Lue keskustelun säännöt.
Ymmärrättekö miksi hermostun? (Anopista asiaa)
14.12.2017 |
Anoppi soitti eilen, oli lähdössä kaupoille ja kysyi mitä meidän lapset haluavat joululahjaksi. Oltiin asiasta puhuttu aiemminkin, mutta en koskaan oikein osaa sanoa mitään, koska lapsilla on oikeasti jo kaikkea. Itsekin joudun oikein pinnistelemään, että mitä voisin hankkia.
Sanoin anopille sitten, että Legoja tai Playmobileja vaikka, niitä kukaan muu tuskin hankkii, niin ovat turvallinen valinta. Paria tuntia myöhemmin tuli sitten viesti, että "mitä tarkkaan ottaen", anoppi siis halusi että kerron tarkasti minkä Lego-paketin ostaa.
Aamulla puhuttiin miehen kanssa tästä eikä hän ollenkaan ymmärtänyt, miksi koko keskustelu ärsytti minua. Ymmärtääkö mammat?
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Anoppi haluaa antaa lahjan, joka on lapsille mieluinen, ja jota heillä ei vielä ole. Saattaahan tuo kysely olla ärsyttävää, mutta miten muuten hän tuon tiedon saa kuin kysymällä?
Niin, olen samaa mieltä. Silti ärsyynnyin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistähän se anoppi olisi voinut kysymättä tietää mitä legoja teillä jo on?
En ymmärrä, miksi hermostut, jos joku haluaa ostaa jälkikasvullesi lahjan, joka olisi ns varmasti mieluinen.
Tokihan muiden se pitää tietää ilman tarkempaa infoa, että lego kuin lego kelpaa, eikä samanlaisia ole aiemmin jo olemassa.
Miksi sun automaattisesti olisi pitänyt tietää, miksei pojaltaan kysellyt? Mua ainakin ärsyttää, kun 90 % lapsiin liittyvistä asioista oletetaan olevan mun takanani, vaikka mies on ihan yhtä toimivaltainen henkilö.
Omat lapset oli jo teinejä, kun luvattiin anopille ostaa hänen puolestaan lahja 5-vuotiaalle lapsenlapselle. Miehen kanssa arveltiin, että helppo homma, kun oli melko tuoretta kokemusta lelujen ostamisesta. Kaupassa huomasimme olleemme väärässä, isosta valikoimasta oli miltei mahdoton valita. Meiltä meni ainakin tunti siinä hyllyjen välissä arpoessa, mikä voisi olla mieluinen lahja. Ymmärrän aloittajan anoppia oikein hyvin, mutta aloittajaa en ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä loukkaantumistasi.
Olisit voinut sanoa mistä lapset on kiinnostuneita, vaikka jotain ninjago legoja tai ryhmä hau leluja. Niistä sitten olisi ollut helpompi mummonkin rajata, tai vaikka kysyä myyjältä vinkkiä.
Ainakaan minä en ymmärrä, mitä hermostumista tuossa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen ärsyyntyy välillä turhasta.
Ensinnäkään en ymmärrä, miksi anoppi kysyy asiaa minulta eikä vaikkapa pojaltaan tai suoraan lapsilta udellen. Kuten sanoin, minullekin lahojen keksiminen on vaikeaa. Lahjojen antamisessa on mielestäni myös se pointti, että antaja näkee jotakin vaivaa lahjan eteen, siis miettii sitä jonkin verran. Jos lahjaa ei lankaan viitsi miettiä, voi saman tien antaa rahaa, tai sitten voisimme vaikka joka joulu tehdä Amazoniin lahjalistan samaan tyyliin kuin naimisiin mennessä, ja sinne sitten laitetaan rahaa.
Minua lahjat eivät juurikaan kiinnosta rahallisessa mielessä. Jos joku ei jaksa nähdä vaivaa miettiä lahjaa, ei sellaista tarvitse hankkia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se selväkin, että hämmentyy siellä legorivistön edessä.
Olisitko ärsyyntynyt jos kyseessä olisi ollut äitisi eikä anoppi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, ongelmaan helppo ratkaisu, jatkossa sanot anopille, että kysyy lapsilta tai mieheltäsi, sinä et tiedä, eikä sinua kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että pikkujutuista voi ärsyyntyä, mutta sitä en, että miksi niistä omista mitättömistä ärsyyntymisistään pitää muille avautua. Kyllä muakin saattaa joskus rasittaa anopin kanssa touhuilu, mutta niin kauan kuin anoppi ei oikeasti tee mitään väärää, en todellakaan rupea miehelleni valittamaan.
Tässäkin tapauksessa sinun ärsyyntymisesi on ihan sun oman pään sisäinen ongelma ja anoppisi on toiminut juuri oikealla tavalla. Miksi ihmeessä viitsit miehellesi edes mainita että hänen äitinsä ärsyttää sua, kun mitään pahaa tai edes negatiivista ei ole tapahtunut? Ajattelitko yhtään, että miehestäsi ei ehkä tunnu kovin kivalta kuunnella täysin turhaa ja aiheetonta äitiinsä kohdistuvaa moitetta?
No en ymmärrä. Anoppi haluaa olla varma, että lapset saavat lahjan, josta todella pitävät ja sinua tämä jotenkin ärsyttää? Mikset voi vain sanoa, mikä lego tai playmobile. Ei pitäisi olla ihan turhna paljon vaadittu sinulta.
Pyydä ensikerralla soittamaan pojalleen. Hän voi olla nähnyt sen vaivan, että on oppinut tuntemaan lapsensa ja tietää mistä nämä voisivat ilahtua vaikka kaikkea jo onkin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä, että pikkujutuista voi ärsyyntyä, mutta sitä en, että miksi niistä omista mitättömistä ärsyyntymisistään pitää muille avautua. Kyllä muakin saattaa joskus rasittaa anopin kanssa touhuilu, mutta niin kauan kuin anoppi ei oikeasti tee mitään väärää, en todellakaan rupea miehelleni valittamaan.
Tässäkin tapauksessa sinun ärsyyntymisesi on ihan sun oman pään sisäinen ongelma ja anoppisi on toiminut juuri oikealla tavalla. Miksi ihmeessä viitsit miehellesi edes mainita että hänen äitinsä ärsyttää sua, kun mitään pahaa tai edes negatiivista ei ole tapahtunut? Ajattelitko yhtään, että miehestäsi ei ehkä tunnu kovin kivalta kuunnella täysin turhaa ja aiheetonta äitiinsä kohdistuvaa moitetta?
Ihanaa, että maa päällään kantaa tällaisia enkeleitä, joiden jokainen teko ja sana on tarkkaan harkittu, jotka eivät pura harmistustaan toisille vahingossakaan ja käsittelevät "pään sisäiset ongelmansa" hiljaa sydämensä sopukoissa, ettei vaan kenenkään mieli ikimaailmassa pahoittuisi sekunniksikaan.
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä. Anoppi haluaa olla varma, että lapset saavat lahjan, josta todella pitävät ja sinua tämä jotenkin ärsyttää? Mikset voi vain sanoa, mikä lego tai playmobile. Ei pitäisi olla ihan turhna paljon vaadittu sinulta.
Miksi minä tietäisin yhtään anoppia paremmin mikä Playmobil se voisi olla? Mitä jos menen katsomaan netistä Playmobil-valikoimaa ja sanon anopille, että tämä xyz näyttää hyvältä. Anoppi sitten suhaa kymmenen minuuttia lelukaupan hyllyä ja sanoo, ettei sitä ole kaupassa, etsi joku muu.
Miksi minun pitäisi käyttää aikaa miettiäkseni anopille, mitä lapset haluavat? Helpompaa se siellä kaupassa on itse katsella. Jos ei jaksa miettiä, voi hyvin antaa villasukat tai rahaa tilille, it's as simple as that.
Sanoin myös anopille, että korvakorut voisivat olla hyvä lahja. Pitäisikö minun niistäkin miettiä minkälaiset?
Ap
Oletat, että anopin on helpompi ostaa lahjoja lapsillasi kuin sinulla, joka tunnet paremmin lapsesi (näin oletan) ja tiedät heidän leluvalikoimansa ja mielilelunsa.
Kannattaisiko nyt katsoa peiliin ja miettiä asia uudestaan syvällä sydämessäsi?
Rentouttavaa joulua toivottaen.
Anoppi haluaa antaa lahjan, joka on lapsille mieluinen, ja jota heillä ei vielä ole. Saattaahan tuo kysely olla ärsyttävää, mutta miten muuten hän tuon tiedon saa kuin kysymällä?