Nykyisten nuorten aikuisten sukupolvi ei halua lapsia. Onko tässä kyse pelosta vai rohkeudesta?

Onneksi ulkomailta tulee jonossa kuluttajat ja lisääntyjät, niin ei meidän Suomalaisten tarvitse miettiä :)

Sitten kun olet vanha, niin katso peiliin, kun kukaan ei kaipaa tai maksa eläkettäsi. (Tämä kommentti uraihmisille, ei niille, joilla oikeasti fyysinen vaiva).

Epävarmuuden pelosta eli pelosta. Useinhan rohkeaa on tehdä asioita.

lapsiin sisältyy valtaisa vastuu ja nykyisessä sekavassa ajassa, missä sukupuoletkin kyseenalaistetaan ei ole järkevää tehdä lapsia. Kannattaa vaan muistaa ehkäisy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo syntyvyyden lasku koske kuin kouluttamatonta väestöä, jolla ei ole rahaa, töitä eikä mielenterveyttä perheellistyä, jos puoliso olisikin. Koulutetut ja varakkaat jatkavat sukuaan aina, eivät tosin parikymppisinä. 

En tiedä tuosta, olen kuullut tutulta kätilöltä, että melkolailla kaikki nykyään suomessa synnyttävät on jättilihavia, syrjäytyneitä ja tyyliin vammaisen tasolla älyllisesti.

Kyllähän tuo näkyy lapsiköyhyys- ja huostaanottotilastoissakin ettei ne ns. menestyjät ole niitä lisääntyjiä suomessa.

Syy nro 1001 olla lisääntymättä...en halua tuon kätilön potilaaksi, joka puhuu asiakkaistaan noin....

AUTS !

Totuus sattuu, näköjään . . . . . .

Vierailija kirjoitti:

No itsellä on kaksi syytä:

1. olen sairastunut ja sairauden hoito vielä kesken, hoitoon on ollut vaikeaa saada yhteiskunnan rahoitusta

2. en ole löytänyt miestä, joka kykenisi ottamaan perheessä miehen paikan. Etsin todella konservatiivista perhemiestä, mutta ei taida sellaista löytyä.

Kyllä löytyy kun jaksat hakea ja odottaa

Ihme vastakkainasettelua, ihan kuin joku olisi hienompi ja toinen huonompi. Mitä jos se vaan on niin, että nykyisin on erilaisia vaihtoehtoja eikä mitään niistä pidetä huonoina. Aikaisemmin myös ihmiset jotka eivät niin paljoa olleet äiti- tai isätyyppiä, lisääntyivät koska ”kuului”, nyt lisääntyvät enemmän ne jotka sitä oikeasti haluavat ja ne jotka haluavat muuta, eivät koe sitä niin painostavan pakkopullaksi hankkia jälkikasvua. Hyvä näin, hienoa jos tekee elämällään mistä nauttii, toiselle se on lapsiperhe-elämä (joka sekin voi olla laidasta laitaan erilaista) ja toiselle taas lapseton elämä (ja tässäkin miljoona vaihtoehtoa toteuttaa se haluamallaan tavalla). En pidä kumpaakaan millään tavalla rohkeana tai pelkuruuden aiheuttamana asiana, ihan tavallisia valintoja vaan, joita ihmiset tekee.

Jostain syystä ihmiset haluavat värittää valitakaan aina jotenkin paremman ihmisen valinnoiksi, siksi kai joillekin on niin kova tarve huutaa rohkeudesta ja pelkuruudesta myöntämättä, että kumpikin valinta on oikeasti tehty ihan (terveen) itsekkäistä syistä.

Mun mielestä nyt on ekaa kertaa pop-kulttuurin historiassa aika jolloin rakkauslaulut (ollaan yhdessä ikuisesti -tyyppiset) eivät ole suosittuja. Kai sekin jostain kertoo. Nuoret ja nuoret aikuiset eivät enää usko rakkauteen?

Ja sitten he eivät perusta perheitä. Miksiköhän?

Vierailija kirjoitti:

Nyt on vaan tällanen buumi. Ja onhan lastenhoito rankkaa, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä, tai olet yksinhuoltaja. Ei siinä mitään, kyllä maailmassa ihmisiä riittää, vaikka länsimaissa vähenee. Hassua kyllä, että juuri sodankäynyt sukupolvi tuotti suuret ikäluokat. Ainakaan sotaa ne eivät pelänneet, oli tuttu juttu.

Silloin ei ollut ehkäisyä saatavilla. Nyt on ja jos tulisi sota niin olisi ihan turha odottaa suuria ikäluokkia, jos ehkäisyvälineitä olisi tarjolla. Totuus nykyisin on se, ettei nuorilla aikuisilla ole töitä tai rahaa. Eletään toista lamaa (monella lapsuudenkokemukseen kuului 90-luvun lama) ja nousukauteen ei välttämättä ole koskaan päästy kiinni. Mua on ainakin ihan turha patistaa yhtään enempää näihin paskatalkoisiin kun oman toimeentulon kanssa on koko ajan taistelua. Kyse ei ole mukavuudenhalusta kun niitä mukavuuksia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Pelko, ja myös se ettei perintetä/suvunjatkamista enää pidetä ollenkaan tärkeänä. Nykynuoret ovat tottuneet mukavaan elämään. Lapsen saamista pidetään mukavan elämän pilaavana asiana. Ja myös se, että joutuisi huolehtimaan toisesta ihmisestä on ylitsepääsemätön asia monelle nuorelle. Omaa elämää pidetään niin pyhänä, ettei siihen mahdu muita ihmisiä, varsinkaan sellaisia joihin pitää satsata aikaa ja vaivaa. Tästä kielii myös se, että moni nuori ei halua enää parisuhdettakaan.

Kas, kommentti ihmiseltä joka ei tiedä nuorten opiskelupaineista, pätkätyöhelvetistä ja rahavaikeuksista mitään. Haluaisin joskus kokea tuon myyttisen mukavuuden, niin paljon siitä puhutaan ja silti se ei näy omassa tai ystävien elämässä yhtään.

Puute rahasta sekä perhe-elämän ja työn erittäin hankala yhdistäminen.

Nykyään kun ihmisiä on niin paljon ja erilaisia harrastamisen mahdollisuuksia, vapaaehtoistyötä eläkepäivillekkin ja eläkeikääkin nostetaan jos työssä jaksaa niin saa aikansa kulumaan ilman lapsiakin. Entisaikaan ei paljon muuta ollut kun se elämä vain pyöri perheen ympärillä. Työpaikka oli varma mutta tänäpäivänä työ on muuttunut. Parisuhteen vaatimukset ovat muuttuneet yhtä koviksi kuin työelämänkin vaatimukset. Ihmismieli ei välttämättä pysy näiden vaatimusten perässä. Köyhyysloukkuun jos putoaa niin on helpompi pudota yksin kuin perheellisenä. Yksin sen häpeän kestää paremmin. En ymmärrä mitä rohkeaa siinä on tehdä jo valmiiksi köyhyysloukkuun lapsia kun ei ole mikään pakko. Jos olen pelkuri muiden mielestä niin sitten olen. Mielenterveysongelmista koko ikäni kärsineenä en ymmärrä miksi minun olisi ollut pakko tehdä lapsia ja jatkaa niitä ongelmia sukupolvesta toiseen, en olisi ollut kykeneväinen niistä huolehtimaan. Jos oma lapsuus on ollut kurjaa niin nauttii elämästä niin ettei se kurjuus jatku loputtomiin.  

Noh itse ainakin olen hankkinut lapsia, koska HALUAN lapsia. Lapsen hankkiminen viivästyi, koska miehen löytäminen oli niin vaikeaa.

Toisaalta oli ihan hyvä, että sitten olikin jo uraa kivasti takana, vakituinen työ ja runsaasti säästöjä. Ikääkin vielä himpun verran alle 30.

Maapallo on jo täysi. Meillä kompensoidaan uskovaisten aiheuttamaa ympäristötuhoa.

Täällä huutelee 25v kahden lapsen äiti. Minä näen asian niin, että lapseni ovat puhtaasti rakkauden hedelmä. Löysin miehen jonka kanssa menimme naimisiin ja muutaman vuoden päästä saimme esikoisemme. Lapsen_saannin_ asenne on mielestäni kiero, itse pidän niitä lahjoina enkä niitä ole itse tehnyt enkä edes päättänyt koska ovat tullakseen. Kaksi vuotta meni ilman ehkäisyä ennenkuin tärppäsi, vaikka olen hyvin tietoinen ovulaatiosta yms. Tuntuu myös kurjalta jos joku ei halua lapsia kun ei jaksa imetystä tai yöheräilyjä. Ne unohtuu niin nopeasti ja on niin pieni osa lapsen elämästä. Aina unohdetaan näissä keskusteluissa, että lapsilta saa myös paljon, eivätkä vain ota. Todella harmi. Aina täytyy tehdä uhrauksia jos haluaa jotakin saada, ihan joka asiassa. Vauva- ja ruuhkavuodet ovat niin nopeasti ohi! Ymmärrän kyllä nuoria ketkä eivät halua lapsia, mutta itse vierastan ajatusta että haluaisi yksin lapsen tms. Se lähtee rakkaudesta, ja jos löytää oikean kumppanin niin sitä rakkautta haluaa syventää saamalla tuon kumppanin kanssa lapsia. Toivon kaikille nuorille luottamusta elämään, se on mahtavaa ja elämään kuuluu myös niin pienet kuin isotkin kärsimykset! Olipas sekava teksti..

Minä uskon, että kun on vapaus valita, niin ihmiset valitsevat elää hyvää elämää. Ei ole entisenlaista painetta hankkia lapsia, jollei niitä itsellä ala tehdä mieli, ja hyvin monella sitä mielitekoa ei vain tule. Vaikea uskoa, että kovinkaan moni jättäisi lisääntymättä pelon ja epärealististen kuvitelmien vuoksi, sillä sen vauvakuumeenhan on sanottu saavan ihmisen haluamaan lapsia, vaikka olosuhteet olisivat sitä ajatellen aivan järjettömät.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyydestä ja rohkeudesta. Ihmiset eivät halua haaskata hukkaan sitä elämää, jonka ovat lahjaksi saaneet. Sitähän lasten saaminen on, siinä menettää oman elämänsä. Mieluummin elää itselleen ja riemuitsee jokaisesta päivästä. Sen sijaan, että surisi joka päivä epämielekästä elämää, joka ei enää ole omaa.

Kokonaan omaa. Lapseton ei tajua mikä ilo, tai paremminkin sydämen rauha ja lämpö, tulee kun on omia lapsia.

Samalla logiikalla kai jättää sitten hankkimatta lemmikin, miehen tai työpaikan koska kaikkissa on vaivansa ja jostain omasta joutuu luopumaan. Mielummin myös kävelee joka paikkaan koska auton omistamisessa köyhtyy ja on vaivansa, julkisia käyttäen myös köyhtyy ja saattaa joutua ottamaan muita huomioon. Parempi vaan olla itsekseen ja kävellä joka paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

En halua saada lapsia näin epävakaaseen ja väkivaltaiseen maailmaan joka nykyään muistuttaa sotatannerta.

Kaikkein naurettavin peruste ja itselleen valehtelua.

Milloinkaan, ei milloinkaan, maailma ole ollut yhtä rauhallinen ja turvallinen paikka elää kuin meidän aikanamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyydestä ja rohkeudesta. Ihmiset eivät halua haaskata hukkaan sitä elämää, jonka ovat lahjaksi saaneet. Sitähän lasten saaminen on, siinä menettää oman elämänsä. Mieluummin elää itselleen ja riemuitsee jokaisesta päivästä. Sen sijaan, että surisi joka päivä epämielekästä elämää, joka ei enää ole omaa.

Kokonaan omaa. Lapseton ei tajua mikä ilo, tai paremminkin sydämen rauha ja lämpö, tulee kun on omia lapsia.

Samalla logiikalla kai jättää sitten hankkimatta lemmikin, miehen tai työpaikan koska kaikkissa on vaivansa ja jostain omasta joutuu luopumaan. Mielummin myös kävelee joka paikkaan koska auton omistamisessa köyhtyy ja on vaivansa, julkisia käyttäen myös köyhtyy ja saattaa joutua ottamaan muita huomioon. Parempi vaan olla itsekseen ja kävellä joka paikkaan.

Kaveri ainakin katuu lasten tekoa. Itse en ole tehnyt lapsia, kun ei ole tullut sellaista tunnetta. Kai se pitää jonkin sisäinen halu olla ja jokin kello tikittää. 

Siinä ei kannata miettiä milloin olisi paras aika. Tietenkin niin että ammatti on. Naisen täytyy ottaa ikä huomioon. Viime hetkeen meni mullakin. Olisin jäänyt paitsi niin monesta asiasta ilman lasta. Kiitollinen.

Minulla on kiva mies, hänkin haluaisi lapsen, mutta...

Ei ole rahaa. En tarvitse vakkarityötä ja 4000e palkkaa, mutta olen FM ja töissä kenkäkaupassa osa-aikaisena. Tienaan noin tuhat euroa kuussa. Jos tienaisin edes 1500 hetken aikaa, tekisin lapsia heti. Miehellä sama homma, on valmistunut AMK ja tekee alansa töitä kyllä, mutta osa-aikaisena ja määräaikaisena.