Lue keskustelun säännöt.
Ymmärrättekö miksi hermostun? (Anopista asiaa)
14.12.2017 |
Anoppi soitti eilen, oli lähdössä kaupoille ja kysyi mitä meidän lapset haluavat joululahjaksi. Oltiin asiasta puhuttu aiemminkin, mutta en koskaan oikein osaa sanoa mitään, koska lapsilla on oikeasti jo kaikkea. Itsekin joudun oikein pinnistelemään, että mitä voisin hankkia.
Sanoin anopille sitten, että Legoja tai Playmobileja vaikka, niitä kukaan muu tuskin hankkii, niin ovat turvallinen valinta. Paria tuntia myöhemmin tuli sitten viesti, että "mitä tarkkaan ottaen", anoppi siis halusi että kerron tarkasti minkä Lego-paketin ostaa.
Aamulla puhuttiin miehen kanssa tästä eikä hän ollenkaan ymmärtänyt, miksi koko keskustelu ärsytti minua. Ymmärtääkö mammat?
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on melko outoa jos lapsen vanhempi ei tiedä mitään lastensa kiinnostuksenkohteista.
Oma lapseni ei osaa edes puhua ja silti tiedän, että tykkää autoista, ryhmähausta ja kissoista.
Ei vaatinut paljoa sanoa kyselijöille, että mikä vaan autoaiheinen juttu, tai dublojuna.Kummipojan äidiltä jouduin myös itse kysymään mikä olisi pojalle mieluinen lahja ja sekunnissa osasi sanoa mitkä aihepiirit lasta kiinnostaa vaikka lapsi asuu kahdessa kodissa eikä 24/7 äidin kanssa.
Erikoisista asioista jotkut loukkaantuu.
Mikäli luit viestini, huomasit varmaankin, että annoin anopille muutamankin vinkin lahjojen ostoa varten. Sanoin, että Legot, Playmobilit ja korvakorut olisivat varmasti mieleisiä. Minun olisi kuitenkin pitänyt osata kertoa, mikä laatikko mitäkin meille kelpaisi.
Ap
No kyllä sitä voi antaa viitteitä mikä lapsella juuri nyt kiinnostaa. Esim. legoissa Batman, City, Ninjago, Minecraft vai Star wars-paketit jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on melko outoa jos lapsen vanhempi ei tiedä mitään lastensa kiinnostuksenkohteista.
Oma lapseni ei osaa edes puhua ja silti tiedän, että tykkää autoista, ryhmähausta ja kissoista.
Ei vaatinut paljoa sanoa kyselijöille, että mikä vaan autoaiheinen juttu, tai dublojuna.Kummipojan äidiltä jouduin myös itse kysymään mikä olisi pojalle mieluinen lahja ja sekunnissa osasi sanoa mitkä aihepiirit lasta kiinnostaa vaikka lapsi asuu kahdessa kodissa eikä 24/7 äidin kanssa.
Erikoisista asioista jotkut loukkaantuu.
Mikäli luit viestini, huomasit varmaankin, että annoin anopille muutamankin vinkin lahjojen ostoa varten. Sanoin, että Legot, Playmobilit ja korvakorut olisivat varmasti mieleisiä. Minun olisi kuitenkin pitänyt osata kertoa, mikä laatikko mitäkin meille kelpaisi.
Ap
No kyllä sitä voi antaa viitteitä mikä lapsella juuri nyt kiinnostaa. Esim. legoissa Batman, City, Ninjago, Minecraft vai Star wars-paketit jne.
En oikeasti tiedä noista eikä tiedä lapsetkaan. Leikkivät ihan mielellään kaikilla legoilla, mitä mistäkin löytyy.
Ap
Miksi anoppi kysyi äidiltä eikä lapsilta? ovatko lasten toiveet niin vaarallisia että ne on velvoittavia ja hyväksyttävä sellaisenaan tai muuten tulee itku? Lapsen kanssa voi neuvotella ja sen ei tarvitse aina olla yllätys. Ja aina voi olla antamatta lahjaa, ellei se ole joku pääsymaksu perheen elämään.
Mä en usko koko aloitusta todeksi. Eipä silti, onhan näitä vaikeita ihmisiä mutta ap on nyt ihan liian sakia.
Sulla oli varmaan vaan hormonihäiriö. Silloin ärsyttää kaikki. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
*mummeli* kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi soitti eilen, oli lähdössä kaupoille ja kysyi mitä meidän lapset haluavat joululahjaksi. Oltiin asiasta puhuttu aiemminkin, mutta en koskaan oikein osaa sanoa mitään, koska lapsilla on oikeasti jo kaikkea. Itsekin joudun oikein pinnistelemään, että mitä voisin hankkia.
Sanoin anopille sitten, että Legoja tai Playmobileja vaikka, niitä kukaan muu tuskin hankkii, niin ovat turvallinen valinta. Paria tuntia myöhemmin tuli sitten viesti, että "mitä tarkkaan ottaen", anoppi siis halusi että kerron tarkasti minkä Lego-paketin ostaa.
Aamulla puhuttiin miehen kanssa tästä eikä hän ollenkaan ymmärtänyt, miksi koko keskustelu ärsytti minua. Ymmärtääkö mammat?
Ehkä mammat ymmärtää - minä anoppina ja mummona en. Haluan antaa lastenlapsilleni juuri niitä toivottuja lahjoja. Yleensä saan messengerviestinä kuvia, joihin 6-vuotias on leikellyt lelulehdistä kuvia mieluisista lahjoista itsensä ja sisarustensa puolesta. Toisen lapseni lasten toivomukset kertoo heidän äitinsä.
Aivan niin, ethän sinäkään kysy asiasta miniältäsi tai vävyltäsi.
Miksi pitäisi enää edes kysyä, jos miniä lähettää lasten toiveet minulle viestinä? Vävy taasen on aika kujalla noista jutuista ja tyttären kanssa sovitaan jouluasiat.
Voi kun ikävää, että äiti ei tunnu tietävän mistä lapsensa tykkäävät ja toivovat Joulupukilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus:En todellakaan ymmärrä.Onneksi et oo mun miniä !Jaksamista anopillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi haluaa antaa lahjan, joka on lapsille mieluinen, ja jota heillä ei vielä ole. Saattaahan tuo kysely olla ärsyttävää, mutta miten muuten hän tuon tiedon saa kuin kysymällä?
Niin, olen samaa mieltä. Silti ärsyynnyin.
Ap
Joulu on helvetinmoinen stressi kaikille! Kaikilla on jo kaikkea, ainakin omassa lähipiirissäni. Mikään lahja ei tunnu miltään ja siitä sinäkin ap ärsyynnyt, kun et itsekään tiedä mitä hankkis. Ja sitten se anoppikin kyselee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tuo jollain tavalla voi ehkä väsynyttä tai kyllästynyttä ihmistä ärsyttää, mutta sanotaan nyt näin, ettei se kyllä kenellekään muulle varmaan aukea. Minulla on anoppi, joka on oikeasti vaikea. Itsekeskeinen, lapsellinen ihminen, joka on tottunut siihen että muu perhe passiivisena pyörii hänen armonsa ympärillä ja tekee, mitä hän sanoo. Näkee koko maailman ja muut ihmiset vain ns. omien silmälasiensa kautta, kuvittelee itsensä jotenkin paljon muita fiksummaksi ja osaavaksi, vaikka on sattunut lähinnä elämään vaan suht helppoa elämää. Olettaa, että kaikki ovat samanlaisia ihmisiä ja haluavat elää samalla tavalla kuin mitä hän itse tekee. Sille ei tulisi ikinä mieleenkään kysyä minulta, mitä lapsemme haluavat joululahjaksi. Anoppihan itse tietää kaiken, kaikesta, paljon paremmin esim. lasten vaatekoot/kenkäkoot (ostaa aina liian pieniä, mutta hänen perustelunsa on se, että hän kysyi myyjältä ja silloin ne ovat oikean kokoisia - ei ole hänen ongelmansa, jos lapsi on "vääränkokoinen" - minulta tai mieheltäni anoppi taas ei koskaan kysyisi jotain noin irrelevanttia kuin lapsen vaatekoko, koska mitäpä me siitä voitaisiin tietää. Anoppi ei muutenkaan koskaan kysy meiltä mitään, tietenkään.). Esikoisen vierastuskauden aikana olisi halunnut väkisin itkettää sylissä kauhistunutta vauvaa ja loukkaantui, kun en antanut, jatkuvasti hyppi vauvan silmille ja pelästytteli sitä, sai kai siitä jotain iloa . Olisi halunnut määrätä imetykset (siis että lopetat sen imettämisen ja annat pullosta maidon, se on niiiiiin helppoa!), ruoat, hoidot yms yms. Kaiken, mitä olen lapsesta tai sen kasvatuksesta puhunut, sivuuttaa ja lähinnä naureskelee, kuinka typeriä olemme. (Minä olen siis se perustyperä, miestäni eli omaa poikaansa pitää niin yhdentekevänä, että ei edes usko miehelläni olevan mitään mielipiteitä, arvoja tai ajatuksia). Tarjoilee allergiselle lapselle allergisoivaa ruoka-ainetta jne jne, joten ei voi jättää kahden saati hoitoon jne. Ja kyllä, tätä anoppia on rajattu ja rajataan koko ajan, näistä vetää marttyyrikohtauksia ja raivareita, kuinka me ollaan ilkeitä ja vaikeita ja pilataan koko hänen elämä (oli kai ajatellut lapsenlapsen omimisen olevan elämänsisältönsä, kun pitäisi pysyä vain mummon roolissa niin kaikki on nyt häneltä viety). Välejä ei silti ole laitettu kokonaan poikki, vielä, vaikka toki tuota pskasuota olisi romaanin verran kerrottavana muutakin.
Tällaisen anopin omaavan näkökulmasta aloittajan anoppi kuulostaa ihan tosi kivalle ja huomioonottavalle ihmiselle, ei siinä ole mitään pahaa että haluaa hankkia oikeasti hyvän ja mieluisan joululahjan. Toki sitä olisi voinut pojaltaankin kysyä, mutta arvostaa kuitenkin miniän mielipidettä ja tietämystä sitten tässä enemmän? Ristinsä ilmeisesti kannettavana kaikilla. Ymmärrystä niihin ei vain aina saa.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään en ymmärrä, miksi anoppi kysyy asiaa minulta eikä vaikkapa pojaltaan tai suoraan lapsilta udellen. Kuten sanoin, minullekin lahojen keksiminen on vaikeaa. Lahjojen antamisessa on mielestäni myös se pointti, että antaja näkee jotakin vaivaa lahjan eteen, siis miettii sitä jonkin verran. Jos lahjaa ei lankaan viitsi miettiä, voi saman tien antaa rahaa, tai sitten voisimme vaikka joka joulu tehdä Amazoniin lahjalistan samaan tyyliin kuin naimisiin mennessä, ja sinne sitten laitetaan rahaa.
Minua lahjat eivät juurikaan kiinnosta rahallisessa mielessä. Jos joku ei jaksa nähdä vaivaa miettiä lahjaa, ei sellaista tarvitse hankkia.
Ap
Ovatko lapsesi vielä siinä iässä, että uskovat joulupukkiin? Jos anoppisi olisi kysynyt lapsiltasi suoraan, olisit varmaan täällä räyhännyt, miten törkeä mummo, kun riistää lapsilta uskon joulupukkiin. Kuulostat aika kiittämättömältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsytti aikoinaan ihan hemmetisti siskoni, jonka lapsille yritin ostaa lahjoja. Minulla ei itselläni ole lapsia eikä minulla näin ollen ollut hajuakaan mistään leluista tai siitä minkä ikäiset leikkivät milläkin. Asuimme vielä kaukana toisistamme ja tapasin lapsia harvoin, joten en nähnytkään millä leikkivät.
Kysyttäessä toiveita, sisko tokaisi juuri tämän "mikset ITSE kysy lapsilta".
No, laps tulee puhelimeen ja toiveet ovat: uus kännykkä, tietokone, x-box, polkupyörä. Just. Olin opiskelija, ja rahaa oli n. 190 € josta piti ostaa lahjat koko perheelle + poikaystävälle. Ja vielä liput joilla matkustaa sen hemmetin siskon luo. Eikä se lapsi tajunnut, miksei sitten saanut jotain noista, joita pyysi, kun kerran varta vasten kysyin.
Nuorempi lapsi olisi varmasti ollut vaatimattomampi, mutta ei vielä osannut puhua. Tuhinasta ois pitänyt kai päätellä mitä toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkään en ymmärrä, miksi anoppi kysyy asiaa minulta eikä vaikkapa pojaltaan tai suoraan lapsilta udellen. Kuten sanoin, minullekin lahojen keksiminen on vaikeaa. Lahjojen antamisessa on mielestäni myös se pointti, että antaja näkee jotakin vaivaa lahjan eteen, siis miettii sitä jonkin verran. Jos lahjaa ei lankaan viitsi miettiä, voi saman tien antaa rahaa, tai sitten voisimme vaikka joka joulu tehdä Amazoniin lahjalistan samaan tyyliin kuin naimisiin mennessä, ja sinne sitten laitetaan rahaa.
Minua lahjat eivät juurikaan kiinnosta rahallisessa mielessä. Jos joku ei jaksa nähdä vaivaa miettiä lahjaa, ei sellaista tarvitse hankkia.
Ap
Ehkä anoppi haluaa säilyttää joulun taikaa ollen kysymättä asiaa suoraan lapsilta...?
Olet tainnut tässä unohtaa, että lahja ei ole SINULLE vaan lapsellesi. Lapsen lahjan ei tarvitsekaan kiinnostaa sinua rahallisessa mielessä, eikä muutenkaan. Tarkoitus on, että lapsi saa mieleisensä lahjan. Lapsi ei tiedä kuinka paljon antaja on lahjaa miettinyt.
Musta tuntuu että stressaat ja suoritat joulua yli oman sietokyvyn ja ärsyynnyt jos joku muu yrittää mielestäsi päästä liian helpolla. Sinua ehkä lohduttaisi stressissäsi, jos muutkin joutuisivat pohtimaan pää punaisena ja kärsisivät lahjojen eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vaikeeta on vastata viestiin "Ei väliä"? jos kerran legopaketin sisällöllä ei ole väliä. Tai "peruslegoja" tai "27-29-v. tarkoitettuja"? Ei anoppi välttämättä ole legojen erikois asijan tuntia.
En kyllä IHAN ymmärrä sinua. Minä aina kysyn tyttäreltäni mitä hänen lapset toivoisivat joululahjaksi. Sen takia kysyn, ettei tule ostettua sellaista joka jo on. Monet lahjoistani ovat käytännöllisiä, mutta minusta on kiva (ja varmasti lapsista ja vanhemmistakin), että jokin ainakin lahjoista on toivelistalla ja semmoinen, jolla tykkäävät leikkiä tai jokin hyödyllinen vaikka haalari. Myöskin on kiva, että sanotaan esim. haalarin merkki ja väri, jos toivovat tietynlaista. Tyttäreni on ainakin melko tarkka lasten vaatteista. Tapansa kullakin.
Anoppi taitaa muutenkin ärsyttää sua.
Hakemalla haet riidanaihetta. Tuleeko anoppi teille jouluna?
Ja miehellesi motkotat hänen äidistään. Oli varmana iloinen kun pääsi pois kotoa töihin.
Mutta minähän vastasin anopille! Jos meidän lapset eivät ole tehneet listaa, jossa tarkasti kerrotaan mikä paketti pitää olla, niin miksi minä tietäisin anoppia paremmin mikä paketti hänen nenänsä edestä kannattaa valita?
Meidän lasten lahjalistat oli siis tätä tyyliä:
ihania tusseja
ihania tarroja
ihania kumeja
ihana pyörä... jne.
Tai sitten hirveä lista jostain netin uumenista kehitettyjä muovihärpäköitä, joita meille ei todellakaan tulla ostamaan.
Ap
Monessa perheessä lapset kirjoittavat lahjatoivelistoja. Jos lelujen malli ja merkki ovat lapsille tärkeitä, ne on usein näissä listoissa kirjattu hyvinkin tarkkaan. Kannattaisko ap:n teettää tällainen lapsillaan ensi jouluksi? Tietty sillä ajatuksella, että kaikkea mitä listalle kirjoittaa, ei tule saamaan - kyse on toivelistasta.
Vierailija kirjoitti:
Monessa perheessä lapset kirjoittavat lahjatoivelistoja. Jos lelujen malli ja merkki ovat lapsille tärkeitä, ne on usein näissä listoissa kirjattu hyvinkin tarkkaan. Kannattaisko ap:n teettää tällainen lapsillaan ensi jouluksi? Tietty sillä ajatuksella, että kaikkea mitä listalle kirjoittaa, ei tule saamaan - kyse on toivelistasta.
Jaha, ilmeisesti ei. Unohdetaan koko juttu.
T. Marttyyriäiti