Hei me supisuomalaiset, mitä olette ihmetelleet ulkomailla käydessänne, mitä asiaa tai ilmiötä meillä ei ole täällä yleisesti?

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Nou kirjoitti:

Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.

Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä. 

Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!

Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.

Aasialaiset ovat yesyes-kansaa. Näiden kanssa on oikein "ratkiriemukasta" tehdä duunia noissa maissa, kun vastavat "Yes yes" kysymyksiin "Oletko ymmärtänyt?" ja "Selostaisitko omin sanoin, mitä alat seuraavaksi tekemään?"

Olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä) että monessa (itä)aasialaisessa kulttuurissa "ei" on melkein tabu, sitä pidetään epäkohteliaana, aina pitää sanoa kyllä vaikka olisi kuinka mahdoton asia. Etenkin jos kysyjä on joku asiakas, esimies tjsp. Näkyy myös omassa yliopistossa siten etteivät sano jos eivät ymmärrä jotain, ainakaan aluksi. Hankalaa.

Joo, se kasvojen menettämisen pelko ja tietynlainen häpeä-kulttuuri on aika tavallista noissa maissa. Ei voida myöntää virheitä tai osaamattomuutta.

Posti jaetaan myös lauantaisin.

Kukat pensaissa ym oikeasti tuoksuvat hyviltä ja eksoottisilta. On magnoliaa ja ties mitä.

Sähköautojen latauspisteitä on kaikkialla.

Katuvalot ovat led-valoja, eikä valoja ole liikaa kaupungeissakaan (EU:n asetus valosaasteesta).

Ruusut kukkivat joulukuussa.

Ihmiset eivät ole naama norsunvitulla.

Näin talviaikaan tuolla itäosissa Eurooppaa esim. Puolassa näyttää illalla että taitaa tulla sumua mutta mitä vielä silmiä polttava, hirveä koksin savu joka paikassa. Suomessa vastaavassa tilanteessa hälytyskeskukset olis tukossa soitoista, siellä arkinen normaali juttu.

Pikkukauppoja ja putiikkeja on myös laitakaupungilla. Joku ihme pitää ne pystyssä, vaikka vaikuttaa siltä, että joku suutari vain seisoo ovella ja katselee ohikulkijoita.

Ihmisläheisiä arvoja, hyvää moraalia.

Ihmiset hymyilevät toisilleen ja ovat ystävällisiä tuntemattomille.

On  se vaan ihmeellistä, miten paljon täällä av:ssä on ulkomailla asuvia mammoja! Ja niitä jotka matkustavat 100 päivää vuodessa kaikissa maailman maissa. Ja niitä, jotka ovat asuneet vuosikausia jossain New Yorkin Central Parkissa, mutta palanneet ihanaan Kouvolaan, jossa ovat todella tyytyväisiä palstalle kaiket päivät kirjoitellen.

Siisteyttä olen ihmetellyt, tai aluksi ihmettelin, kun Euroopan pääkaupungeissa olen matkaillut. ENää en ihmettele, kun tottunut. Luulin aina ennen ekaa Euroopan kaupunkilomaani, että suomalaisissa kaupungeissa on siistiä, mutta eihän se niin ollutkaan. Nimenomaan suomalaiset kaupungit on törkyisiä. Suomessa ei arvosteta siisteyttä, vaan vaikka sitä, että kaikissa parkkimittareissa on tekniikka uusinta mahdollista.

Kahviloissa jne. asiakaspalvelupaikoissa on tuplasti työntekijöitä verrattuna suomalaisiin kahvioloihin.

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Tää ketju on kuin Ummikot ulkomailla -ohjelman palstaversio.

Mä olen varmaan matkustanut liikaa, kun ei mikään enää ihmetytä.

....

Voi, pääsit vähän pätemään :).

Vaikka moni asia ei muitakaan paatuneita itseään enää yllätä, saattaa sitä muistaa miltä jonkin asian näkeminen ja kokeminen ensimmäistä kertaa tuntui. Kaikilla ensimmäinen kerta on se ensimmäinen kerta. Jokaisella tulee joskus vastaan jotain pieniä tai isompia asioita, joita ei ehkä ollut odottanut etukäteen. Ja toisaalta jotkut asiat jaksavat ihmetyttää kerta toisensa jälkeen.

Ainakaan sivistyksestä tai miellyttävästä luonteesta se ei kerro, että tuntee tarvetta vähätellä muiden kertomia kokemuksia.

No on se nyt vähän outoa, ettei kohdemaasta olla otettu yhtään selvää ennen sinne menoa, vaan kaikki tulee yllätyksenä ja ihmettelyn aiheena. Eikö ihmiset lue vieraista kulttuureista vai mikä mättää?

Sivistyksestä ja miellyttävästä luonteesta kertookin paljon, kun väitetään toisia sivistymättömiksi ja veemäiseksi luonteeltaan..

No jos epämiellyttävyys paistaa kuuhun saakka tympeästä kirjoitustyylistä, niin ehkä se yllättää vain sinut.

Jos joku yksittäinen asia hämmentää kun sen näkee ensikerran itse, niin tarkoittaako se sitä ettei ole _mitään_ ottanut selvää etukäteen? Pitääkö joka matkakohdetta opiskella ulkoa ennen kuin on sallittua poistua Suomen kamaralta? Otetaanko passit pois niiltä, jotka eivät hoksaa jokaista yksityiskohtaa selvittää? Haukutaanko kaikki jotka ihmettelevät ylipäätään tiettyjä asioita muualla maailmassa? Itse en tänä päivänäkään ymmärrä kokolattiamattoja kylpyhuoneessa, vaikka niistä niin monta kertaa olenkin lukenut.

Jos kaikki olisi oppaista luettavissa eikä paikanpäällä kokeminen toisi mitään uutta tai lisää edes kokemuksena, niin miksipä sitä edes matkustaisi? Sinä päivänä kun mikään ei jaksa enää ihmetyttää millään tasolla ja tarve on lähinnä pilkata nuorempia tai muuten kokemattomampia, niin voi sanoa että jotain on elämästään jo menettänyt. Se on surullinen päivä se.

Missä kohdassa olen pilkannut yhtään ketään? Kerroin omia näkemyksiä. Suutuitko "Ummikot ulkomailla"-kommentista vai mistä? Tottahan se on, että aika ummikkona ihmiset matkustavat, jos menevät johonkin kohteeseen ensimmäistä kertaa. Se, ettei itse ihmettele vessanpytyn tilalla olevaa reikää lattiassa, ei tee käsittääkseni kenestäkään huonoa ihmistä. Mulle ainakin on tuollaiset asiat ja monen maan infrastruktuurit selviä asioita. Ketään en ole haukkunut siitä, että joku tuollaista ihmettelee.

Etpä ole kovin syvällisesti mihinkään vieraaseen maahan tutustunut, jos et joudu koskaan ihmettelemään mitään. Olen asunut Japanissa neljä vuotta vuosina 1997-2000, enkä edelleenkään tunne kaikkia paikallisia tapoja. En käynyt Japanissa vuosina 2010-2016 lainkaan, ja kun menin Tokioon tämän 6 vuoden tauon jälkeen lokakuussa 2017, oli kaupunkiin ilmestynyt paljon uutta ihmeteltävää, erityisesti uutta teknologiaa.

Yrityksesi päteä on aika surkea.

- Sairaalloisesti lihavien valtavaa määrää

- Styrox-kahvituttipullojen kanssa ympäriinsä kävely

- Shekkivihkojen käyttöä

- Puhelinlankoja

- Garbage Day: jäteastioiden ja nyssäköiden roudaaminen kadun varteen odottamaan

- Kevyenliikenteenväylien, pyöräteiden, pururatojen, ulkoilureittien puuttumista

Minua ihmetytti aikanaan Englannissa kaupat, joissa tavarat oli kaikki läpinäkyvän pleksin takana. Asiakaspalvelija kävi sitten hakemassa kamat ja maksu tapahtui sellaisen samassa maassa vanhoilla rautatieasemilla käytössä olevan metallisysteemin avulla, jossa asiakas laittaa rahat metallikouruun, myyjä kiepautta kourun ympäri niin että rahat tulevat hänen puolelleen pleksiä ja antaa sitten ostokset ja vaihtorahat takaisin asiakkaalle. Tällaisia kauppoja/kioskeja oli esim. Liverpoolin kämäsimmillä huumealueilla monta. Kaupat oli vaan ryöstetty niin monta kertaa, että ilmeisesti järjestely oli väistämätön.

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Tää ketju on kuin Ummikot ulkomailla -ohjelman palstaversio.

Mä olen varmaan matkustanut liikaa, kun ei mikään enää ihmetytä.

....

Voi, pääsit vähän pätemään :).

Vaikka moni asia ei muitakaan paatuneita itseään enää yllätä, saattaa sitä muistaa miltä jonkin asian näkeminen ja kokeminen ensimmäistä kertaa tuntui. Kaikilla ensimmäinen kerta on se ensimmäinen kerta. Jokaisella tulee joskus vastaan jotain pieniä tai isompia asioita, joita ei ehkä ollut odottanut etukäteen. Ja toisaalta jotkut asiat jaksavat ihmetyttää kerta toisensa jälkeen.

Ainakaan sivistyksestä tai miellyttävästä luonteesta se ei kerro, että tuntee tarvetta vähätellä muiden kertomia kokemuksia.

No on se nyt vähän outoa, ettei kohdemaasta olla otettu yhtään selvää ennen sinne menoa, vaan kaikki tulee yllätyksenä ja ihmettelyn aiheena. Eikö ihmiset lue vieraista kulttuureista vai mikä mättää?

Sivistyksestä ja miellyttävästä luonteesta kertookin paljon, kun väitetään toisia sivistymättömiksi ja veemäiseksi luonteeltaan..

No jos epämiellyttävyys paistaa kuuhun saakka tympeästä kirjoitustyylistä, niin ehkä se yllättää vain sinut.

Jos joku yksittäinen asia hämmentää kun sen näkee ensikerran itse, niin tarkoittaako se sitä ettei ole _mitään_ ottanut selvää etukäteen? Pitääkö joka matkakohdetta opiskella ulkoa ennen kuin on sallittua poistua Suomen kamaralta? Otetaanko passit pois niiltä, jotka eivät hoksaa jokaista yksityiskohtaa selvittää? Haukutaanko kaikki jotka ihmettelevät ylipäätään tiettyjä asioita muualla maailmassa? Itse en tänä päivänäkään ymmärrä kokolattiamattoja kylpyhuoneessa, vaikka niistä niin monta kertaa olenkin lukenut.

Jos kaikki olisi oppaista luettavissa eikä paikanpäällä kokeminen toisi mitään uutta tai lisää edes kokemuksena, niin miksipä sitä edes matkustaisi? Sinä päivänä kun mikään ei jaksa enää ihmetyttää millään tasolla ja tarve on lähinnä pilkata nuorempia tai muuten kokemattomampia, niin voi sanoa että jotain on elämästään jo menettänyt. Se on surullinen päivä se.

Missä kohdassa olen pilkannut yhtään ketään? Kerroin omia näkemyksiä. Suutuitko "Ummikot ulkomailla"-kommentista vai mistä? Tottahan se on, että aika ummikkona ihmiset matkustavat, jos menevät johonkin kohteeseen ensimmäistä kertaa. Se, ettei itse ihmettele vessanpytyn tilalla olevaa reikää lattiassa, ei tee käsittääkseni kenestäkään huonoa ihmistä. Mulle ainakin on tuollaiset asiat ja monen maan infrastruktuurit selviä asioita. Ketään en ole haukkunut siitä, että joku tuollaista ihmettelee.

Etpä ole kovin syvällisesti mihinkään vieraaseen maahan tutustunut, jos et joudu koskaan ihmettelemään mitään. Olen asunut Japanissa neljä vuotta vuosina 1997-2000, enkä edelleenkään tunne kaikkia paikallisia tapoja. En käynyt Japanissa vuosina 2010-2016 lainkaan, ja kun menin Tokioon tämän 6 vuoden tauon jälkeen lokakuussa 2017, oli kaupunkiin ilmestynyt paljon uutta ihmeteltävää, erityisesti uutta teknologiaa.

Yrityksesi päteä on aika surkea.

Nämä sun vastaukset ovat surkeita. Ihme oletuksia, jotka olet keksinyt omassa päässäsi muka rivien välistä ja väännät negaatioiden kautta kaiken, mitä kirjoitan. Ei minkäänlaista kykyä vastata rakentavasti mollaamatta minua. Vaikka kirjoitin Israelin ja Etelä-Afrikan erilaisuudesta versus Suomi, sekään ei ole oikein, kun en HÄMMÄSTYNYT näistä, vaan olin tietoinen. Tavat ja kulttuuri on erilaista eri puolilla maailmaa, mutta harvoin ne minua hämmästyttävät. Hyväksyn erilaisuuden vs. Suomi sen enempiä ihmettelemättä, jos ne eivät polje käsitystäni ihmisoikeuksista.

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Nou kirjoitti:

Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.

Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä. 

Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!

Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.

Aasialaiset ovat yesyes-kansaa. Näiden kanssa on oikein "ratkiriemukasta" tehdä duunia noissa maissa, kun vastavat "Yes yes" kysymyksiin "Oletko ymmärtänyt?" ja "Selostaisitko omin sanoin, mitä alat seuraavaksi tekemään?"

Olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä) että monessa (itä)aasialaisessa kulttuurissa "ei" on melkein tabu, sitä pidetään epäkohteliaana, aina pitää sanoa kyllä vaikka olisi kuinka mahdoton asia. Etenkin jos kysyjä on joku asiakas, esimies tjsp. Näkyy myös omassa yliopistossa siten etteivät sano jos eivät ymmärrä jotain, ainakaan aluksi. Hankalaa.

Ainakin Japanissa kasvojen säilyttäminen on tärkeää, siksi niitä ei saa menettää. Jos epäonnistut kunnolla, niin edelleen siellä ihmiset matkustavat metsiin jne. tappamaan itsensä. Yhteisössä se nähdään kunnioitettavana ja arvostettavana tekona.

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Nou kirjoitti:

Tulin Thaimaasta juuri, muka hymyjen maasta.

Selitys sille hymylle (ei niitä enää kovin paljoa edes turistikohteessa näe) on se, että ne ei tajua englantia pätkääkään. Sanovat yesyes ja hymyilevät. Kysyt uudelleen harventaen ja selvemmin artikuloiden, yksinkertaisemmin. Vastaus on jonkinlainen hymy ja yesyes. Ei ne edes yritä! Jos pitää tosiaan selvittää jokin asia, niin tuo yesyes on todella perseestä. 

Thaikuissa ollaan sitten solisoli (ei niillä ole r-kirjainta) ja aina hämmennyksissään tai töpätessään hymyillään tai jopa purskahdetaan nauruun. Mulla meni pinna yhdessä paikassa ja aloin tosiaan kiroilla suomeksi. Tuijotin hullun ilmeellä thaikkua silmiin pitkään ja löin nyrkin pöytään. Olen nainen, joka muutenkin tietysti siellä alinta kastia, joka luokittelu ei sisänsä minua häiritse. Sitten alkoi tapahtua. Alettiin pikkuhiljaa ymmärtää ja sain haluamani. On toi PERKELE vaan kumma taikasana!

Yks tuttu nainen kertoi, että Kiinassa olivat tietysti pitkän lennon jälkeen nälissään ja kysyivät muka paremman hotellin respasta ravintolaa. Vastaus oli yesyes. Aina vaan yesyes. Joutuivat itse seikkailemaan ja etsimään ruokapaikan. Selvisi, että lähin olisi ollut juuri siinä nurkan takana, mutta ei respa sitä heille osannut kertoa. Yesyes ja solisoli.

Aasialaiset ovat yesyes-kansaa. Näiden kanssa on oikein "ratkiriemukasta" tehdä duunia noissa maissa, kun vastavat "Yes yes" kysymyksiin "Oletko ymmärtänyt?" ja "Selostaisitko omin sanoin, mitä alat seuraavaksi tekemään?"

Olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä) että monessa (itä)aasialaisessa kulttuurissa "ei" on melkein tabu, sitä pidetään epäkohteliaana, aina pitää sanoa kyllä vaikka olisi kuinka mahdoton asia. Etenkin jos kysyjä on joku asiakas, esimies tjsp. Näkyy myös omassa yliopistossa siten etteivät sano jos eivät ymmärrä jotain, ainakaan aluksi. Hankalaa.

Olen it-alalla tehnyt paljon yhteistyötä intialaisten kanssa, ja tuo on tosiaan ollut kulttuuripiirre johon on ollut vaikea tottua. Alkuun kohtelin kuten suomalaisia, eli jos tyyppi sanoo että ei ongelmia, se tarkoittaa ei ongelmia. 

Vähitellen sitten aloin tuohtua, että jopa ovat v*ttumaista väkeä, että pyrkivät kusettamaan väittämällä että hyvin menee vaikkei mitään saada aikaa. Kauan kesti että aloin tajuta ettei siinä ole mitään tahallista kusetusmentaliteettia takana vaan kulttuuri on niin erilainen, että he eivät pysty laittamaan itseään siihen häpeän ja kasvojen menetyksen tilaan että suoraan esim. pyytäisivät apua. Nykyisin olen jo oppinut itse eleistä ja sävyistä lukemaan, milloin kannattaa hyvin hienovaraisesti tarjota suuntaviivoja ja apuja vaikka toinen sanookin jeesjees ja hyvin menee. 

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Tää ketju on kuin Ummikot ulkomailla -ohjelman palstaversio.

Mä olen varmaan matkustanut liikaa, kun ei mikään enää ihmetytä.

....

Voi, pääsit vähän pätemään :).

Vaikka moni asia ei muitakaan paatuneita itseään enää yllätä, saattaa sitä muistaa miltä jonkin asian näkeminen ja kokeminen ensimmäistä kertaa tuntui. Kaikilla ensimmäinen kerta on se ensimmäinen kerta. Jokaisella tulee joskus vastaan jotain pieniä tai isompia asioita, joita ei ehkä ollut odottanut etukäteen. Ja toisaalta jotkut asiat jaksavat ihmetyttää kerta toisensa jälkeen.

Ainakaan sivistyksestä tai miellyttävästä luonteesta se ei kerro, että tuntee tarvetta vähätellä muiden kertomia kokemuksia.

No on se nyt vähän outoa, ettei kohdemaasta olla otettu yhtään selvää ennen sinne menoa, vaan kaikki tulee yllätyksenä ja ihmettelyn aiheena. Eikö ihmiset lue vieraista kulttuureista vai mikä mättää?

Sivistyksestä ja miellyttävästä luonteesta kertookin paljon, kun väitetään toisia sivistymättömiksi ja veemäiseksi luonteeltaan..

No jos epämiellyttävyys paistaa kuuhun saakka tympeästä kirjoitustyylistä, niin ehkä se yllättää vain sinut.

Jos joku yksittäinen asia hämmentää kun sen näkee ensikerran itse, niin tarkoittaako se sitä ettei ole _mitään_ ottanut selvää etukäteen? Pitääkö joka matkakohdetta opiskella ulkoa ennen kuin on sallittua poistua Suomen kamaralta? Otetaanko passit pois niiltä, jotka eivät hoksaa jokaista yksityiskohtaa selvittää? Haukutaanko kaikki jotka ihmettelevät ylipäätään tiettyjä asioita muualla maailmassa? Itse en tänä päivänäkään ymmärrä kokolattiamattoja kylpyhuoneessa, vaikka niistä niin monta kertaa olenkin lukenut.

Jos kaikki olisi oppaista luettavissa eikä paikanpäällä kokeminen toisi mitään uutta tai lisää edes kokemuksena, niin miksipä sitä edes matkustaisi? Sinä päivänä kun mikään ei jaksa enää ihmetyttää millään tasolla ja tarve on lähinnä pilkata nuorempia tai muuten kokemattomampia, niin voi sanoa että jotain on elämästään jo menettänyt. Se on surullinen päivä se.

Missä kohdassa olen pilkannut yhtään ketään? Kerroin omia näkemyksiä. Suutuitko "Ummikot ulkomailla"-kommentista vai mistä? Tottahan se on, että aika ummikkona ihmiset matkustavat, jos menevät johonkin kohteeseen ensimmäistä kertaa. Se, ettei itse ihmettele vessanpytyn tilalla olevaa reikää lattiassa, ei tee käsittääkseni kenestäkään huonoa ihmistä. Mulle ainakin on tuollaiset asiat ja monen maan infrastruktuurit selviä asioita. Ketään en ole haukkunut siitä, että joku tuollaista ihmettelee.

Etpä ole kovin syvällisesti mihinkään vieraaseen maahan tutustunut, jos et joudu koskaan ihmettelemään mitään. Olen asunut Japanissa neljä vuotta vuosina 1997-2000, enkä edelleenkään tunne kaikkia paikallisia tapoja. En käynyt Japanissa vuosina 2010-2016 lainkaan, ja kun menin Tokioon tämän 6 vuoden tauon jälkeen lokakuussa 2017, oli kaupunkiin ilmestynyt paljon uutta ihmeteltävää, erityisesti uutta teknologiaa.

Yrityksesi päteä on aika surkea.

Nämä sun vastaukset ovat surkeita. Ihme oletuksia, jotka olet keksinyt omassa päässäsi muka rivien välistä ja väännät negaatioiden kautta kaiken, mitä kirjoitan. Ei minkäänlaista kykyä vastata rakentavasti mollaamatta minua. Vaikka kirjoitin Israelin ja Etelä-Afrikan erilaisuudesta versus Suomi, sekään ei ole oikein, kun en HÄMMÄSTYNYT näistä, vaan olin tietoinen. Tavat ja kulttuuri on erilaista eri puolilla maailmaa, mutta harvoin ne minua hämmästyttävät. Hyväksyn erilaisuuden vs. Suomi sen enempiä ihmettelemättä, jos ne eivät polje käsitystäni ihmisoikeuksista.

Kommentoin viestiäsi vain kerran. Miksi ihmeessä luulet, että vain yksi ihminen täällä puuttuu sinun ylimielisiin kommtteihisi? Niihin on selvästi vastannut moni kommentoija, joita sinun trollailusi ärsyttää.

T. Se Japanissa asunut

Vierailija kirjoitti:

Etelä-Euroopassa monet asunnot ovat homeessa tai kärsineet pahoin kosteudesta eikä se tunnu siellä ketään haittaavan. Suomessa vastaavasta oltaisiin aivan paniikissa.

Erona Suomeen se, ettei asuntoja ole rakennettu kovinkaan tiiviiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä yllätä mutta huomaa miten hiljaista ja verkkaista elämä Suomessa on. Melkein missä tahansa on paljon eläväisempi katukuva. Suomessa kaikki on hyvin kontrolloitua, täältä et löydä lihakauppoja, leipomoita ja muita pieniä elintarvikeliikkeitä joka korttelista vaan kaikki pitää hakea jostain S-ryhmän kaupasta.

"Suomessa kaikki on hyvin kontrolloitua, täältä et löydä lihakauppoja, leipomoita ja muita pieniä elintarvikeliikkeitä joka korttelista vaan kaikki pitää hakea jostain S-ryhmän kaupasta."

Olen miettinyt tätä samaa. Suomessa asia on ratkaistu tosiaan siten, kuin nyt olettaa saattaa eli Prisman ym. hyväksi. Mistäköhän johtuu? Korruptiosta tietenkin. S-ryhmä päättävissä elimissä istuu satoja paikallispoliitikkoja ja kansanedustajiakin, jotka hyötyvät S-ryhmän mahdollisimman suuresta markkinaosuudesta, sillä se takaa näille poliitikoille jatkossakin paikkoja niissä päättävissä S-ryhmän elimissä. Maksamme tämän ankeuden (kaikki Prismasta) hinnan siitä, että meillä on niiin vallan ja rahan himoiset poliitikot löyhällä moraalilla.

Kummallista Englannissa on myös ihmisten häpeämätön auttamisenhalu. Ihmiset oikeasti ja todella haluavat auttaa, ja usein ovat tässä pyrkimyksessä niin aktiivisia, että suomalaisen on vaikea tietää pitäisikö vaivautua tilanteesta vai olla vaan hirveän kiitollinen. Sama itse asiassa myös Kreikassa. Tuntemattomat tarjoaa yöpaikan ja ruokaa (ilman taka-ajatuksia), tarjoaa kyytejä ja vaikkapa puhelinta lainaan heti jos näyttää tarvetta olevan.

Valehtelu.