Ajatelkaa, jos vaikka 1/3 kansasta olisi lukenut ruotsin tilalla saksaa ja 1/3 ranskaa!
Miten paljon helpompi olisi suomalaisten lähteä töihin Saksaan ja Ranskaan! Nyt suomalaisille ehdotellaan vain jotain kalanperkuutyötä Norjassa, jos ei työtä löydy Suomesta.
Kommentit (88)
Kun olin ala-asteella 90-luvulla, vieraan kielen opinnot pystyi aloittamaan 3., 5., 7. (pakkoruotsi) ja 8. luokalla. Erikoista väittää, että ruotsi estäisi noiden muiden kielten oppimisen.
Vierailija kirjoitti:
Kymmeniä vuosia sitten, kun kävin yksityistä oppikoulua (sellaisiakin oli yli puolet) , niin meille opetettiin kaikki saksaksi. Koulu sijaitsi vanhassa Eirassa romanttisessa yksityistalossa ja perustajina olivat jääkärit. Aatemaailma oli jännittävä verrattuna nykyisiin kouluihin.
Meillä oli saksa, ruotsi ja vapaaehtoisesti saatiin ottaa ranska ja latina.
"Englanti ei ole sivistyskieli. Sen te voitte oppia televisiosta"! Niin maikat ja reksi sanoivat.
Nyt ainakin mulla on ollut vaikeuksia, kun netissä kaikki termit ovat englanniksi verkkokaupoissa jne.
Espanjaa ja hieman baskien kieltä opiskelin yliopistossa huvikseni ja italiaa Italian kulttuuri-instituutissa parikymppisenä.
En näistä paljon muuta ole havainnut iloa olevan, paitsi leffoja ja naistenlehtiä voin seurata alkuperäiskielillä ja matkoilla tietysti.
Ennemmin mun mielestä englannin ylivalta on huolestuttavampaa kuin pakkoruotsi.
Paljonhan lopulta vaikuttaa, minne menee työskentelemään. Ammattiterminologia on joka kielessä sitten vielä erikseen. Lääketieteessä tosin yleismaailmallinen.
Elämää, kun ei voi suunnitella varmaksi, niin ei voi tietää pienenä, mitä kieliä olisi hyödyllistä oppia.
Ei Suomessa ole mitään englannin ylivaltaa, sehän ei ole edes pakollinen kieli.
Meillä on ruotsin ylivalta koska siitä ei pääse millään eroon.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne möllit, jotka eivät ruotsia opi oppisivat ranskaa tai saksaakaan.
80v varsinais-suomalainen äitini osallistui pakkoruotsi keskusteluun kovasti sitä vastustaen, hänkään ei sanaakaan ruotsia ymmärrä, ihminen, jonka kotiin mennään tampuurista, kädet pyyhitään hantuukiin, nenä nästuukiin, pöydällä on vakstuuki, kaffen kans käytetää krettaa, kissa on katti, puotiin mennää biilil tippamaan. Joopa.
Muistanpa kun eräs RKP-kusipää julisti, että ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin. Tähän vastasi kirjeellä joukko sotaveteraaneja, jotka kertoivat puolustaneensa Suomen itsenäisyyttä, mutta kukaan heistä osaa ruotsia, eli eivätkö he enää kelpaa suomalaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin ala-asteella 90-luvulla, vieraan kielen opinnot pystyi aloittamaan 3., 5., 7. (pakkoruotsi) ja 8. luokalla. Erikoista väittää, että ruotsi estäisi noiden muiden kielten oppimisen.
Estää se, kun monissa kouluissa ei valinnaisryhmiä enää synny, kun kaikki pakotetaan opiskelemaan ruotsia jo ala-asteella.
Vierailija kirjoitti:
Jaa pakkoruotsiko se on kieltenopiskelun vähenemisen syy?
Täällä lopetettiin ala-asteen kaikki muut kielikylpytouhut paitsi ruotsin, "pääkaupunkiseudulta tulleen ohjeistuksen myötä" kuten rehtori vaivaantuneesti asian selitti. Ohjeistus käsitti sen, että taloudellisten resurssien sanellessa noiden kerhojen opettajien palkanmaksun, ne piti suunnata tukemaan ruotsia.
Mitä muuta tuollainen on kuin ala-arvoista kähmintää? Onneksi eräs tomera tohtorisrouva hermostui ja ajoi takaisin saksan ja englannin kerhot takaisin - ruotsin kerho kuihtui osallistujapulan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa pakkoruotsiko se on kieltenopiskelun vähenemisen syy?
Täällä lopetettiin ala-asteen kaikki muut kielikylpytouhut paitsi ruotsin, "pääkaupunkiseudulta tulleen ohjeistuksen myötä" kuten rehtori vaivaantuneesti asian selitti. Ohjeistus käsitti sen, että taloudellisten resurssien sanellessa noiden kerhojen opettajien palkanmaksun, ne piti suunnata tukemaan ruotsia.
Mitä muuta tuollainen on kuin ala-arvoista kähmintää? Onneksi eräs tomera tohtorisrouva hermostui ja ajoi takaisin saksan ja englannin kerhot takaisin - ruotsin kerho kuihtui osallistujapulan vuoksi.
:)
Näin voi käydä, kun kansa saa itse päättää (väärin!).
Vierailija kirjoitti:
Kymmeniä vuosia sitten, kun kävin yksityistä oppikoulua (sellaisiakin oli yli puolet) , niin meille opetettiin kaikki saksaksi. Koulu sijaitsi vanhassa Eirassa romanttisessa yksityistalossa ja perustajina olivat jääkärit. Aatemaailma oli jännittävä verrattuna nykyisiin kouluihin.
Meillä oli saksa, ruotsi ja vapaaehtoisesti saatiin ottaa ranska ja latina.
"Englanti ei ole sivistyskieli. Sen te voitte oppia televisiosta"! Niin maikat ja reksi sanoivat.
Nyt ainakin mulla on ollut vaikeuksia, kun netissä kaikki termit ovat englanniksi verkkokaupoissa jne.
Espanjaa ja hieman baskien kieltä opiskelin yliopistossa huvikseni ja italiaa Italian kulttuuri-instituutissa parikymppisenä.
En näistä paljon muuta ole havainnut iloa olevan, paitsi leffoja ja naistenlehtiä voin seurata alkuperäiskielillä ja matkoilla tietysti.
Ennemmin mun mielestä englannin ylivalta on huolestuttavampaa kuin pakkoruotsi.
Paljonhan lopulta vaikuttaa, minne menee työskentelemään. Ammattiterminologia on joka kielessä sitten vielä erikseen. Lääketieteessä tosin yleismaailmallinen.
Elämää, kun ei voi suunnitella varmaksi, niin ei voi tietää pienenä, mitä kieliä olisi hyödyllistä oppia.
Onko tämä pakkoruotsin opiskelu jotain kamppailua englannin ylivaltaa vastaan? Onko hullumpaa ikinä kuultu että 5 miljoonan kansa yrittää syöstä maailmankielen ylivallan ruotsin kielellä. Onko huonompaa perustelua pakkoruotsille kuultu?
Ajatella, jos kaikki ruotsia ja oppimista vihaavat surkimukset olisivat ruotsin tuntien sijaan polttaneet tupakkaa ja syljeskelleet. Meilöä olisi valtavasti enemmäb kirurgeja ja ydinfyysikoita! Pakkoruotsi alas!
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne möllit, jotka eivät ruotsia opi oppisivat ranskaa tai saksaakaan.
80v varsinais-suomalainen äitini osallistui pakkoruotsi keskusteluun kovasti sitä vastustaen, hänkään ei sanaakaan ruotsia ymmärrä, ihminen, jonka kotiin mennään tampuurista, kädet pyyhitään hantuukiin, nenä nästuukiin, pöydällä on vakstuuki, kaffen kans käytetää krettaa, kissa on katti, puotiin mennää biilil tippamaan. Joopa.
Motiivi on kaiken opiskelun perusta. Turhan kielen opiskelu ei motivoi ketään. Siksi kielten opiskelua keskenään on turha verrata pakkoruotsin opiskeluun.
Älä yhtään yritä syyllistää ketään enemmistöön kuuluvaa pakkoruotsin osaamattomuudesta.
Surullista on että vähemmistö on niin sisäsiittoista että he eivät ole monen sadan vuoden aikana oppinut maan pääkieltä.
Vain Suomessa on niin sivistymätön ja laiska vähemmistö että se ei vaivaudu edes oppimaan maan pääkieltä.
Meillä oli yläasteella oppilaita jotka opiskelivat englanti, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Tai englantia, ruotsia, ranskaa ja espanjaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kaikki haluavat edes opiskella kieliä?
Englannilla pärjää missä vaan. Muut kielet turhakkeita.
Kuule, työpaikat menee äkkiä sen mukaan miten osaat kieliä. Englantia ei todellakaan osata kaikkialla. Tottakai sitä on hyvä osata, mutta sen rinnalla jos hallitsee saksan, espanjan, kiinan tai ranskan, olet automaattisesti isommassa arvossa ulkomaalaisten työnantajien mielessä.
Tottakai ei kaikkia kiinnosta se kielten opiskelu, mutta se ei tee siitä taidosta turhaa. Yhtä lailla jotain toista ei kiinnosta matikka ja toista luonnontieteet. Koulun tehtävä on kuitenkin antaa hyvät pohjat kaikkeen, jotta tulevaisuudessa ei olisi tilannetta ettei ole opiskeltu kun ei silloin aikanaan huvittanut/kiinnostanut. Kaikkea ei voi päättää itse, varsinkaan peruskouluikäiset.
Ajatelkaa, jos 2/3 niistä, jotka kirjoittelevat tänne nonstop siitä, miten pakkoruotsi on estänyt muiden kielien opettelun, lopettaisivat provoamisen ja alkaisivat opiskella niitä haluamiaan kieliä esim. työväenopistoissa tai muissa kurssisysteemeissä, joita luulisi löytyvän melko läheltä itse kutakin jossain muodossa. Jos ei muuten, niin nettikurssilla. Tuumasta toimeen ja selitykset veks, motivaatio on se avainsana tässäkin. Motivoitunut keksii keinot, muut keksii tekosyitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne möllit, jotka eivät ruotsia opi oppisivat ranskaa tai saksaakaan.
80v varsinais-suomalainen äitini osallistui pakkoruotsi keskusteluun kovasti sitä vastustaen, hänkään ei sanaakaan ruotsia ymmärrä, ihminen, jonka kotiin mennään tampuurista, kädet pyyhitään hantuukiin, nenä nästuukiin, pöydällä on vakstuuki, kaffen kans käytetää krettaa, kissa on katti, puotiin mennää biilil tippamaan. Joopa.
Motiivi on kaiken opiskelun perusta. Turhan kielen opiskelu ei motivoi ketään. Siksi kielten opiskelua keskenään on turha verrata pakkoruotsin opiskeluun.
Älä yhtään yritä syyllistää ketään enemmistöön kuuluvaa pakkoruotsin osaamattomuudesta.
Surullista on että vähemmistö on niin sisäsiittoista että he eivät ole monen sadan vuoden aikana oppinut maan pääkieltä.
Vain Suomessa on niin sivistymätön ja laiska vähemmistö että se ei vaivaudu edes oppimaan maan pääkieltä.
Ruotsi ei ole Suomen pääkieli. Sitä puhuu vain vähemmistö emmekä koskaan ole olleet puhtaita ruotsalaisia. Suomi on meidän pääkieli piste. Jos täällä puhuisi edes se 30% ruotsia, olisi asia aivan eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistynyt ihminen osaa ruotsia, saksaa ja ranskaa. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
Lukujärjestysteknisesti ei aina onnistu kaikkien kielten opiskelu.
Ja miksi pitäisi lukea mahdollisimman tarpeetonta ruotsia? Eikö kannattaisi lukea suoraan saksaa ja ranskaa, niin niiden opiskeluun jäisi enemmän aikaa.
Motivoitunut ihminen opiskelee kieliä muuallakin kuin oppitunneilla. Alkuperäiskielisten kirjojen lukemine kasvattaa sanavarastoa koulua nopeammin. Netistä voi kuunnella nettiradioita. Lukujärjestyksestä viis.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, jos 2/3 niistä, jotka kirjoittelevat tänne nonstop siitä, miten pakkoruotsi on estänyt muiden kielien opettelun, lopettaisivat provoamisen ja alkaisivat opiskella niitä haluamiaan kieliä esim. työväenopistoissa tai muissa kurssisysteemeissä, joita luulisi löytyvän melko läheltä itse kutakin jossain muodossa. Jos ei muuten, niin nettikurssilla. Tuumasta toimeen ja selitykset veks, motivaatio on se avainsana tässäkin. Motivoitunut keksii keinot, muut keksii tekosyitä.
Niin no, täällä pyörii samat 2-3 mussuttamassa aihesta. Sama tyyppi tekee 3-4 kertaa viikossa uuden aiheen jokä käsittelee pakkoruotsia. Kirjoitustyylistä sen huomaa.
Miksiköhän Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa juuri englanti on pakollinen kieli? Sillähän ei pärjää kaikkialla ja senhän oppii tosta vaan. Toiseksi kieleksi valitsevat sitten saksan, ranskan tms.
Siellä valmistaudutaan maailmankauppaan, meillä valmistaudutaan palvelemaan 5% vähemmistöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistynyt ihminen osaa ruotsia, saksaa ja ranskaa. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
Lukujärjestysteknisesti ei aina onnistu kaikkien kielten opiskelu.
Ja miksi pitäisi lukea mahdollisimman tarpeetonta ruotsia? Eikö kannattaisi lukea suoraan saksaa ja ranskaa, niin niiden opiskeluun jäisi enemmän aikaa.
Motivoitunut ihminen opiskelee kieliä muuallakin kuin oppitunneilla. Alkuperäiskielisten kirjojen lukemine kasvattaa sanavarastoa koulua nopeammin. Netistä voi kuunnella nettiradioita. Lukujärjestyksestä viis.
Vuorokaudessa on 24 tuntia eikö ole aikaa kuunnella radiota kielen oppimiseksi. Pakkoruotsi vie aina jonkin tärkeämmän kielen tai muun taidon ihmisen elämästä.
4,8% vähemmistö ei tee maasta kaksikielistä.
Suomen lakia tulkitaan väärin. Laki ei tunne sanaa kaksikielinen ollenkaan. Laissa vain luetellaan kansalliskielet mikä ei tee maasta kaksikielistä.
Vähemmistö sai määritellä maan kaksikielisyydestä kun Suomi oli itsenäisyyden alussa heikko ja Ruotsin tuesta riippuvainen. Siksi laista tuli huono ja kohtuuton.
4,8% vähemmistö joka ei edes asu suomalaisten joukossa vaan rannikolla omissa oloissaan, ei tee maasta 2-kielistä. Erillään asuvat kansanosat jotka eivät opi toistensa kieltä ympäristöstään eivät tee maasta kaksikielistä. Sitä pitää kutsua kaksinkertaiseksi yksikielisyydeksi.
Kieli joka on maahanmuuttajakieli ja kehittynyt jossakin kaukana Suomen rajojen ulkopuolella ei tee maasta 2-kielistä.
Kieli joka on ollut pakkokieli suomalaisille jo satoja vuosia, ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä, ja kieli jolla on haitattu suomen kielen kehitystä satojen vuosien ajan, ei tee Suomesta 2-kielistä.
Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret kiintiöt koulutukseen ym.
Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä koska olemme yksikielisiä.
Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, jos 2/3 niistä, jotka kirjoittelevat tänne nonstop siitä, miten pakkoruotsi on estänyt muiden kielien opettelun, lopettaisivat provoamisen ja alkaisivat opiskella niitä haluamiaan kieliä esim. työväenopistoissa tai muissa kurssisysteemeissä, joita luulisi löytyvän melko läheltä itse kutakin jossain muodossa. Jos ei muuten, niin nettikurssilla. Tuumasta toimeen ja selitykset veks, motivaatio on se avainsana tässäkin. Motivoitunut keksii keinot, muut keksii tekosyitä.
Niin no, täällä pyörii samat 2-3 mussuttamassa aihesta. Sama tyyppi tekee 3-4 kertaa viikossa uuden aiheen jokä käsittelee pakkoruotsia. Kirjoitustyylistä sen huomaa.
Etkö enää jaksa valheella puolustaa pakkoruotsia. Syö miestä valheella ajaa asiaa johon ei aidosti usko.
Me pakkoruotsin vastustajat tulemme voittamaan lopuksi koska meillä on kansan tuki ja moraali tukenamme.
Itse luin suomea, ruotsia, saksaa ja englantia. Kaikkia noita käytän työkielinä. Ranskan opiskelin aikuisiällä kun menin ensin Ranskaan töihin ja sittemmin Quebeckiin. Osaan myös hieman kiinaa ja japania. Haluaisin vielä oppia venäjää. Kielitaito kun on insinöörille työkalu siinä kuin vaikkapa lasku- tai ohjelmointitaito.