Tarvitsevatko aikuiset joululahjoja?

Jotkut tarvitsevat, itse en kuulu heihin.

Minusta tuntuu, että monet ovat hirveän epäloogisia tässä asiassa; korostavat aina, että lahjat ovat ensisijaisesti lasten juttu, aikuisille riittää hyvä tunnelma. Mutta ovat loppujen lopuksi kuitenkin kinuamassa paljon lahjoja.

Itse ostan aikuisille kirjoja, suklaata ja kudon villasukkia ja lapasia.

Eivät niin paljon kuin lapset, mutta on se kuitenkin kaunis ja kohtelias tapa muistaa lähimmäisiä jollain tavalla.

Minä en tarvitse, enkä halua lahjoja. Ollaan sovittu miehen, sisarusten ja isovanhempien kanssa, että ei osteta aikuisille lahjoja. Hyvä ruoka, seura ja lasten ilo riittää. Ei meillä edes riittäisi rahat kaikkien lahjomiseen. Hyvä, että saa kaikille lapsille ostettua jotain. Siitäkin tekisi mieli sopia, että vain omille lapsille ostetaan lahjat.

Itse mielummin annan, kuin saan joululahjoja. Tykkään paketoimisesta, teen siitä oikein jouluisen ja tunnelmallisen tilanteen. Sytytän kynttilöitä, laitan joulumusaa ja latan kaikki paketoimisvälineet valmiiksi järjestykseen.

Tietysti ystävän/ sukulaisen pieni lahja ja muistaminen lämmittää, mutta se ei ole minulle mitenkään välttämätöntä.

Musta olisi ihanaa saada yksi lahja ja en tietäisi sen sisältöä etukäteen. Haluaisin siis yllätyksen! Se voisi olla vaikka konvehtirasia tai pari uutta aikakauslehteä, ei tarvitse olla mitään ihmeellistä.

Anoppi haluaa aina ostaa mulle ja miehelleni lahjan vaikka aina sanomme, ettei tarvitse. Nyt anoppi soitti taas miehelleni ja kyseli lahjatoiveita. Mies sanoi minun lahjatoiveekseni jonkun uudehkon kirjan. Sanoi vielä, että ei sen niin väliä mikä, jos vaan on max pari vuotta vanha niin vaimo ei ole sitä lukenut.

Mä olin tyytyväinen. Kerrankin saisin yllätysjoululahjan. No, eikös anoppi laittanut aamupäivällä whatsappin, jossa oli kuva hänem ostamastaan kirjasta ja viesti, että onko tämä kirja ok. Plääh... tietty se on ok, mutta olisin niin halunnut yllätyksen... Meillä on varaa ostaa itsellemme mitä haluamme, mutta yllätyslahjaa on vaikea itse ostaa...

Roomalaisetkin jo Saturnalia-juhlassa (Joulun esikuva) jakoivat lahjoja myös aikuisille. Jos ei aikuiselle muuta keksi, niin esim lahjakortti kännyn appi-kauppaan, suklaata/karkkia, leffalippu (tai esim lippu+juoma/popcorn-kortti -kombo) jne.

Yllä mainitut (villa)sukat on yleensä varma vaihtoehto.

Mäkin rakastaisin jos saisin sellaisen yllätyslahjan, mistä pitäisin. Itse aina kuvittelen, että mulle on helppo ostaa mieleinen lahja, koska makuni on sellainen, mutta niin vain aina tulee tyyliin lakritsia, vaikka olen aina inhonnut sitä ja maininnut monesti.

Olen tullut siihen tulokseen, että muita ei kerta kaikkiaan kiinnosta onko lahja mieluinen tai eivät kiinnitä huomiota jos kerron vinkkejä. Kerran pyysin mieheltäni oranssia kasmirvillasekoituksesta tehtyä kaulahuivia, jopa näytin sen kaupassa että tällaisen voisin haluta lahjaksi ja sain liilan polyesterhuivin.