Anoppi kantaa meille miehen lapsuuden tavaroita
Siis tilanne on se, että anoppi joka kyläilyllä tuo jotain miehen lapsena askartelemia juttuja tai kehystettyjä lapsuuskuvia miehestä. Ollaan sanottu ettei haluta mitään ylimääräistä roinaa kaappeihin, mutta "pitäähän sitä muistoja olla." on anopin vastaus.
Heitänkö vaan suoraan roskiin?
Omienkin lasten askartelut täyttää jo kaapit! Mitä sinä tekisit?
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Minä ratkaisin asian niin, että kysyin pojalta, mitä tavaroiden kanssa tehdään. Sitten annoin ne kaikki tyttärelle, jolle vanhat lelut kelpasivat.
Mistä sitten seurasi se, että kun poika vaimoineen meni kylään tänne tyttäreni perheeseen, niin tietty 6v tyttärenpoika esitteli innoissaan 5v pojanpojalle hienoja legoja, joita oli saanut. Kun miniälle selvisi, että ne olivat aluperin poikani, alkoi raivokas "kyllä ne meille kuuluvat" -vaatimusten esittäminen.
Onneksi poikani on aikuinen. Hän totesi vaimolleen, että olet niistä vanhoista tavaroista jo kerran kieltäytynyt, joten niitä ei meille tuoda.
Joopajoo, oikeasti se miniä oli täysin tyytyväinen ettei tarvinnut raahata kotiin mitään homeisia ikivanhoja leluja.
Jaa no ehkä tytär oli ymmärtänyt pestä homeet legoista, joten miniälle olisikin nyt kelvannut?
Onneksi minulla on vain ihania tyttöjä, niin tulen saamaan vävypoikia, eikä tarvitse taistella happamien miniöiden kanssa. Kasvatan tyttöni kohtelemaan muita ihmisiä hyvin, niin heistä ei tule riivinrautoja kenenkään sukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ratkaisin asian niin, että kysyin pojalta, mitä tavaroiden kanssa tehdään. Sitten annoin ne kaikki tyttärelle, jolle vanhat lelut kelpasivat.
Mistä sitten seurasi se, että kun poika vaimoineen meni kylään tänne tyttäreni perheeseen, niin tietty 6v tyttärenpoika esitteli innoissaan 5v pojanpojalle hienoja legoja, joita oli saanut. Kun miniälle selvisi, että ne olivat aluperin poikani, alkoi raivokas "kyllä ne meille kuuluvat" -vaatimusten esittäminen.
Onneksi poikani on aikuinen. Hän totesi vaimolleen, että olet niistä vanhoista tavaroista jo kerran kieltäytynyt, joten niitä ei meille tuoda.
Joopajoo, oikeasti se miniä oli täysin tyytyväinen ettei tarvinnut raahata kotiin mitään homeisia ikivanhoja leluja.
Miten noin 10v ikäisiin legopalikoihin tulee hometta? Vaikka sinä asutkin kosteassa asunnossa, niin älä oleta, että kaikilla muilla on asiat yhtä huonosti.
Teidän lapsilla on joskus tosi hienoa tutkia mitä isä teki pienenä.
Vierailija kirjoitti:
Teidän lapsilla on joskus tosi hienoa tutkia mitä isä teki pienenä.
Voivat mennä mummolaan tutkimaan, sikäli kun anoppi tavaroita haluaa hautoa. Meillä maritetaan turhat roinat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ratkaisin asian niin, että kysyin pojalta, mitä tavaroiden kanssa tehdään. Sitten annoin ne kaikki tyttärelle, jolle vanhat lelut kelpasivat.
Mistä sitten seurasi se, että kun poika vaimoineen meni kylään tänne tyttäreni perheeseen, niin tietty 6v tyttärenpoika esitteli innoissaan 5v pojanpojalle hienoja legoja, joita oli saanut. Kun miniälle selvisi, että ne olivat aluperin poikani, alkoi raivokas "kyllä ne meille kuuluvat" -vaatimusten esittäminen.
Onneksi poikani on aikuinen. Hän totesi vaimolleen, että olet niistä vanhoista tavaroista jo kerran kieltäytynyt, joten niitä ei meille tuoda.
Joopajoo, oikeasti se miniä oli täysin tyytyväinen ettei tarvinnut raahata kotiin mitään homeisia ikivanhoja leluja.
Miten noin 10v ikäisiin legopalikoihin tulee hometta? Vaikka sinä asutkin kosteassa asunnossa, niin älä oleta, että kaikilla muilla on asiat yhtä huonosti.
Kyllä on nuorena mies tullut isäksi jos oma poika on 5v mutta 10v sitten hänelle on omat legot vasta ostettu :,D alle 15v?
Vierailija kirjoitti:
Apeen oma äiti saisi kuiteskin tuoda vaikka mitä ja miehellä ei olisi siihen mitään sanottavaa. Ap on Justiina.
Todellakaan oma äitini ei raahaa meille mitään roskaa. Osaa ihan heittää ne pois itsekin.
Samoin anoppi teki suursiivouksen ja toi tietyt tavarat miehelle säilytettäväksi. Osan anoppi heitti jo suoraan roskiin. Mies piti osan tavaroista ja loput vei kierrätykseen.
Minusta se oli ihan ok, miksi anopin pitäisi säilyttää aikuisen lapsensa tavaroita.
Kun nyt päästiin noihin legoihin, niin 70-luvun legoissa on ollut esim. kadmiumia (keltaisissa) ja lyijyä (punaisissa) moninkertaisia määriä siihen nähden, mitä nykyään saa olla.
Että en niitä ainakaan ihan taaperolle, joka ehkä välillä maistaa niitä, antaisi leikittäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ratkaisin asian niin, että kysyin pojalta, mitä tavaroiden kanssa tehdään. Sitten annoin ne kaikki tyttärelle, jolle vanhat lelut kelpasivat.
Mistä sitten seurasi se, että kun poika vaimoineen meni kylään tänne tyttäreni perheeseen, niin tietty 6v tyttärenpoika esitteli innoissaan 5v pojanpojalle hienoja legoja, joita oli saanut. Kun miniälle selvisi, että ne olivat aluperin poikani, alkoi raivokas "kyllä ne meille kuuluvat" -vaatimusten esittäminen.
Onneksi poikani on aikuinen. Hän totesi vaimolleen, että olet niistä vanhoista tavaroista jo kerran kieltäytynyt, joten niitä ei meille tuoda.
Joopajoo, oikeasti se miniä oli täysin tyytyväinen ettei tarvinnut raahata kotiin mitään homeisia ikivanhoja leluja.
Miten noin 10v ikäisiin legopalikoihin tulee hometta? Vaikka sinä asutkin kosteassa asunnossa, niin älä oleta, että kaikilla muilla on asiat yhtä huonosti.
Kyllä on nuorena mies tullut isäksi jos oma poika on 5v mutta 10v sitten hänelle on omat legot vasta ostettu :,D alle 15v?
Poika on nyt 26v, kertomani legot on ostettu vuonna 2008 ja jos yhtään paneudut ko. firman tuotantoon vuonna 2008, niin havaitset, että jo silloin oli mahdollista rakentaa robotteja. Googlaa vaikka Lego Mindstorms. Ei ehkä ihan 5v:lle sopivaa tavaraa, mutta hyvin ne vieläkin pelittävät.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt päästiin noihin legoihin, niin 70-luvun legoissa on ollut esim. kadmiumia (keltaisissa) ja lyijyä (punaisissa) moninkertaisia määriä siihen nähden, mitä nykyään saa olla.
Että en niitä ainakaan ihan taaperolle, joka ehkä välillä maistaa niitä, antaisi leikittäväksi.
Kuka tässä isovanhempien legoista on puhunut?
Ne on miehes tavaroita. Hänen kuuluu päättää mitä nille tekee. Ei sun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt ihan saman, eli vienyt aikuisten lasten lapsuuden roinat heille ja sanonut, etten enää halua näitä säilyttää, tehkää, mitä haluatte.
Ei ongelmia!
Tuo ei olisikaan ongelma jos alusta asti olisi selvää ettei kukaan loukkaannu jos heitämme ne suoraan roskiin, mutta joukossa on jotain hopeakehyksiä mihin on kaiverrettu miehen mitat syntymässä jne. Tuskin on tarkoittanut roskiin heitettäväksi.
Tuollaiset kehykset ovat yleensä kummilahjoja. Itselläni on tallessa kummiltani saatu hopeinen kummilusikka.
Vierailija kirjoitti:
Apeen oma äiti saisi kuiteskin tuoda vaikka mitä ja miehellä ei olisi siihen mitään sanottavaa. Ap on Justiina.
Tai sitten ap:n äiti on ajat sitten heittänyt roskiin ap:n omat lapsuuden muistot. Silloin on ilmeisen vaikea arvostaa muidenkaan muistoja.
Meillä säästetään lapsille sellainen laatikko johon kerätään ne tähdellisimmät muistot. Niitä on sitten kiva näyttää vaikka omille lapsille. Voisiko niistä miehen kamppeistakin tehdä samanlaisen? Eikö kuitenkin voisi ajatella että oikeasti ON aika mukavaa että on muistoja? Ajattelepa jos olisi vaikka oman isoisän leluja, kastelahja tms. tallessa, kyllä minä arvostaisin kovasti.
Luuletko että anoppi haluaa ylimäärästä roinaa kaappeihinsa?
Anoppi tuo miehen tavarat miehelle ja mies saa päättää säilyttääkö vai hävittääkö ne.
Mä taas olen koittanut takoa isäni päähän että heitetään pois mun vanhat tavarat hänen luotaan että hän saisi enemmän kaappitilaa. Ja vielä kun hänen kämppänsä on koteusvaurioinen niin kaikki lelut, kirjat, lehdet, piirustukset ja mun vanhat vaatteet haisee ihan kauheelle. Leluja ja mun vauvaiän vaatteita säästelee siihen että "kun mä saan lapsen" mutta ei tajua et ne käyttökelvottomia kaikki. Ja vaikka ne lelut olisivatkin hyvässä kunnossa en niitä lapselle antaisi. Eiköhän 30 vuotta saa muovinkin haurastumaan ja hajoamaan herkästi ja tiedä mitä myrkkyjä niissä sai silloin kasarilla käyttää.
Mun äiti tekee samaa. Vanhoja koulutöitä, vihkoja... kun pitäähän niitä muistoja olla. Aapisen säästin, mutta muut mäkeen.