Ymmärrättekö miksi hermostun? (Anopista asiaa)

Sinulla taitaa olla vähän tylsä elämä jos tuollaisesta vedät hernettä nekkuun. Anoppisi toimi niinkuin piti: KYSYI mielipidettäsi. Jos olet niin prinsessa, kuin kirjoituksesi antaa ymmärtää niin voi voi... toivottavasti ei tämän haasteellisempia tapahtumia sitten käsiteltäväsesii koskaan tulekaan.

Jos koet kokevasi vääryyttä tälläisessä lahja asiassa, niin valmistaudu hommaan jo ennalta miehesi kanssa kokoamalla listaa kivoista/tarpeellisista jutuista. Varmasti lapsiesi kummitkin anopin ohella kysyvät toiveita lapsille sopivista lahjoista?

Sun mieskään ei ymmärtänyt sua. Mitäpä jos katsoisit peiliin ja hölläisit sitä pantaa pään ympäriltä.

Pienet on murheet.

Jos olisin sun anoppisi, ostaisin äänekkäimmän, välkkyvimmän ja ärsyttävimmän lelun mitä kaupungista löytäisin. Sitten kertoisin lapsille, että Joulupukki turvallisuussyistä antoi varapatterit mummon huomaan ja että jos leluista loppuu virta niin ilmoitusta vaan niin tulee uudet patterit välittömästi.

*mummeli* kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi soitti eilen, oli lähdössä kaupoille ja kysyi mitä meidän lapset haluavat joululahjaksi. Oltiin asiasta puhuttu aiemminkin, mutta en koskaan oikein osaa sanoa mitään, koska lapsilla on oikeasti jo kaikkea. Itsekin joudun oikein pinnistelemään, että mitä voisin hankkia.

Sanoin anopille sitten, että Legoja tai Playmobileja vaikka, niitä kukaan muu tuskin hankkii, niin ovat turvallinen valinta. Paria tuntia myöhemmin tuli sitten viesti, että "mitä tarkkaan ottaen", anoppi siis halusi että kerron tarkasti minkä Lego-paketin ostaa.

Aamulla puhuttiin miehen kanssa tästä eikä hän ollenkaan ymmärtänyt, miksi koko keskustelu ärsytti minua. Ymmärtääkö mammat?

Ehkä mammat ymmärtää - minä anoppina ja mummona en. Haluan antaa lastenlapsilleni juuri niitä toivottuja lahjoja. Yleensä saan messengerviestinä kuvia, joihin 6-vuotias on leikellyt lelulehdistä kuvia mieluisista lahjoista itsensä ja sisarustensa puolesta. Toisen lapseni lasten toivomukset kertoo heidän äitinsä.

Aivan niin, ethän sinäkään kysy asiasta miniältäsi tai vävyltäsi.

Anoppisi aikoja sitten kysynyt sinulta lahjatoiveita etkä ole osannut sanoa mitään.

Jos et edes itse tiedä mitä lapsesi toivovat niin kuinka kukaan muukaan niitä voi tietää.

Pienestä vedit herneet nenääsi.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos anoppi soittaa minulle hetkeä ennen kuin menee lahjaostoksille ja lapset ja mies ovat töissä ja koulussa, on minun vaikea valjastaa ketään heistä katalogin ääreen.

Ap

Tämä kannattaa selittää anopille, niin osaa seuraavalla kerralla kysyä aikaisemmin. Samalla voit sanoa, että soittaa mieluummin pojalleen.  On se kumma, jos aikuisten ihmisten kesken ei saada yhtä lasten lahjahankintajärjestelyä sovituksi.

Mielestäni on melko outoa jos lapsen vanhempi ei tiedä mitään lastensa kiinnostuksenkohteista.

Oma lapseni ei osaa edes puhua ja silti tiedän, että tykkää autoista, ryhmähausta ja kissoista.

Ei vaatinut paljoa sanoa kyselijöille, että mikä vaan autoaiheinen juttu, tai dublojuna.

Kummipojan äidiltä jouduin myös itse kysymään mikä olisi pojalle mieluinen lahja ja sekunnissa osasi sanoa mitkä aihepiirit lasta kiinnostaa vaikka lapsi asuu kahdessa kodissa eikä 24/7 äidin kanssa.

Erikoisista asioista jotkut loukkaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Anoppisi aikoja sitten kysynyt sinulta lahjatoiveita etkä ole osannut sanoa mitään.

Jos et edes itse tiedä mitä lapsesi toivovat niin kuinka kukaan muukaan niitä voi tietää.

Pienestä vedit herneet nenääsi.

Ai ei kukaan muukaan? Mä keksin parikin ap:n lisäksi.

1. Lapset itse

2. Anopin poika eli lasten isä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos anoppi soittaa minulle hetkeä ennen kuin menee lahjaostoksille ja lapset ja mies ovat töissä ja koulussa, on minun vaikea valjastaa ketään heistä katalogin ääreen.

Ap

Tämä kannattaa selittää anopille, niin osaa seuraavalla kerralla kysyä aikaisemmin. Samalla voit sanoa, että soittaa mieluummin pojalleen.  On se kumma, jos aikuisten ihmisten kesken ei saada yhtä lasten lahjahankintajärjestelyä sovituksi.

Anoppi oli kysynyt aikaisemmin lahjatoiveita, mutta kun ap ei ollut sanonut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos anoppi soittaa minulle hetkeä ennen kuin menee lahjaostoksille ja lapset ja mies ovat töissä ja koulussa, on minun vaikea valjastaa ketään heistä katalogin ääreen.

Ap

Tämä kannattaa selittää anopille, niin osaa seuraavalla kerralla kysyä aikaisemmin. Samalla voit sanoa, että soittaa mieluummin pojalleen.  On se kumma, jos aikuisten ihmisten kesken ei saada yhtä lasten lahjahankintajärjestelyä sovituksi.

Se anoppiparka oli yrittänyt kysyä jo aikaisemmin, muttei ollut saanut vastausta. Varmaan ajatteli, että miniän on pakko sanoa edes jotain, jos nyt soittelee ja kertoo olevansa juuri menossa ostamaan.

En ymmärrä, miten voi olla niin vaikeaa pyytää lapsia listaamaan lahjatoiveet hyvissä ajoin kirjeeseen joulupukille (jos niin pieniä, että uskovat) tai paperille muuten vain (vanhemmat lapset), ja sitten äiti ja isä yhdessä katsovat siitä listasta, mitkä ovat sellaisia toiveita, että ne toteutuvat, ja antavat näistä sitten aina muutaman vaihtoehdon per isovanhemmatja kummit. Ne, mitä ei tule noiden tahojen toimesta ostettua, voivat hankkia itse ja/tai hankkia muutaman yllätyslahjan lapsille itse, jos yllätyksellisyys on itselle tärkeämpää kuin se, että lapsi saa toivomansa.

Haluat että anoppi tekee ajatustyön puolestasi kun et itse keski mitään. Mutta pakko sen oli kyksyä ettei osta sellaista pakettia mikä lapsilla on jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppisi aikoja sitten kysynyt sinulta lahjatoiveita etkä ole osannut sanoa mitään.

Jos et edes itse tiedä mitä lapsesi toivovat niin kuinka kukaan muukaan niitä voi tietää.

Pienestä vedit herneet nenääsi.

Ai ei kukaan muukaan? Mä keksin parikin ap:n lisäksi.

1. Lapset itse

2. Anopin poika eli lasten isä

1. Lapsilta ei kannata kysyä. Nehän haluaa vaikka kuun taivaalta.

2. Ei miehet tälläsiä asioita osaa hoitaa.

Kyllä lahjoista huolehtiminen on jokaisen kunnon äidin tehtävä!

Meillä jos tytöltä kysyy, että mitä haluat joululahjaksi, niin vastaus on hevonen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä jos tytöltä kysyy, että mitä haluat joululahjaksi, niin vastaus on hevonen.

Kannattaakin kysyä vähän tarkemmin :)

Minkä lelun haluaisit? Millainen paita olisi kiva? Mikä on sun lempi karkki? Tykkäätkö käydä leffoissa? Onko joku peli mitä sulla ei vielä ole? Jne.

Kaverini, joka vastasi "hevonen", sai lahjaksi ihan oikean keppihevosen 😁

Olin ymmärtävinäni aloituksen, mutta se myöhempi selitys "lahjaa pitää miettiä ja nähdä vaivaa" - selitys ei nyt oikein mennyt jakeluun.

Mitä hiton miettimistä legoissa on? Ehkä anoppi vaan nyt halusi, ettei osta samanlaista joka lapsella on jo? Ja miksei äiti tämmöisiä asioita lapsensa elämästä tiedä?

Alkopa itteäkin nyt ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on melko outoa jos lapsen vanhempi ei tiedä mitään lastensa kiinnostuksenkohteista.

Oma lapseni ei osaa edes puhua ja silti tiedän, että tykkää autoista, ryhmähausta ja kissoista.

Ei vaatinut paljoa sanoa kyselijöille, että mikä vaan autoaiheinen juttu, tai dublojuna.

Kummipojan äidiltä jouduin myös itse kysymään mikä olisi pojalle mieluinen lahja ja sekunnissa osasi sanoa mitkä aihepiirit lasta kiinnostaa vaikka lapsi asuu kahdessa kodissa eikä 24/7 äidin kanssa.

Erikoisista asioista jotkut loukkaantuu.

Mikäli luit viestini, huomasit varmaankin, että annoin anopille muutamankin vinkin lahjojen ostoa varten. Sanoin, että Legot, Playmobilit ja korvakorut olisivat varmasti mieleisiä. Minun olisi kuitenkin pitänyt osata kertoa, mikä laatikko mitäkin meille kelpaisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi sun automaattisesti olisi pitänyt tietää, miksei pojaltaan kysellyt? Mua ainakin ärsyttää, kun 90 % lapsiin liittyvistä asioista oletetaan olevan mun takanani, vaikka mies on ihan yhtä toimivaltainen henkilö.

Toimivaltainen voi olla, mutta tietämätön.

90 prosenttia asioista perheissä onkin naisen takana, joten onkin ihan luontevaa että useimmiten kysymys ohjataan sille, joka asian varmimmin tietää. Ja jos ei tiedäkään, niin päättää siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Olin ymmärtävinäni aloituksen, mutta se myöhempi selitys "lahjaa pitää miettiä ja nähdä vaivaa" - selitys ei nyt oikein mennyt jakeluun.

Mitä hiton miettimistä legoissa on? Ehkä anoppi vaan nyt halusi, ettei osta samanlaista joka lapsella on jo? Ja miksei äiti tämmöisiä asioita lapsensa elämästä tiedä?

Alkopa itteäkin nyt ärsyttää.

Ihan varmasti anoppi ei ostaisi sellaisia joita meillä jo on. Meillä on lähinnä prinsessajuttuja ja olen hänelle jo sanonut ettei niitä enää kannata ostaa. 

En minä mitään Legoja välttämättä haluaisi, mutta se nyt oli ideanpoikanen, jos ei itse halua sen kummemmin miettiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkään en ymmärrä, miksi anoppi kysyy asiaa minulta eikä vaikkapa pojaltaan tai suoraan lapsilta udellen. Kuten sanoin, minullekin lahojen keksiminen on vaikeaa. Lahjojen antamisessa on mielestäni myös se pointti, että antaja näkee jotakin vaivaa lahjan eteen, siis miettii sitä jonkin verran. Jos lahjaa ei lankaan viitsi miettiä, voi saman tien antaa rahaa, tai sitten voisimme vaikka joka joulu tehdä Amazoniin lahjalistan samaan tyyliin kuin naimisiin mennessä, ja sinne sitten laitetaan rahaa. 

Minua lahjat eivät juurikaan kiinnosta rahallisessa mielessä. Jos joku ei jaksa nähdä vaivaa miettiä lahjaa, ei sellaista tarvitse hankkia.

Ap

Minusta se juuri osoittaa, että anoppi on miettinyt lahjaa, kun kysyy ettei tule ostaneeksi samanlaista kuin lapsella jo on, koska - kuten sanoit aloituksessa - lapsilla on jo oikeastaan kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on melko outoa jos lapsen vanhempi ei tiedä mitään lastensa kiinnostuksenkohteista.

Oma lapseni ei osaa edes puhua ja silti tiedän, että tykkää autoista, ryhmähausta ja kissoista.

Ei vaatinut paljoa sanoa kyselijöille, että mikä vaan autoaiheinen juttu, tai dublojuna.

Kummipojan äidiltä jouduin myös itse kysymään mikä olisi pojalle mieluinen lahja ja sekunnissa osasi sanoa mitkä aihepiirit lasta kiinnostaa vaikka lapsi asuu kahdessa kodissa eikä 24/7 äidin kanssa.

Erikoisista asioista jotkut loukkaantuu.

Mikäli luit viestini, huomasit varmaankin, että annoin anopille muutamankin vinkin lahjojen ostoa varten. Sanoin, että Legot, Playmobilit ja korvakorut olisivat varmasti mieleisiä. Minun olisi kuitenkin pitänyt osata kertoa, mikä laatikko mitäkin meille kelpaisi.

Ap

Niitä legojahan on satoja, kyllä olisi kannattanut sanoa suoraan mistä aiheesta kannattaa katsoa. Ihme salailua, jos nyt sitten kuitenkin tiedät mitkä jutut lapsiasi kiinnostaa.