Lue keskustelun säännöt.
Nykyisten nuorten aikuisten sukupolvi ei halua lapsia. Onko tässä kyse pelosta vai rohkeudesta?
Joidenkin mielestä nuoret aikuiset pelkäävät lapsiperhe-elämää, epämukavuutta, vaivannäköä ja kaikenlaisia epärealistisia kauhukuvia.
Toisten mielestä nuoret aikuiset ovat aikaisempia ikäluokkia rohkeampia tekemään elämästä itsensä näköistä.
Mitä mieltä sinä olet?
Kommentit (1869)
Vierailija kirjoitti:
Monilla on varmasti kyse turvallisuushakuisuudesta, ei uskalleta tehdä lapsia koska ei ole vakituista työtä, omistusasuntoa jne. eikä muisteta että ainahan se lasten saamisen aikaikkuna on ollut nuorena eikä siinä elämänvaiheessa kun ollaan varakkaimmillaan, eli nykyään kuusikymppisenä.
Lapsettomuus on naisen kannalta myös sikäli järkevää, että äitiyttä ei arvosteta millään lailla nykymaailmassa. Siitä kärsii rahallisesti, kasvatus vaatii valtavasti voimavaroja etkä siltikään ole koskaan täydellinen, työn ja perheen yhdistäminen on haastavaa etenkin vaativammissa töissä ja ehkä menetät myös entisen kaveripiirisi jos olet kaveripiirissä ainoa jolla on lapsia.
Minusta tämä on surullista mutta kyse on monesta vaikuttavasta asiasta ja vaikka yhteiskunnassa on hyvät taloudelliset tuet perheille niin ei se auta jos ilmapiiri on kauttaaltaan lapsivastainen.
Se on päivänselvää, että naisten asema pitää parantaa ja esimerkiksi taloudelliset seuraukset vanhemmuudesta jakaa kaikkien kesken. se olisi voitu tehdä jo vuosikymmenet sitten, koska kaikki tarvittava tieto on olemassa. Näin ollen voi vain päätellä, että sitä ei ole jostain syystä haluttu tehdä. Haluaisin tietää, minkä takia.
Mitä turvallisuushakuisuuteen tulee niin nyt kun noista pätkätöistä on jaksettu paljon jauhaa, niin ei vakituinen työsuhde ole yhtään sen turvatumpi kuin pätkäkään ainakaan näin ikänsä projektitöitä tehneen kannalta. Mulla on 25 vuotta palkkaus ollut sellainen, että alle puolet palkasta on kiinteää ja loppu perustuu suoritukseen. YT:itä oli 90-luvun alussa parhaimmillaan kolmet 2 vuodessa. Opiskelijoiden asema on taloudellisesti valtavan paljon parempi kuin edellisen vuosituhannen puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa onko omalla kohdalla kyseessä niin rohkeus kuin pelkokaan, ainakaan näin miespuolisena.
En vaan ole oikein keksinyt järkevää syytä pyrkiä lisääntymään, ainakaan sellaista, joka ei olisi lähtökohtaisesti itsekäs.
Toki haluaisin, että olisi vanhoilla päivillä joku, joka kävisi katsomassa, mutta se on kuitenkin kevyt höyhen vaa'alla, kun toisella puolella on uuden ihmisen pakottaminen tähän typerään oravanpyörään pilaantuvalla maapallolla.
Mikä ihme on saanut sinusta noin synkän ja passiivisen? Mehän elämme ihanassa ympäristössä, on merta, metsää, puistoja, vaikka mitä. Mikä oravanpyörä? Tarkoitatko sitä kun rahaa ei tule ilmaiseksi että voisi vain oleilla ja tehdä palapelejä, jos sattuu haluamaan vain tehdä palapelejä?
Voit taitella nuo asenteelliset vihjailusi tiukaksi tupoksi ja asettaa ne esim. anukseesi.
Minusta tämä jatkuvan kasvun perässä juokseva kapitalistinen kulutuskulttuuri on ihan sietämätöntä, ja se raiskaa maapalloa alati kiihtyvällä tahdilla.
Merimaisema on ihan kiva, ei siinä mitään.
Tuli selväksi, ettet osaa käyttäytyä edes alkeitten vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla myös nuorten miesten kommentteja isyydestä, mutta ei taida moni tähän ketjuun eksyä. Jossain tuolla edellä kirjoitti joku mies todella kivasti pohtien.
Ei sinänsä mitään ajatusta vastaan, mutta en aio sitoutua mihinkään tai ottaa mitään vastuuta muista kuin itsestäni.
Minkä takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa onko omalla kohdalla kyseessä niin rohkeus kuin pelkokaan, ainakaan näin miespuolisena.
En vaan ole oikein keksinyt järkevää syytä pyrkiä lisääntymään, ainakaan sellaista, joka ei olisi lähtökohtaisesti itsekäs.
Toki haluaisin, että olisi vanhoilla päivillä joku, joka kävisi katsomassa, mutta se on kuitenkin kevyt höyhen vaa'alla, kun toisella puolella on uuden ihmisen pakottaminen tähän typerään oravanpyörään pilaantuvalla maapallolla.
Mikä ihme on saanut sinusta noin synkän ja passiivisen? Mehän elämme ihanassa ympäristössä, on merta, metsää, puistoja, vaikka mitä. Mikä oravanpyörä? Tarkoitatko sitä kun rahaa ei tule ilmaiseksi että voisi vain oleilla ja tehdä palapelejä, jos sattuu haluamaan vain tehdä palapelejä?
Onko sinusta kapitalistinen, jatkuvan kasvun perässä juokseva kulutusyhteiskunta jotenkin hieno asia?
Väkeä täällä on muutenkin jo AIVAN liikaa.
On tässä toistakymmentä vuotta tullut oltua vakityössä tietojärjestelmien parissa. Tämä on ihan ok, mutta monelle ei osu sellainen onni, että pääsee työhön josta pitää.
Sinunkaltaisesi urpot ovat toinen syy, miksei tänne halua uutta ihmistainta. "Juokse oravanpyörässä ja pidä turpa kiinni."
Liikaa epävarmuutta että uskaltaisi perustaa perheen. Miten suomalaisten määrä puolittunee tämän sukupolven toimilla pidemmällä tähtäimellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on muuttunut hedonistiseen suuntaan, jossa piehtaroidaan pinnallisissa asioissa. Perheinstituutio on menettänyt merkitystään. Vapaus, fiilistely, työura jne. menee edelle. Lisäksi Suomi on muuttunut turvattomammaksi, luottamus tulevaisuuteen, lapsensa pärjäämiseen jne. on kärsinyt. Minäkään en perustaisi perhettä nykysuomeen.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten aikuisten vanhemmat sukupolvena opettivat mallin jossa ydinperhe-elämä on suoritusta elintasokilpailussa eikä perheenä välittämistä.
Tai siis elintasokilpailu on keskeisempää kuin perhe.
Ketäpä sellainen oikeasti kiinnostaa kun jo ilman lapsia ei pysy kisassa kunnolla.
Lisäksi vallalla on harha että lapset jotenkin ovat ylettömän kalliita. Kulutus vain ohjautuu toisin. Se on ok.
Mitä ihmettä?
Lehdet on täynnä juttuja onnellisista downshiftaajista, jotka on muuttaneet Äkäslompoloon.
Se on totta, että talousongelmat on ylivoimaisesti merkittävin riitaa aiheuttava tekijä perhe-elämässä, kaikille pitäisi opettaa jo peruskoulussa taloudenpidon perusteet niin se jo vähän helpottaisi. Lapset ei ole ylettömän kalliita, ellei heitä siihen halua opettaa. Jos haluavat iRomut ja vain Valentinon toppis kelpaa, niin ei muuta kuin töihin ansaitsemaan rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on muuttunut hedonistiseen suuntaan, jossa piehtaroidaan pinnallisissa asioissa. Perheinstituutio on menettänyt merkitystään. Vapaus, fiilistely, työura jne. menee edelle. Lisäksi Suomi on muuttunut turvattomammaksi, luottamus tulevaisuuteen, lapsensa pärjäämiseen jne. on kärsinyt. Minäkään en perustaisi perhettä nykysuomeen.
Mikä tekee sun elämästä turvattomamman, miksi et voi luottaa tulevaisuuteen tai että lapsesi pärjäisi elämässään?
Vierailija kirjoitti:
Liikaa epävarmuutta että uskaltaisi perustaa perheen. Miten suomalaisten määrä puolittunee tämän sukupolven toimilla pidemmällä tähtäimellä
Mitä epävarmuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin mies, minulla ehkä olisi jo lapsi. En voi olla pois töistä muutamaan vuoteen ja kohta on jo liikaa ikää. Enkä halua elää vain miestä miellyttäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa onko omalla kohdalla kyseessä niin rohkeus kuin pelkokaan, ainakaan näin miespuolisena.
En vaan ole oikein keksinyt järkevää syytä pyrkiä lisääntymään, ainakaan sellaista, joka ei olisi lähtökohtaisesti itsekäs.
Toki haluaisin, että olisi vanhoilla päivillä joku, joka kävisi katsomassa, mutta se on kuitenkin kevyt höyhen vaa'alla, kun toisella puolella on uuden ihmisen pakottaminen tähän typerään oravanpyörään pilaantuvalla maapallolla.
Mikä ihme on saanut sinusta noin synkän ja passiivisen? Mehän elämme ihanassa ympäristössä, on merta, metsää, puistoja, vaikka mitä. Mikä oravanpyörä? Tarkoitatko sitä kun rahaa ei tule ilmaiseksi että voisi vain oleilla ja tehdä palapelejä, jos sattuu haluamaan vain tehdä palapelejä?
Onko sinusta kapitalistinen, jatkuvan kasvun perässä juokseva kulutusyhteiskunta jotenkin hieno asia?
Väkeä täällä on muutenkin jo AIVAN liikaa.
On tässä toistakymmentä vuotta tullut oltua vakityössä tietojärjestelmien parissa. Tämä on ihan ok, mutta monelle ei osu sellainen onni, että pääsee työhön josta pitää.
Sinunkaltaisesi urpot ovat toinen syy, miksei tänne halua uutta ihmistainta. "Juokse oravanpyörässä ja pidä turpa kiinni."
Missä on aivan liikaa väkeä? Mikä meillä on pilalla?
Osaatko nyt edes päättää sitä, oletko oravanpyörässä vai et? Miten kasvutarpeen perässä "juokseminen" sinun elämässäsi vaikuttaa?
Saati mitä sinä yhtään mitään tiedät minun kulutustottumuksistani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en halua tehdä lisääntymisen kannalta tarvittavia myönnytyksiä ja joustoja. Teen näitä parisuhteessa ja työelämässä ja se on mun resursseille sopivasti. Muissa asioissa tahdon ajatella vain itseäni.
Ihastelen toki näitä joilla on kukoistava parisuhde, lapsia, omakotitalo, työ ja harrastuksia ja kaikkiin näihin riittää energia ja panostus. Minä en ole näin kykenevä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin mies, minulla ehkä olisi jo lapsi. En voi olla pois töistä muutamaan vuoteen ja kohta on jo liikaa ikää. Enkä halua elää vain miestä miellyttäen.
Miksi et voi olla poissa töistä muutamaan vuoteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin se on. Tämä moderni maailma missä yhteisöllisyys ja perheitten/suvun läheisyys ja auttamishalu ovat kadonneet tekee vanhemmuudesta hyvin yksinäisen selviytymis kamppailun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa onko omalla kohdalla kyseessä niin rohkeus kuin pelkokaan, ainakaan näin miespuolisena.
En vaan ole oikein keksinyt järkevää syytä pyrkiä lisääntymään, ainakaan sellaista, joka ei olisi lähtökohtaisesti itsekäs.
Toki haluaisin, että olisi vanhoilla päivillä joku, joka kävisi katsomassa, mutta se on kuitenkin kevyt höyhen vaa'alla, kun toisella puolella on uuden ihmisen pakottaminen tähän typerään oravanpyörään pilaantuvalla maapallolla.
Mikä ihme on saanut sinusta noin synkän ja passiivisen? Mehän elämme ihanassa ympäristössä, on merta, metsää, puistoja, vaikka mitä. Mikä oravanpyörä? Tarkoitatko sitä kun rahaa ei tule ilmaiseksi että voisi vain oleilla ja tehdä palapelejä, jos sattuu haluamaan vain tehdä palapelejä?
Onko sinusta kapitalistinen, jatkuvan kasvun perässä juokseva kulutusyhteiskunta jotenkin hieno asia?
Väkeä täällä on muutenkin jo AIVAN liikaa.
On tässä toistakymmentä vuotta tullut oltua vakityössä tietojärjestelmien parissa. Tämä on ihan ok, mutta monelle ei osu sellainen onni, että pääsee työhön josta pitää.
Sinunkaltaisesi urpot ovat toinen syy, miksei tänne halua uutta ihmistainta. "Juokse oravanpyörässä ja pidä turpa kiinni."
Missä on aivan liikaa väkeä? Mikä meillä on pilalla?
Osaatko nyt edes päättää sitä, oletko oravanpyörässä vai et? Miten kasvutarpeen perässä "juokseminen" sinun elämässäsi vaikuttaa?
Saati mitä sinä yhtään mitään tiedät minun kulutustottumuksistani?
Maapallolla on liikaa väkeä ja tämä alati kasvavan kulutuksen kulttuuri tuhoaa ympäristöä samaten jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Ihmisellä on arvoa vain, kun hän tuottaa varallisuutta muille.
Olen itse osa ongelmaa ja juoksen kyllä tuossa oravanpyörässä, josta valitan.
Tarkoitin lopussa tuota sinun "ai oletko sellainen jota harmittaa, kun ei ole kivaa?" -asennettasi. Miksi tuollaisella asennemaailmalla varustettujen ihmisten keskelle haluaisi tuoda uutta elämää?
Kulutustottumuksistasi en tiedä mitään, eivätkä ne minua kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
En minä usko että ihmisiä tarkoituksella pelotellaan lapseperhe-elon kauheudella. Luulen että enimmäkseen sen kaunistelusta on viimein luovuttu. Kaikki ei ole vain hämärästi ilmaistuna "ihanaa ja sen arvoista" vaan oikeasti kerrotaan mitä käy parisuhteelle, työnjaolle perheessä, naisen uralle, eläkekertymälle, yöunille, kropalle, tilin sisällölle, hermoille, ystävyyssuhteille, omalle ajalle ja harrastuksile.. Ja ulkona liikkuessa näkee millaisia niistä ah niin ihanista vauvoista parhaimmillaankin kasvaa.
Joku on tuohon rulettiin valmis. Joku luulee olevansa ja sitten iskee totuus, mutta tilanteesta pakeneminen on ainakin naiselle vaikeaa. Minulla on tarpeeksi vaikeuksia ja tekemistä elämässä muutenkin ilman lisääntymistä.
Sinä päivänä kun sain lapsia, tajusin kaikki nuo mainitsemasi turhiksi, yliarvostetuiksi. Miks harrastaa jotain? Ja päivälläkin voi nukkua. Nainen on ominaisuuksiltaan rakastavampi kuin mies, miksi ominaisuuksiltaan suurten linjojen miehen pitäisi olla kotona ja naisen luoda uraa-ei ymmärrä. Naisvoittoiset alat on poljettu köyhyysrajan alapuolelle, voi haaveilla urasta mutta voi olla ettå 10v päästä koko alaa ei ole olemassakaan, tietokone on korvannut urasi. Siinä kiitos täysillä painamisesta ja mitä jää käteen, ei mitään. Eläkkeet on menny parempiin käyttötarkoituksiin sinä päivänä kun meidän sukupolvi jää eläkkeelle. Ahneella on kakkanen loppu, kukaan ei vie tilinsä sisältöä hautaan, turha sitäkään haikailla. Ystävät, oikeat sellaiset pysyy rinnalla kun tulee lapsia, ja hermotkin vaan paranee lasten kanssa. Talo saa olla sotkuinen, paita risainen, tukka pystyssä, verkkarit jalassa. Mitä väliä sillä on, miltä näyttää ulospäin, kunhan on onnellinen? Moni ei pysty saamaan lapsia, vaikka haluais. Siinä pisteessä ymmärtää, miten vajavainen ihminen on, jolla ei ole lapsia. Vielä toinen vajaus, joka tekee ihmisestä levottoman, onnettoman ja kiukkuisen, on, kun on kaukana Jeesuksesta. Siinä vajauksessa alkaa katsomaan ulkoisia piirteitä. Moni kakku päältä kaunis, sisältä silkkaa hulluutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä usko että ihmisiä tarkoituksella pelotellaan lapseperhe-elon kauheudella. Luulen että enimmäkseen sen kaunistelusta on viimein luovuttu. Kaikki ei ole vain hämärästi ilmaistuna "ihanaa ja sen arvoista" vaan oikeasti kerrotaan mitä käy parisuhteelle, työnjaolle perheessä, naisen uralle, eläkekertymälle, yöunille, kropalle, tilin sisällölle, hermoille, ystävyyssuhteille, omalle ajalle ja harrastuksile.. Ja ulkona liikkuessa näkee millaisia niistä ah niin ihanista vauvoista parhaimmillaankin kasvaa.
Joku on tuohon rulettiin valmis. Joku luulee olevansa ja sitten iskee totuus, mutta tilanteesta pakeneminen on ainakin naiselle vaikeaa. Minulla on tarpeeksi vaikeuksia ja tekemistä elämässä muutenkin ilman lisääntymistä.
Sinä päivänä kun sain lapsia, tajusin kaikki nuo mainitsemasi turhiksi, yliarvostetuiksi. Miks harrastaa jotain? Ja päivälläkin voi nukkua. Nainen on ominaisuuksiltaan rakastavampi kuin mies, miksi ominaisuuksiltaan suurten linjojen miehen pitäisi olla kotona ja naisen luoda uraa-ei ymmärrä. Naisvoittoiset alat on poljettu köyhyysrajan alapuolelle, voi haaveilla urasta mutta voi olla ettå 10v päästä koko alaa ei ole olemassakaan, tietokone on korvannut urasi. Siinä kiitos täysillä painamisesta ja mitä jää käteen, ei mitään. Eläkkeet on menny parempiin käyttötarkoituksiin sinä päivänä kun meidän sukupolvi jää eläkkeelle. Ahneella on kakkanen loppu, kukaan ei vie tilinsä sisältöä hautaan, turha sitäkään haikailla. Ystävät, oikeat sellaiset pysyy rinnalla kun tulee lapsia, ja hermotkin vaan paranee lasten kanssa. Talo saa olla sotkuinen, paita risainen, tukka pystyssä, verkkarit jalassa. Mitä väliä sillä on, miltä näyttää ulospäin, kunhan on onnellinen? Moni ei pysty saamaan lapsia, vaikka haluais. Siinä pisteessä ymmärtää, miten vajavainen ihminen on, jolla ei ole lapsia. Vielä toinen vajaus, joka tekee ihmisestä levottoman, onnettoman ja kiukkuisen, on, kun on kaukana Jeesuksesta. Siinä vajauksessa alkaa katsomaan ulkoisia piirteitä. Moni kakku päältä kaunis, sisältä silkkaa hulluutta.
Kaikenlaisia sovinistisia satuihin uskovia urpåja tää maailma elättää. Huh. Eipähän tarvitse jälkipolvia tuottaa tuollaisten seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä usko että ihmisiä tarkoituksella pelotellaan lapseperhe-elon kauheudella. Luulen että enimmäkseen sen kaunistelusta on viimein luovuttu. Kaikki ei ole vain hämärästi ilmaistuna "ihanaa ja sen arvoista" vaan oikeasti kerrotaan mitä käy parisuhteelle, työnjaolle perheessä, naisen uralle, eläkekertymälle, yöunille, kropalle, tilin sisällölle, hermoille, ystävyyssuhteille, omalle ajalle ja harrastuksile.. Ja ulkona liikkuessa näkee millaisia niistä ah niin ihanista vauvoista parhaimmillaankin kasvaa.
Joku on tuohon rulettiin valmis. Joku luulee olevansa ja sitten iskee totuus, mutta tilanteesta pakeneminen on ainakin naiselle vaikeaa. Minulla on tarpeeksi vaikeuksia ja tekemistä elämässä muutenkin ilman lisääntymistä.
Sinä päivänä kun sain lapsia, tajusin kaikki nuo mainitsemasi turhiksi, yliarvostetuiksi. Miks harrastaa jotain? Ja päivälläkin voi nukkua. Nainen on ominaisuuksiltaan rakastavampi kuin mies, miksi ominaisuuksiltaan suurten linjojen miehen pitäisi olla kotona ja naisen luoda uraa-ei ymmärrä. Naisvoittoiset alat on poljettu köyhyysrajan alapuolelle, voi haaveilla urasta mutta voi olla ettå 10v päästä koko alaa ei ole olemassakaan, tietokone on korvannut urasi. Siinä kiitos täysillä painamisesta ja mitä jää käteen, ei mitään. Eläkkeet on menny parempiin käyttötarkoituksiin sinä päivänä kun meidän sukupolvi jää eläkkeelle. Ahneella on kakkanen loppu, kukaan ei vie tilinsä sisältöä hautaan, turha sitäkään haikailla. Ystävät, oikeat sellaiset pysyy rinnalla kun tulee lapsia, ja hermotkin vaan paranee lasten kanssa. Talo saa olla sotkuinen, paita risainen, tukka pystyssä, verkkarit jalassa. Mitä väliä sillä on, miltä näyttää ulospäin, kunhan on onnellinen? Moni ei pysty saamaan lapsia, vaikka haluais. Siinä pisteessä ymmärtää, miten vajavainen ihminen on, jolla ei ole lapsia. Vielä toinen vajaus, joka tekee ihmisestä levottoman, onnettoman ja kiukkuisen, on, kun on kaukana Jeesuksesta. Siinä vajauksessa alkaa katsomaan ulkoisia piirteitä. Moni kakku päältä kaunis, sisältä silkkaa hulluutta.
Sakeaa settiä.
Minulle on ihan sama miltä näyttää ulospäin.
En voi nukkua päivällä koska pitää useimmiten olla töissä tai saa olla rakkaissa harrastuksissa.
Miksi harrastaa jotain, kysyt. Koska se on kivaa? Se antaa voimia? Kun menestyi harrastuksissa se auttoi saamaan unelmien työn josta nautin.
En koe itseäni ahneeksi. 1900 €/kk riittää hyvin. Tiedän että rahaa ei saa mukaan kun kuolen.
Eläkettä en usko tilastojen valossa koskaan saavani. Ainakaan niin että sillä eläisi.
Ystävät ovat pysyneet, varsinkin nämä aktiivisesti harrastavat ja lisääntymättömät.
Alani ei katoa niin pitkään kun ihmisillä on lemmikkejä.
Uskis jutut ei minua kiinnosta.
Rakkautta riittää miehelle ja eläimille.
Oliko muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi kuulla myös nuorten miesten kommentteja isyydestä, mutta ei taida moni tähän ketjuun eksyä. Jossain tuolla edellä kirjoitti joku mies todella kivasti pohtien.
Ei sinänsä mitään ajatusta vastaan, mutta en aio sitoutua mihinkään tai ottaa mitään vastuuta muista kuin itsestäni.
Minkä takia?
Siksi että elämä olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa.
Voit taitella nuo asenteelliset vihjailusi tiukaksi tupoksi ja asettaa ne esim. anukseesi.
Minusta tämä jatkuvan kasvun perässä juokseva kapitalistinen kulutuskulttuuri on ihan sietämätöntä, ja se raiskaa maapalloa alati kiihtyvällä tahdilla.
Merimaisema on ihan kiva, ei siinä mitään.