Nykyisten nuorten aikuisten sukupolvi ei halua lapsia. Onko tässä kyse pelosta vai rohkeudesta?
Joidenkin mielestä nuoret aikuiset pelkäävät lapsiperhe-elämää, epämukavuutta, vaivannäköä ja kaikenlaisia epärealistisia kauhukuvia.
Toisten mielestä nuoret aikuiset ovat aikaisempia ikäluokkia rohkeampia tekemään elämästä itsensä näköistä.
Mitä mieltä sinä olet?
Kommentit (1869)
Vastaus aloitukseen: ei kumpankaan. Alitajuinen käsitys siitä, haluako lapsia vai ei, syntyy jo taaperona - eikä sillä ole mitään tekemistä pelon ja rohkeuden kanssa sellaisina, kuin se aikuisuudessa käsitetään "vapaana tahtona".
Itselläni on kaksi lasta, olen nuori aikuinen nainen. Lapset ovat elämäni paras asia <3 Kaikki saavat valita elämässään mitä haluavat, itselleni on vaikea ymmärtää, miksi joku ei haluaisi lapsia, niin luonnollinen valinta se minulle on ollut. Ymmärrän siis sen, että kaikki eivät halua samanlaista elämää, ymmärrän syyt, miksi joku ei halua lapsia, mutta minun on vaikea ymmärtää, miksi joillakin on sellaiset syyt, että eivät halua lapsia :D en taida osaa selittää. No eipä muuta, hyvää päivänjatkoa kaikille :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydestä ja rohkeudesta. Ihmiset eivät halua haaskata hukkaan sitä elämää, jonka ovat lahjaksi saaneet. Sitähän lasten saaminen on, siinä menettää oman elämänsä. Mieluummin elää itselleen ja riemuitsee jokaisesta päivästä. Sen sijaan, että surisi joka päivä epämielekästä elämää, joka ei enää ole omaa.
Kokonaan omaa. Lapseton ei tajua mikä ilo, tai paremminkin sydämen rauha ja lämpö, tulee kun on omia lapsia.
Samalla logiikalla kai jättää sitten hankkimatta lemmikin, miehen tai työpaikan koska kaikkissa on vaivansa ja jostain omasta joutuu luopumaan. Mielummin myös kävelee joka paikkaan koska auton omistamisessa köyhtyy ja on vaivansa, julkisia käyttäen myös köyhtyy ja saattaa joutua ottamaan muita huomioon. Parempi vaan olla itsekseen ja kävellä joka paikkaan.
Et ole ilmeisesti koskaan lukenut äitiyttä katuvien naisten tai miesten tunnustuksia? Aika röyhkeää väittää sinulta, että omat lapset toisivat automaattisesti rauhaa ja lämpöä mukanaan. Perhe-elämä on joillekin maanpäällinen helvetti ja siinä eivät perheellisten hurskastelut paljoa lohduta. En oikeastaan ihmettele perheellisiin nykyisin kohdistuvaa vieroksuntaa, kun asenne on noin häikäilemättömän omanapainen. Varsinkin naisilla tahtoo äitiys nousta päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lapsen, mutta yhteiskunta pakotti mut steriiliksi. Transsukupuolinen nuori aikuinen siis olen.
Ei transsukupuolisuus itsessään tee kestään steriiliä. Määritelmällisesti transsukupuolisuus on sitä, että sun ulkoinen ja sisäinen sukupuoli ei natsaa.
Jos sä olet vapaaehtoisesti käynyt läpi täydellisen sukupuolenkorjausprosessin menettäen siinä lomassa lisääntymiskykysi, niin sehän ihan sun oma valinta.
Juu oma valintanihan se oli, mutta on aika epäinhimillistä laittaa ihminen valitsemaan sen väliltä voiko lisääntyä, vai että tuletko tunnustetuksi sinä minä olet. Se on ihmisoikeuksien vastaista ja julmaa.
Pakkosterilointi on sitä kun sinut raahataan väkisin leikkaussaliin, nukutetaan ja steriloidaan, tai piuhat pistetään poikki salaa toisen operaation yhteydessä. Tätä on tapahtunutkin tietyille ihmisryhmille historiassa. Se EI ole sitä että mennään vapaaehtoisesti hoitoihin joiden riskit tiedetään, ja ihmetellään kun genitaalit prakaa kehon tarpeisiin nähden liian suurten hormonipitoisuuksien toimesta. Joko ne hormonihoidot on a) "välttämättömiä ja elintärkeitä ja me vedetään ranteet auki ilman!!" tai b) hoidollisesti turhia, jolloin niitä ei pitäisi edes antaa. Mutta ymmärrän kyllä että pakkosterilointi on mediaseksikkäämpää kuin hups-steriloin-itseni-tyhmyyttäni-sterilointi.
Sairas työelämä. Ei ole edes työterveyttä tai vakuutuksia. Ylitöihin pitää jäädä ja ei tule edes lisiä.
Ei tuollaiseen voi lapsia hankkia. Ei koskaan voi olla varma pääseekö töistä kotiin ihmisten aikaan.
Siitä on kyse, että oppi on mennyt perille. Nykyisten lastentekoikäisten vanhemmat yhdessä yhteiskunnan kanssa ovat saaneet opetettua sen mitä yrittivätkin, eli että oma napa on lähinnä, ja vain omalla elämällä ja mahdollisimman monilla kokemuksilla ympäri maailmaa hankittuna on merkitystä. E ymmärrä mikä ongelma. Mulla on 23v lapsi itsellä, enkä tosiaan tekisi tähän maailmaan yhtään lasta enempää.
Onko kukaan miettinyt Helsingin asuntomarkkinoiden vaikeuden vaikutusta asiaan? Mutuilisin, että moni punnitsee lasten hankkimista monelta eri kantilta nykyisin: mitä plussia, mitä miinuksia? Moni kolmikymppinen haluaa asua nimenomaan palveluiden äärellä, kantakaupungissa tai sen lähettyvillä. Helsingissä lasten hankkiminen tarkoittaa aika automaattisesti pakkoa muuttaa pois kantakaupungista, koska asunnot ovat niin törkeän hintaisia. Ihan pikkulasten kanssa kantakaupungin ylihintaisessa kaksiossa voi vielä asua, mutta kouluikäinen tarvitsee jo oman huoneen.
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei kannata miettiä milloin olisi paras aika. Tietenkin niin että ammatti on. Naisen täytyy ottaa ikä huomioon. Viime hetkeen meni mullakin. Olisin jäänyt paitsi niin monesta asiasta ilman lasta. Kiitollinen.
Miten ihmeessä minä pystyisin pakottamaan itseeni sisäsyntyisen lisääntymisvietin? Minulla ei sellaista ole eikä ole koskaan ollutkaan, mikään äitiydessä ei kiinnosta minua.
Vastaan yksinkertaisesti, koska tämä on totuus: en halua lapsia. Tässä ei ole kyse etteikö olisi kumppania, rahaa, työpaikkaa, omaa asuntoa jne. eli siis paperilla olisin ideaalinen ehdokas perustamaan perheen. Halu vain puuttuu. Turha sitä sen enempää analysoimaan ainakin omalla kohdallani.
T. Nainen 27v
Haluamme kihlattuni kanssa molemmat lapsia, mutta nykyinen elämäntilanne ei vielä salli sitä. Eikä todennäköisesti tule moneen vuoteen sallimaankaan. Molemmat ollaan yliopisto-opiskelijoita, puoliso lääkiksessä, itse alalla, jossa valmistumisajat ovat yksiä pisimmistä. Rahaa ei ole ylimääräistä, eikä ajatus opintojen venymisestä ja pikkulapsiarjen hektisyydestä tässä tilanteessa houkuta. Molemmille on tärkeää, että pystymme tarjoamaan laps(e/i)lle kaiken ajan ja huomion. Toisaalta en myöskään haluaisi olla yli 30-vuotias ensisynnyttäjä :p
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ulkomailta tulee jonossa kuluttajat ja lisääntyjät, niin ei meidän Suomalaisten tarvitse miettiä :)
Sitten kun olet vanha, niin katso peiliin, kun kukaan ei kaipaa tai maksa eläkettäsi. (Tämä kommentti uraihmisille, ei niille, joilla oikeasti fyysinen vaiva).
Ai siksikö vanhainkodit on täynnä vanhuksia, jotka heidän perheensä on sinne hylännyt?
Syynä oikeistolainen minä minä kultuuri.
Pitäisi tehdä töitä ilman palkkaa näille minäminäille ja sitten vielä lapsiakin haluavat että saavat lisää orjia.
Ei muuten onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Syynä oikeistolainen minä minä kultuuri.
Pitäisi tehdä töitä ilman palkkaa näille minäminäille ja sitten vielä lapsiakin haluavat että saavat lisää orjia.
Ei muuten onnistu.
Ja näiden johtamissa laitoksissa kidutetaan vanhuksia...
Miksi kukaan haluaisi syntyä tai synnyttää oikeistolaiseen minäminä kultuuriin uusia viattomia kärsijöitä, että tietty väki saisi nauttia?
Ei kiinnosta lasten tekeminen.
Vauvat on rasittavia ja lapsille joutuu antaa oman elämänsä. Ei kiitos. Inhoan jo mennä kylään jos vieraspaikka haisee kakaroille (pesuaineelle ja paskalle)
Olen 25v nainen. En halua lapsia, rahatilanne ei sitä sallisi, epävakaa työllistymis tilanne, miestä mulla ei ole enkä haluakkaan, ja en muutenkaan halua lapsia. Epävakaaseen elämäntilanteeseen niitä olisi järkevä tehdä. Voisin tehdä lapsen jos mies olisi oikeasti rikas tai toisi rahat kotiin, elämä olisi tasapainossa ja minä olisin sitten lapsen kanssa kotona :) silloin olisi mahdollista. Ei tarvitsisi miettiä menenkö töihin ja miten saan rahat koottua lapselle. Muuten ei ole haluja tehdä kakaroita tähän maahan.
En ole varakas, enkä sen vuoksi saa naista.
Yksin ei lapsia miehenä hommata.
M33
Neo kirjoitti:
Kuka v%%tu tällaiseen sairaaseen yhteiskuntaan haluaa lapsia tehdä. Mulla nuoruus on takana ja olisin aikoinaan ilomielin perheen perustanut, vaan ei enää. Lapsi perheitä kyykytetään, kaikilla mahdollisilla elementeillä ja varsinkin taloudellisesti. Turvallisuus ja oikeuslaitos on hukkunut sellaiseen suohon, että pedarit ja muut sairaat saa oikeutta enemmän ja turvaa, kuin yhteiskunnan kulmakivi, SUOMALAINEN PERHE.
Ei ole vanhoista perhe arvoista jäljellä kuin rippeet, ja tämä uusi sukupolvi on onneksi aivopesty, sellaisella paskalla, että harva varmasti näkisi itsensä selviämässä niissä olosuhteissa, mitkä Suomessa oli toisen maailman sodan jälkeen.
Lisää vaan somea, suvaitsevuutta, rikastamista, veroja, sairaita ihmisiä, epärehellisyyttä, Sodoma ja Komorra meinikiä, niin kyllä se siitä. Ja kun vierestä kattoo tätä Amerikasta rantautunutta FWB meininkiä ja kevytkenkäisyyden taivasta. Niin mitä voi enää sanoa?! Hiljaiseksi vetää, helpompi olla lukematta uutisia ja vetäytyä omaan mökkiin, keskellä ei mitään. Kun katsoa kadulla kulkevia tietotekniikan aivopesun orjia, joilla suurimmalla osalla vastuu, kunniallisuus ja omatunto, on hiottu aivan omalle tasolleen.
vAIK TÄÄ NIIK oliki elämä koulu laise tekstii ni en vois yhtää olla eri mieltä.
Täyttä totta kyl kirjotit et.
En lisäänny näillä geeneillä. Koko elämäni on pyörinyt sairauteni ympärillä. En halua samaa paskaa kenellekkään. Olen kai sitten "mukavuudenhaluinen", "itsekäs" ja haluan vain jatkaa "bilettämistä" 😅.
Olen saanut aika hirveän kasvatuksen ja että pelkään alitajuisesti laittavani kyseisen "perinnön" eteenpäin jossain määrin. Pelkään sitäkin että en jaksa äitiyttä ja mielenterveys pettää. Näin kävi omalle äidille, joten olen nähnyt että se on mahdollista.