Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hei me supisuomalaiset, mitä olette ihmetelleet ulkomailla käydessänne, mitä asiaa tai ilmiötä meillä ei ole täällä yleisesti?
Kommentit (386)
Hollantilaisten leivänpäällysteet. Hollannissa lounas on lähes poikkeuksetta leipää. Lämpimiä ateroita ei juurikaan syödä.
-Värjätystä sokerista tehdyt anispalloset
-Anispallot murskattuna tomusokerimaiseksi jauhoksi
-Suklaalevitteet miljoonine variaatioineen (tumma, valkoinen, pähkinä, jne)
-Pikkuruiset piparkakut
-Paperin ohuet suklaalevyt
-Makeat kookoksesta tehdyt ohuet levyt
-Suklaa "strösselit", eri kokoja ja seassa joskus teemahahmoja valkosuklaasta
-Pienet suklaalastut, eri makuja
-Erilaiset makeat levitteet: piparkakunmakuinen, toffeenmakuinen...
-Sokeriset rakeet, eri makuja kuten hedelmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuivauskaapit ja muutenkin toimivat keittiöt. Nythän kaikilla on tiskikoneet, mutta enkut ei juuri astiota huuhdelleet fairysta. Siihen ei ole kuulemma kukaan koskaan kuollut.
Mut ei ne britit kovin terveeltäkään näytä. Sellaisia kalpeita...
Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.
Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä.
Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!
Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.
Vierailija kirjoitti:
Hollantilaisten leivänpäällysteet. Hollannissa lounas on lähes poikkeuksetta leipää. Lämpimiä ateroita ei juurikaan syödä.
-Värjätystä sokerista tehdyt anispalloset
-Anispallot murskattuna tomusokerimaiseksi jauhoksi
-Suklaalevitteet miljoonine variaatioineen (tumma, valkoinen, pähkinä, jne)
-Pikkuruiset piparkakut
-Paperin ohuet suklaalevyt
-Makeat kookoksesta tehdyt ohuet levyt
-Suklaa "strösselit", eri kokoja ja seassa joskus teemahahmoja valkosuklaasta
-Pienet suklaalastut, eri makuja
-Erilaiset makeat levitteet: piparkakunmakuinen, toffeenmakuinen...
-Sokeriset rakeet, eri makuja kuten hedelmä
Siis sori, oliko nuo luettelemasi niitä "leivänpäällyksiä"? :-O
Vierailija kirjoitti:
Wanha datakääpä kirjoitti:
Prahassa lapsien huomioiminen kaikissa ravintoissa, hotelleissa ja kaikkialla muuallakin.
Ruokapuolella tämä siis pätee yhtä hyvin hampurilaispaikoissa kuin vanhoissa ja arvostetuissa gourmet-mestoissa. "Sad Man's Tongue Bar & Bistrossa" tarjoilija leikki esikoisen kanssa hippaa (on muuten Prahan parhaita hampurilaismestoja ja omistaja on suuri persoonallisuus). Hieman snobissa "Villa Richterissä" lapsille hommattiin cando-asenteella aivan fantastinen nakkiannos, jota ei todellakaan tässä ravintolassa menusta löydy. Hotelleissa tullaan kyselemään onko tarpeeksi leluja vai haluttaisiinko huoneeseen jotain hotellin valikoimista jne.
Kuten ehkä arvasitte tässä on yksi suosikkikaupungeistani ja ainoa samassa sarjassa Tokion kanssa.
Voi luoja näitä "meidän lapsi on maapallon keskipiste ja maailman paras maa on se missä lapseni huomioitiin"-tapauksia.
Pitäisikö ajatella, että hyvä paikka MINUN ulkomaanreissulle on sellainen maa/kaupunki, jossa puolelle seurueesta irvistellään ja kohtelu on tylyä? Kommenttisi on tyhmä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nou kirjoitti:
Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.
Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä.
Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!
Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.
Aasialaiset ovat yesyes-kansaa. Näiden kanssa on oikein "ratkiriemukasta" tehdä duunia noissa maissa, kun vastavat "Yes yes" kysymyksiin "Oletko ymmärtänyt?" ja "Selostaisitko omin sanoin, mitä alat seuraavaksi tekemään?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hollantilaisten leivänpäällysteet. Hollannissa lounas on lähes poikkeuksetta leipää. Lämpimiä ateroita ei juurikaan syödä.
-Värjätystä sokerista tehdyt anispalloset
-Anispallot murskattuna tomusokerimaiseksi jauhoksi
-Suklaalevitteet miljoonine variaatioineen (tumma, valkoinen, pähkinä, jne)
-Pikkuruiset piparkakut
-Paperin ohuet suklaalevyt
-Makeat kookoksesta tehdyt ohuet levyt
-Suklaa "strösselit", eri kokoja ja seassa joskus teemahahmoja valkosuklaasta
-Pienet suklaalastut, eri makuja
-Erilaiset makeat levitteet: piparkakunmakuinen, toffeenmakuinen...
-Sokeriset rakeet, eri makuja kuten hedelmä
Siis sori, oliko nuo luettelemasi niitä "leivänpäällyksiä"? :-O
Nimenomaan nämä makeat päällysteet ovat lapsille, vaikka kyllä niitä aikuisetkin syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesiputkia joita vaihdetaan vain kerran vuosisadassa kuten muualla maailmassa. Miksi vaihtovälion 40v suomessa?
Siellä muualla maa ei jäädy talvella, veikkaisin.
On kanadan hieman pohjoisemmissa osissa ihan samanlainen sää ku suomessakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prototyyppi kirjoitti:
Tää ketju on kuin Ummikot ulkomailla -ohjelman palstaversio.
Mä olen varmaan matkustanut liikaa, kun ei mikään enää ihmetytä.
.
Et ole matkustellut tarpeeksi. Tosin sinun tapauksessasi ei taida auttaa. Sen näkee, minkä haluaa ja kykenee.
Olen sitä sukupolvea, jolle kansainvälisys oli tosi hieno juttu. Ukkini sanoi, kun Keihäsmatkat alkoivat, että samoja puita ne on joka paikassa. Nyt puoli maapalloa matkanneena alan olla sitä mieltä, ettá ukki oli oikeassa.
Matkailu avartaa vain sen verran, kun oma kapasiteetti antaa myöten. Omalla kohdallani se on kai aika pieni, kun en ole enää kiinnostunut lähtemään postilaatikkoani kauemmas.
Vierailija kirjoitti:
Minä yllätyin että Tanskassa sai ostaa 7-Elevenistä tequilaakin, ja ylipäänsä siitä että alkoholia sai myydä niin paljon vapaammin kuin Suomessa. Olin kuvitellut että kaikki Pohjoismaat ovat tässä asiassa aika samanlaisia.
Olin silloin täyttänyt juuri 18 ja kyselin kaupan kassalla, että saanko ihan oikeasti ostaa vodkaa vaikka olen vasta 18. Minulta ja ystävältä, jonka kanssa olin matkalla, paperit kysyttiin alkoholia ja tupakkaa ostaessa vain kerran koko viikon matkan aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa mua ihmetytti ikkunoiden avaamissysteemit.
Isotkin olkkarin ikkunat avautuivat sillai yläpuolelta luukutettavat eli koko ikkuna avautuu yläpuoleltaan sisään päin; vesisateellahan homma on tuhoon tuomittu, koska vesihän satelee helposti yläkautta sisään.
Muistaakseni kahvaa vääntämällä oli mahdollista avata myös normaalisti. Joko tai.
Aivan. Saksassa ikkunat aukeavat yleensä joka nurkasta riippuen, mihin suuntaan kahvaa vääntää-
Etelä-Euroopassa monet asunnot ovat homeessa tai kärsineet pahoin kosteudesta eikä se tunnu siellä ketään haittaavan. Suomessa vastaavasta oltaisiin aivan paniikissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prototyyppi kirjoitti:
Nou kirjoitti:
Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.
Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä.
Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!
Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.
Aasialaiset ovat yesyes-kansaa. Näiden kanssa on oikein "ratkiriemukasta" tehdä duunia noissa maissa, kun vastavat "Yes yes" kysymyksiin "Oletko ymmärtänyt?" ja "Selostaisitko omin sanoin, mitä alat seuraavaksi tekemään?"
Olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä) että monessa (itä)aasialaisessa kulttuurissa "ei" on melkein tabu, sitä pidetään epäkohteliaana, aina pitää sanoa kyllä vaikka olisi kuinka mahdoton asia. Etenkin jos kysyjä on joku asiakas, esimies tjsp. Näkyy myös omassa yliopistossa siten etteivät sano jos eivät ymmärrä jotain, ainakaan aluksi. Hankalaa.
Yksi asia mikä minua ihmetyttää on se, että kuinka monessa maassa kaduilla on vielä puhelinkoppeja jäljellä, vaikka kaikkialla maailmassa jokaisella on kännykkä, eikä noita koppeja käytä ketään. Suomessa viimeinen puhelinkoppi poistui katukuvasta varmasti joskus vuonna 2000, kun kännykkä oli jo jokaisen taskussa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä minua ihmetyttää on se, että kuinka monessa maassa kaduilla on vielä puhelinkoppeja jäljellä, vaikka kaikkialla maailmassa jokaisella on kännykkä, eikä noita koppeja käytä ketään. Suomessa viimeinen puhelinkoppi poistui katukuvasta varmasti joskus vuonna 2000, kun kännykkä oli jo jokaisen taskussa.
Viimeiset poistuivat n. v. 2009. V. 2000 ei todellakaan ollut kaikilla kännyköitä.
Saksassa yöksi ikkunoiden eteen vedettävät metalliset sälekaihtimet.
Avoin viemärinluukku Kreikassa keskellä kaupunkia, johon olin tippua, ei mitään suojia ympärillä.
Se kun tuntemattomat ihmiset juttelee toisilleen, nyt olen jo tottunut, mutta nuorena olin ihan paniikissa. 😄
Huumeiden käyttö "tavallisten" ihmisten parissa.
Miesten kohteliaisuus, ei tarvitse kantaa itse laukkuja tai availla ovia.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Tää ketju on kuin Ummikot ulkomailla -ohjelman palstaversio.
Mä olen varmaan matkustanut liikaa, kun ei mikään enää ihmetytä.
.
Et ole matkustellut tarpeeksi. Tosin sinun tapauksessasi ei taida auttaa. Sen näkee, minkä haluaa ja kykenee.
Olen sitä sukupolvea, jolle kansainvälisys oli tosi hieno juttu. Ukkini sanoi, kun Keihäsmatkat alkoivat, että samoja puita ne on joka paikassa. Nyt puoli maapalloa matkanneena alan olla sitä mieltä, ettá ukki oli oikeassa.
Matkailu avartaa vain sen verran, kun oma kapasiteetti antaa myöten. Omalla kohdallani se on kai aika pieni, kun en ole enää kiinnostunut lähtemään postilaatikkoani kauemmas.
Mikä sitten on tarpeeksi? Vuodessa tulee matkapäiviä ulkomaille keskimäärin 100 vrk + omat lomamatkat. Osa matkakohteista (kaupungeista ym.) on sellaisia, mihin ei tehdä minkäänlaisia turistimatkoja. Olen myös asunut muutamassa maassa joitain vuosia. Ehkä pitäisi matkustaa enemmän...
Vierailija kirjoitti:
Näistä asioista aloin ulkomailla arvostaa SUOMEA:
-Suomessa roskikset ei haise niin hirveen pahalle
-Suomessa mahtuu kävelyteillä kunnolla kulkemaan
- Tienvierustoja hoidetaan kunnolla eikä kasvillisuus ala heti siitä mihin asfaltti loppuu
-suomalaisille lapsille ei tarvitse pitää niin hirveää kuria yllä, ovat aika yleisesti hyväkäytöksisiä
-lähes kaikki asiat vaan toimivat niin hemmetin hyvin ja ovat hyvin hoidettuja (virastot, koulut, päiväkodit, kirjastot, uimahallit, talot, työpaikat ym.ym.ym.)
Missahan olet reissannut? Nykyisessa kotimaassani on hienot roskikset, jotka roska-auto tyhjentaa saannollisin valein eika haise mitaan! Jalkakaytavat ovat toki kapeat paikoitellen, mutta kaupunki on myos hyvin vanha. Joka aamu mummot lakaisevat jalkakaytavat ja kukkia on paikat taynna (siis ne tienvieret jalkakaytavien vierella). Lapset ja nuoret ja myos aikuiset ovat hyvin kayttaytyvia ja kohteliaita.
Alue: Aihe vapaa
Siellä muualla maa ei jäädy talvella, veikkaisin.