittavinaan hyvää se kääntykin olemaan toista loukkaavaa. Jaiks, eihän se mikään mukava tilanne ole, kenellekään meistä, itseasiassa todella ikävä. Mutta jokaisen tulisi olla siitä vastuussa, että jos tarkoitan aidosti hyvää, ja se menikin perille loukkauksena, niin miettii, miten toimin siten, että mikäli edelleen haluan sille toselle hyvää, se mitä minä itse teen, ei enää loukkaa toista. Jokainen muille hyvää haluava ihminen toimii niin.
Ei todellakaan vaikuta sille, että minulle halutaan mitään hyvää, äidosti, jos mua saa vain loukata sillä,,että "tarkoitin hyvää". Et tarkoittanut, ilmeisesti koitit vain näyttää hyvältä omissa silmissäsi. Joltain lohduttajalta, eikä egosi kestänyt sitä, että toinen sanoi, että tuo satuttaa, etkä ollutkaan oikeasti lainkaan haluamassa toiselle hyvää.
Jos sanotaan, että äitini tarkoitti hyvää, niin sen tulisi myös tarkoittaa, että hän haluaa hyvää.
Mitä hän siiinä muuten mun suopeuttani itselleen kalastelee?
ap
Ilmeisesti hän on "tarkoittanut hyvää" mulle ainoastaan näyttääkseen hyvältä omissa silmissään, ja mä olen mennyt ottamaan sen aitona itsestäni välittämisenä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
ap
Kerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tajunnut, että sellainen ihminen ei aidosti välitä minusta, jonka ego ei kestä sitä, ettei hän lohduttanutkaan loukkaamatta.
On minullekin sanottu, että hyvää tarkoittanut toimintani on loukannut toisia. Monesti, jos en ole osannut toimia toisin olen jättänyt tämän ihmisen rauhaan, mutta olen myös miettinyt, miten oppisin toimimaan niin, että se, jos tarkoitan hyvää, ei loukkaisi toisia. Mielestäni äitien olisi melko turvallista harjoitella tätä tyttäriensä kanssa, tytär on harvemmin niin tuomitseva, etteikö ego sen kestäisi. Millä elämänkokemuksella lapsi siinä voisi tuomitakaan? Siksi en oikein ymmärä, miten äiti ei voinut opetella. Ilmeisesti ei oikeasti ja aidosti välitä kenestäkään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan sama kuin mä olisin samassa tilanteessa äitinä sanonut, että ehkä miehelläsi on joku toinen. Sekin ois ollut valhe. Niin myös oli sepite siitä, että mies kiusoitteli.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
ap
Äitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miten hoidossa edistyt?
Oon suorittanut jo 2/3:n, huh, kyllä siihen harjoitteleminen ottikin koville! Yöstä aamuun ja aamusta yöhön harjoittelin. Nyt treenaan 3/3: ta varten. Mutta kyllähän sen jokainen tietää, että sen jälkeen vasta se kunnon terapiaprosessi alkaakin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.
Miksi tulkitsette sen pieleen?
ap
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama kuin mä olisin samassa tilanteessa äitinä sanonut, että ehkä miehelläsi on joku toinen. Sekin ois ollut valhe. Niin myös oli sepite siitä, että mies kiusoitteli.
ap
Höpöhöpöhöpö. Äitisi koitti auttaa sinua laittamaan miehesi heiton oikeisiin mittasuhteisiin. Ettet TAAS maanisena hautoisi päivätolkulla jotain totaalisen turhanpäiväistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.
Tulkitsetko sä tuollaiset pieleen siksi, että kykenet selittämään itsellesi, miksi vielä jatkat suhdettasi mieheen, joka kohtelee sinua huonosti?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.Miksi tulkitsette sen pieleen?
ap
Me tulkitsemme sen oikein, koska meillä ei ole persoonallisuushäiriötä.
Ja edelleen, miksi et voi vaan antaa olla? Todeta, että paska heitto mt-onhelmaiselle, mutta Letting it go.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama kuin mä olisin samassa tilanteessa äitinä sanonut, että ehkä miehelläsi on joku toinen. Sekin ois ollut valhe. Niin myös oli sepite siitä, että mies kiusoitteli.
apHöpöhöpöhöpö. Äitisi koitti auttaa sinua laittamaan miehesi heiton oikeisiin mittasuhteisiin. Ettet TAAS maanisena hautoisi päivätolkulla jotain totaalisen turhanpäiväistä.
Se olisi kannattanut laittaa rehellisiin mittasuhteisiin, jos tuo oli tavoitteena. Eli lievennellä sitä valheellisesti, eikä pahentaa sitä tietenkään, valheellisesti. Itse asiassa sen laittaminen mihinkään mittasuhteisiin olisi aivan turhaa, tiesinhän mä jo, minkäkokoinen heitto se minulle oli. Eikä se siitä muutu, keksi äiti vaikka sata valhetta. Ainoa tapa auttaa olisi louduttaa puuttumatta lauseen kokoon mitenkään. Jos aidosti välittää tunteistani. Tajuaa, että sellaisiakin on.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.Miksi tulkitsette sen pieleen?
apMe tulkitsemme sen oikein, koska meillä ei ole persoonallisuushäiriötä.
Ja edelleen, miksi et voi vaan antaa olla? Todeta, että paska heitto mt-onhelmaiselle, mutta Letting it go.
Lievennätte sitä, se ei ole tulkitsemista oikein.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.Tulkitsetko sä tuollaiset pieleen siksi, että kykenet selittämään itsellesi, miksi vielä jatkat suhdettasi mieheen, joka kohtelee sinua huonosti?
ap
Edelleen. Miksi et voi vain antaa olla? Yksi heitto, mitä väliä? Mieheltä joka on paaponut sinua vuositolkulla, kasvattanut lapsesi ja kävellyt munankuorilla ettei narsku vaan saa uutta vettä mt-myllyynsä.
Olkiukot eivät maagisesti siirrä vastuutasi omasta käytöksestäsi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän olet päässyt tavoitteeseesi. Sinähän vihaat äitiäsi, joten nyt sinun on hyvä laittaa välit poikki kotonaan. Ja sen jälkeen voit lakata jankkaamisen asiasta tällä palstalla. Win win!
Ei tämä ole tavoitteeni, vaan se, että äitini rakastaisi minua. Sanoisi näissä kohdissa mitä pitääkin. Eli että ai, anteeksi, että syytin sinua jne.
Voi hyvät syssykät sentään, tätä ihmismieltä.
Montako kertaa sinä olet pahoittanut äitisi mielen ja montako kertaa on tullut pyydettyä anteeksi.
Jätä jo äitisi rauhaa ja anna hänen elää elämäänsä, ilman, että olisit riippakivenä. Ei mahda olla sinunkaan elämä olla ilon ja onnen täyteinen, kun saat tuostakin riidan sepitettyä.
Jos olen ollut väärässä jossain asiassa äidin suhteen, olen myöntänyt sen kyllä.
apOletko sinä pyytänyt äidiltäsi anteeksi sitä, että miehesi kanssa jouluna riideltyäsi soitit äidillesi, ja sotkit hänet asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, ja pilasit hänen joulunsa?
En usko. Normaali aikuinen ihminen ei muuten kerro vanhemmilleen erimielisyyksistään puolisonsa kanssa. Se ei ole hyväksi kenellekään.
Jos haluat oikeasti parantaa suhdetta äitiisi, ota tavaksi soittaa kerran viikossa. Et yhtään useammin. Silloin kysyt äitisi kuulumiset, ja kerrot lastesi kuulumiset. Positiivisessa sävyssä. Omasta elämästäsi älä valita. Jos tarvitset tukea, hanki se muualta. 70-vuotiaan ei tarvitse enää olla aikuisen lapsensa tukihenkilö. Nyt on aika, jolloin sinun kuuluu tukea äitiäsi. Jollet siihen pysty, anna äitisi olla rauhassa.
Eikä äitini pannut pahakseen sitä, että soitin. Hän luuli auttavansa mua valehtelemalla mulle.
apTässä osuit nyt vihdoin asian ytimeen. Äitisi luuli auttavansa sinua. Hän siis halusi auttaa sinua ja hän tarkoitti hyvää. Ja tästä kiitokseksi sinä olet neljä päivää palstalla haukkunut ja solvannut äitiäsi. Ja juuri tätä sinut on moni ihminen yrittänyt saada käsittämään; että äitisi yritti lohduttaa sinua, hän halusi sinulle hyvää. Ja kiitoksena äitisi hyväntahtoisuudesta sinä olet kohdellut häntä kuin saastaa, olet kiukutellut hänelle kuin pikkulapsi näkemättä itsessäsi ja omassa käytöksessäsi mitään vikaa. Ja olet toki myös haukkunut pataluhaksi jokaisen, joka on yrittänyt saada sinut käsittämään tämän. Ja vieläkin kitiset ja vaadit äidiltäsi anteeksipyyntöä.
Ei millään pahalla, mutta olisiko nyt sinun aiheellista ottaa luuri kauniiseen käteen ja pyytää anteeksi äidiltäsi? Sinä tässä nyt kuitenkin olet hyvin epäreilusti ja ilkeästi häntä kohdellut. Jospa sinulla sitten vielä olisi äiti, jos alkaisit itse käyttäytymään tavalla, mitä häneltä vaadit?
Voi kulta pieni, kun se menee ohi sinulta, että tämä hellittelemäsi vanha avulias rouva on läpi elämänsä kieltänyt koskaan olevansa väärässä, tehneensä virheitä, läpi kaiken mun lapsuuteni ja kasvuni. Ja koska virheen syyllinen on silti pitänyt jo luonnonlakienkin mukaan olla olemassa, niin kukas se sitten on? Kuinka monta jää yh-äiti-tytär -parista jäljelle sopivia syyllisiä?
apMinä en ole puhunut mitään sinun lapsuudestasi. Tarkoitin nyt ihan tätä jouluepisodia, jossa soitit äidillesi tukea saadaksesi ja hän yritti sinua lohduttaa ja tukea, mutta sinä et hänen pyrkimyksiään arvostanutkaan. Normaali ihminen ymmärtäisi, että hyvä tarkoitus on se mikä merkkaa, vaikka toteutus kömpelöä olisikin. Mutta sinä et muuhun ole kyennyt kuin äitisi rankaisemiseen hänen hyväntahtoisuudestaan.
Vastauksesi kyllä kertoo karua kieltä itsekkäästä asenteestasi. Äitisi pitäisi pyydellä anteeksi jokaista sinun lapsuudessasi tekemäänsä virhettä, mutta sinä et itse suin surminkaan ole velvollinen pyytämään anteeksi edes tätä viimeistä tekemääsi vääryyttä.
Mikä mun tekemäni viimeinen vääryys? SIIs sekö, etten kiitä valheiden keksimisestä? SE tuntuisi ihan siltä, kuin haluaisit minun kiittävän siitä, että että joku kusisi lämmintä kusta päälleni lumihangessa, jos makaan siellä jäätymäisilläni hengiltä. Sehän tuntuisi hyvältä, htken, vaikkei mikään totuus ole = hengen pelastava tapa auttaa. Koska niin pahalta henkisesti tuntui se, mitä mies sanoi, kuin minut ois heitetty hankeen.
apKerrotko nyt, että mitä äitisi valehteli sinulle tuossa jouluepisodissa? Aiemmista kertomuksistasi on saanut sellaisen mielikuvan, että hän luuli miehesi tarkoittaneen kiusoittelua, mutta nyt sinä väitätkin hänen valehdelleen. Eli mitä hän valehteli?
No siis se oli se valhe, että hän keksi mitä mies oli tarkoittanut. Hän keksi sen päästään.
apÄitisi tulkinta miehesi heitosta oli täysin sama kuin kaikkien palstalta sen lukeneiden.
Voisitko näin uuden vuoden kunniaksi ottaa sen pääsi narsistiperseestäsi ja vain antaa olla? Edes yhden kerran jättäisit kasaamasta megalomaanisia merkityksiä yhdentekeville pikku asioille.
Olet mielenterveysongelmainen, sinun näkemäsi maailma on vääristynyt.Tulkitsetko sä tuollaiset pieleen siksi, että kykenet selittämään itsellesi, miksi vielä jatkat suhdettasi mieheen, joka kohtelee sinua huonosti?
apEdelleen. Miksi et voi vain antaa olla? Yksi heitto, mitä väliä? Mieheltä joka on paaponut sinua vuositolkulla, kasvattanut lapsesi ja kävellyt munankuorilla ettei narsku vaan saa uutta vettä mt-myllyynsä.
Olkiukot eivät maagisesti siirrä vastuutasi omasta käytöksestäsi minulle.
Se heitto todellakin kertoo siitä, että mieheeni ei ole luottamista. Sleeping with the enemy.
ap
En voi arvostaa, kosoa siellä pohjalla on niin paljon väärinkohdelluksitulemisen kokemuksia hänen suhtautumisestaan. Enkä olisi arvostanut työkaveriani, enkä ketään, jonka ongelma olisi ollut vääristellä se, mitä mieheni sanoi siedettävältä kuulostavaan muotoon, eikä tuea minua siinä, mitä mulle just oli sanottu.
ap