Ajatelkaa, jos vaikka 1/3 kansasta olisi lukenut ruotsin tilalla saksaa ja 1/3 ranskaa!
Miten paljon helpompi olisi suomalaisten lähteä töihin Saksaan ja Ranskaan! Nyt suomalaisille ehdotellaan vain jotain kalanperkuutyötä Norjassa, jos ei työtä löydy Suomesta.
Kommentit (88)
Itse osaan sujuvasti ranskaa ja englantia ja tarvittaessa myös ruotsi sujuu. Saksaa, italiaa, espanjaa ja viroakin ehdin kouluaikoina opiskella, että kyllä sitä ehtii.
Ja siitä kielitaidosta on ihan oikeasti iloa ja hyötyä. Vaikka englannilla pärjää aika monessa tilanteessa nykyään, esim. netistä on joskus mahdotonta etsiä tietoa, jos ei osaa kieliä.
Itse luin venäjää ala-asteella, kunnes ruotsin opinnot yläasteen alussa pilasivat kaike. Jatkoin kuitenkin venäjää lukiossa. Saksaa en melkein ehtinyt ruotsin takia aloittaa, mutta päätin olla keskittynyttä ruotsiin ja aloitin saksan. Ruotsilla en ole eläessäni tehnyt yhtään mitää, enkä edes osaa sitä kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Itse osaan sujuvasti ranskaa ja englantia ja tarvittaessa myös ruotsi sujuu. Saksaa, italiaa, espanjaa ja viroakin ehdin kouluaikoina opiskella, että kyllä sitä ehtii.
Ja siitä kielitaidosta on ihan oikeasti iloa ja hyötyä. Vaikka englannilla pärjää aika monessa tilanteessa nykyään, esim. netistä on joskus mahdotonta etsiä tietoa, jos ei osaa kieliä.
Pakkosuomenruotsi ei ole kielitaitoa. Se on mitätön saksan kielen murre eikä sitä kannata opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskasta olisi ollut tosi paljon hyötyä. Kyllä oli kova homma opiskella sitä aikuisiällä.
Miksi et valinnut sitä yläasteella tai lukiossa?
Koska piti opiskella pakkoruotsia, englantia,saksaa, matematiikkaa, kemiaa, suomea, ym. Ja koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia.
Meillä mahtui lukiossa noiden lisäksi myös 4. kieli.
Vain moukka luulee että oma kokemus on perustelu jollekin asialle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itsest%C3%A4_yleist%C3%A4minen
Sinähän itse yleistät minkä ehdit. Tuliko järkytyksenä, että Suomessa voi edelleen opiskella ruotsin ja englannin lisäksi muitakin kieliä... itse opiskelin lisäksi saksaa, kaveri venäjää, myös ranska oli mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskasta olisi ollut tosi paljon hyötyä. Kyllä oli kova homma opiskella sitä aikuisiällä.
Miksi et valinnut sitä yläasteella tai lukiossa?
Koska piti opiskella pakkoruotsia, englantia,saksaa, matematiikkaa, kemiaa, suomea, ym. Ja koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia.
Meillä mahtui lukiossa noiden lisäksi myös 4. kieli.
Vain moukka luulee että oma kokemus on perustelu jollekin asialle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itsest%C3%A4_yleist%C3%A4minen
Sinähän itse yleistät minkä ehdit. Tuliko järkytyksenä, että Suomessa voi edelleen opiskella ruotsin ja englannin lisäksi muitakin kieliä... itse opiskelin lisäksi saksaa, kaveri venäjää, myös ranska oli mahdollinen.
Suomessa voi opiskella monia kieliä mutta se ei ole sama asia kuin vapaus opiskella kieliä. Suomessa yksilö ei voi valita mitä kieliä hän opiskelee koska meillä on pakkoruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskasta olisi ollut tosi paljon hyötyä. Kyllä oli kova homma opiskella sitä aikuisiällä.
Miksi et valinnut sitä yläasteella tai lukiossa?
Koska piti opiskella pakkoruotsia, englantia,saksaa, matematiikkaa, kemiaa, suomea, ym. Ja koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia.
Meillä mahtui lukiossa noiden lisäksi myös 4. kieli.
Vain moukka luulee että oma kokemus on perustelu jollekin asialle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itsest%C3%A4_yleist%C3%A4minen
Sinähän itse yleistät minkä ehdit. Tuliko järkytyksenä, että Suomessa voi edelleen opiskella ruotsin ja englannin lisäksi muitakin kieliä... itse opiskelin lisäksi saksaa, kaveri venäjää, myös ranska oli mahdollinen.
Kerro mikä on tässä jotain yleistämistä. Siinä on linkki Wikipediaan jossa kerrotaan argumenttivirheestä jota käytetään täällä perustelemaan pakkoruotsia. Se ei onnistu niin.
Kerro mikä on tässä jotain yleistämistä. Siinä on linkki Wikipediaan jossa kerrotaan argumenttivirheestä jota käytetään täällä perustelemaan pakkoruotsia. Se ei onnistu niin.
Ihan turhaan elättelet turhia toiveita. Kun pakkoruotsi poistuu niin ruotsin kielen taitavat jäövä kahden pienen kielen luokkiin kun toiset voivat opiskella oikeata hyödyllistä sivistyskieltä.
Jos ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, se kantaisi ja myös kustantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen hokeman ruotsin kielen hyödyllisyydestä Suomelle.
Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla hyödyllistä vaan se on rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi, eikä sen vaikutuksia saa aliarvioda.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja, eikä valita ruotsia. Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä käytetä. Ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kustanna itseään ja siksi sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle kaksikielisyyden, pakkoruotsin ja virkamiesruotsin muodossa.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut että opiskelupaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsin kielen.
Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Ruotsin kielen tarve on perustunut vain keinotekoiseen tarpeeseen joka on lakiin säädetty. Mitään oikeata tarvetta ei ruotsin kielelle ole.