Muutin landelta Helsinkiin ja tämä on parhain paikka ikinä!

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa oikeasti olla omissa oloissaan, ilman, että joku kyttää. Silloin vaihtoehto on muuttaa New Yorkiin johonkin pilvenpiirtäjään, siellä ei kukaan kyttää tai tunne. Toinen vaihtoehto on muuttaa maalle tarpeeksi isolle tontille, ettei naapurit näy ja silloin voi myös elää rauhassa. Pienemmässä kaupungissa tai lähiöissä ei ole kumoaakaan, maaseudun rauhaa eikä suurkaupungin antamaa vapautta olla oma itsensä, anonyymi. 

Täysin samaa mieltä. Joko kunnon kaupungissa ja mieluiten keskellä sitä tai sitten oikeassa korvessa. Välimuodot on typeriä, kuten okt-alue. Omakotitalon huonot puolet kuten pihatyöt on, mutta ei mitään rauhaa.

Valtavan ystävällisiä ihmisiä: yrityksissä, kaduilla, liikennevälineissä.

T.turisti

Olin 2viikkoa pois Helsingistä.

Oli pakko palata tänne töitten takia.

Ei ollut kauhean ikävä tätä paikkaa.

Tänään tosin pääsee suoralla ajamaan ja syömään sushia.

Helsingin suurin ongelma on ihmiset jotka luulee olevansa jotain erityistä. Joka kulmassa tulee vastaan tyyppi jolla on vaarin fedora ja tädin shaali kaulalla, täysin pinkkiin pukeutunut ylipainoinen matami, tai joku muu erikoisuudentavoittelija.

Missään muualla maailmassa ei noin naurettavaa käytöstä näe arkielämässä.

0/5

Maalla kukaan ei puhu landesta. Vain HESALAISET puhuu landesta tai peräti skutsista.

Varmaan se on, jos tuollainen merkitsee. Itse haluan asua mahdollisimman kaukana ihmismassoista ja niihin kuuluvista lieveilmiöistä, eli maalla pikkukylässä. Ei haittaa kyyläys kun pysyn lähinnä omalla tontilla, käyn vaan kaupassa ja kirjastossa. Mulla on kaikki tekemiset kotona.

Asuin pk-seudulla 30 v, ja sain tarpeekseni melusta, ihmisistä, valosaasteesta, liasta, roskista, narkkareista, hajuista. Ja just siksi ihmiset ovat tylyjä kun ei olla kiinnostuneita muista.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin suurin ongelma on ihmiset jotka luulee olevansa jotain erityistä. Joka kulmassa tulee vastaan tyyppi jolla on vaarin fedora ja tädin shaali kaulalla, täysin pinkkiin pukeutunut ylipainoinen matami, tai joku muu erikoisuudentavoittelija.

Missään muualla maailmassa ei noin naurettavaa käytöstä näe arkielämässä.

Nuissa ei ole mitään erilaista. Maalaisen kuvitelmaa tuollaiset. Saa pukeutua ihan mihin hattuihin ja huiveihin vaan haluaa. Vähemmistökansalaiselle suosittelen muuttoa avaraan helsinkiin, pois sieltä ahtaasta tuppukylästä. Lainauksessa onnistuneesti kuvaillaan tuppukylän asennemaisemaa.

Onnea valinnastasi! Kai huomioit, että jos muutit sisämaasta niin päästösi Itämereen samalla kymmenkartaistuvat?

Voi ei. Ovatko umpijuntit löytäneet jo Helsinkiinkin todistelemaan oman asuinpaikkansa mahtavuutta ja muiden huonoutta, vai onko ketju suurilta osin trollausta?

Helsingissä on ihan kivaa, kun ei kytätä. Toisaalta kukaan ei myöskään katso silmiin vastaantullessa.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin suurin ongelma on ihmiset jotka luulee olevansa jotain erityistä. Joka kulmassa tulee vastaan tyyppi jolla on vaarin fedora ja tädin shaali kaulalla, täysin pinkkiin pukeutunut ylipainoinen matami, tai joku muu erikoisuudentavoittelija.

Missään muualla maailmassa ei noin naurettavaa käytöstä näe arkielämässä.

Onko mitään turhamaisempaa kuin kaltaisesi ihmiset, joille jonkun tuntemattoman ihmisen pukeutuminen on noin *n suuri ongelma?

Siis muuta luolaan? Vai mikä auttaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin joskus aikanaan Helsingissä ja opintojen i takia asuin puoli vuotta Tampereella. Sen jälkeen kipin kapin takaisin Helsinkiin. Luulin, että Tampere olisi vapaamielinen kaupunki, mutta erehdyin. Saitoja, itseriittoisia, ahneita, kaavoihin kangistuneita, ihmisten kyttääjiä järjestään. Onneksi Suomessa on yksi kaupunki ylitse muiden, kansainvälinen Helsinki. Jokainen on hyväksytty.

Olen paljasjalkaisena tamperelaisena samaa mieltä siitä, että tämä on junttila. Hyvin sisäsuomalainen paikka eikä kv-henkisyyttä ole. Mutta mistä sä saituuden tajusit? :D Tai ahneuden? Ja piditkö sä jotain kekkereitä täällä outoon aikaan vai mistä nuo kaavat ja kyttäämisetkin tuli selville?

Tietty jos oot ollut asteella erikoisempi persoona esim. ulkoisesti, niin täällä on varmasti tuijoteltu.

Olen syntynyt Helsingissä ja asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla. Muutin pari vuotta sitten Treelle ja tämä on junttila, mutta en anna sen häiritä.

Ainoa, mihin välillä palaa käämi, on tämä mykkyys. Kaikki vain tuijottaa ja toljottaa, eikä vastaa, kun kysyy. Stadissa ei kyllä löydy kymmentä ihmistä bussipysäkille, joista kukaan ei kysyttäessä reagoi.

Vierailija kirjoitti:

. Tosin mulla ei ole kokemusta kuin näistä kahdesta kotimaan kaupungista.

Jotenkin tyypillistä että Helsingin ylivertaisuutta maaseutuun verrattuna voi mainiosti paasata vaikka ei ole eläissään edes asunut muualla kuin Helsingissä.

Espoon ja Helsingin välistä rajaa ei erota muusta kuin siitä että omakotitaloja on enemmän ja autoilu sujuvampaa mutta Espoon keskusta on käytännössä Helsingissä. Ne ovat samaa kaupunkia.

Näin pikkukaupungista kymmenisen vuotta sitten Helsinkiin muuttaneena olen niin samaa mieltä, Helsinki on paras! Rakastan sitä, että voit tehdä asioita ilman, että koko kaupunki tietää niistä. Ja että ruokakauppaan meneminen ei ole päivän kohokohta, vaan rientoja ja harrastuksia riittää niin paljon kuin haluaa. Teoriani on, että täällä ihmisillä on niin paljon omaa virikettä ja puuhaa, että on parempaakin tekemistä kuin naapurien ja serkunkumminkaimojen tekemisten kyttääminen. 

Tykkään Helsingin avoimesta ja suvaitsevaisesta ilmapiiristä, joka on ihan erilainen kuin vaikkapa entisessä kotikaupungissani. Ja entisessä kotopuolessa vieraillessani olen huomannut, että kehä kolmosen ulkopuolella asuvilla on paljon isommat ennakkoluulot meitä "betonihelvetissä" asuvia kohtaan kuin meillä heitä kohtaan. Helsinkiläisiä pidetään ylimielisinä, tyhminä ja oikeasta maailmasta vieraantuneina ja luullaan, että me suhtautuisimme jotenkin tosi halveksivasti "landepaukkuja" kohtaan. 

Elät vielä kuplassa, mutta kyllä se kuplakin puhkeaa ajan kanssa. Itse 35v asunut Stadissa ja nyt on muutto maalle, siellä ihmisen on hyvä olla. Helsingissä on ainainen kiire, suorittamista, ihmiset eivät välitä läheisistä, saiaskohtaukseen saa vaikka kuolla kadulle kun ihmiset kävelevät ohitse tai korkeintaan kuvaavat kännyköillään. Asuntomurtoja ollut paljon eikä naapurit yhtään kiinnitä huomiota/uskalla puuttua, maalla on yhteisöllisyyttä ja pidetään naapurin puolta. Kaduilla kerjäläiset putsaavat korut ja rahat vanhuksilta ja jos puututaan tilanteeseen, olet rasisti. Etnisiä tappeluita on jatkuvasti ja vastakkainasettelua. Ilmapiiri kiristynyt viimeisen 10v aikana, mikä ei ole hyvä. Tietenkin, jos pakenee jotain ja haluaa hukkua ihmisvilinään niin stadi on kliffa mesta! Itse arvostan rauhaa näin vanhemmiten ja sitä että rennosti voi olla oma itsensä, niin siksi muuttoa maaseudun rauhaan. Siellä ihminen on ihminen toiselle.

Aito stadilainen 35v kirjoitti:

Elät vielä kuplassa, mutta kyllä se kuplakin puhkeaa ajan kanssa. Itse 35v asunut Stadissa ja nyt on muutto maalle, siellä ihmisen on hyvä olla. Helsingissä on ainainen kiire, suorittamista, ihmiset eivät välitä läheisistä, saiaskohtaukseen saa vaikka kuolla kadulle kun ihmiset kävelevät ohitse tai korkeintaan kuvaavat kännyköillään. Asuntomurtoja ollut paljon eikä naapurit yhtään kiinnitä huomiota/uskalla puuttua, maalla on yhteisöllisyyttä ja pidetään naapurin puolta. Kaduilla kerjäläiset putsaavat korut ja rahat vanhuksilta ja jos puututaan tilanteeseen, olet rasisti. Etnisiä tappeluita on jatkuvasti ja vastakkainasettelua. Ilmapiiri kiristynyt viimeisen 10v aikana, mikä ei ole hyvä. Tietenkin, jos pakenee jotain ja haluaa hukkua ihmisvilinään niin stadi on kliffa mesta! Itse arvostan rauhaa näin vanhemmiten ja sitä että rennosti voi olla oma itsensä, niin siksi muuttoa maaseudun rauhaan. Siellä ihminen on ihminen toiselle.

Kyllä sunkin kuplasi maaseudun rauhasta tulee puhkeamaan. Itse maalla lapsuuteni viettäneenä ja aikuisena Helsinkiin muuttaneena olen nimittäin ihan päinvastaista mieltä kanssasi, kummin päin tämä yhteisöllisyys menee.

Lapsuudessani koko kylä tiesi, että äitini oli alkoholisti ja jätti minua yksin kotiin pitkiksi ajoiksi ryypätessään - ei kuulunut muille. Koko kylä tiesi ja juorusi kaikki vaimonhakkaajat nimeltä ja kasvoilta - ei kuulunut muille. Tiedettiin se itsensäpaljastakin nimeltä, mutta käskettiin lapsia vain kiertämään toista kautta kouluun, koska asia ei kuulunut muille. Maalla, jos missä, kotiasiat on kotiasioita. Täällä kaupungissa, kun yläkerran naapuri huutaa apua, siihen vastataan ja sille soitetaan poliisi paikalle.

Tämä on toki vain mun kokemus. Kupla mikä kupla.

Suurin ongelma ovat muualta stadiin muuttaneet, jotka ovat niin stadilaista että oksettaa. Asuvat useimmiten juuri Kalliossa, mistä aito kaupunkikulttuuri on kuollut. Aidot stadilaiset pakenevat tätä hipsteri-sukupolvea lähiöihin, muualle pk-seudulle tai jopa landelle. Helsinki ei ole enää se rento City, mikä ennen. Helsinkiläinen ei tee itsestään suurta numeroa ja on nöyrä duunari. Stadilaisuutta ei voi oppia vaan siihen synnytään.

Vierailija kirjoitti:

Aito stadilainen 35v kirjoitti:

Elät vielä kuplassa, mutta kyllä se kuplakin puhkeaa ajan kanssa. Itse 35v asunut Stadissa ja nyt on muutto maalle, siellä ihmisen on hyvä olla. Helsingissä on ainainen kiire, suorittamista, ihmiset eivät välitä läheisistä, saiaskohtaukseen saa vaikka kuolla kadulle kun ihmiset kävelevät ohitse tai korkeintaan kuvaavat kännyköillään. Asuntomurtoja ollut paljon eikä naapurit yhtään kiinnitä huomiota/uskalla puuttua, maalla on yhteisöllisyyttä ja pidetään naapurin puolta. Kaduilla kerjäläiset putsaavat korut ja rahat vanhuksilta ja jos puututaan tilanteeseen, olet rasisti. Etnisiä tappeluita on jatkuvasti ja vastakkainasettelua. Ilmapiiri kiristynyt viimeisen 10v aikana, mikä ei ole hyvä. Tietenkin, jos pakenee jotain ja haluaa hukkua ihmisvilinään niin stadi on kliffa mesta! Itse arvostan rauhaa näin vanhemmiten ja sitä että rennosti voi olla oma itsensä, niin siksi muuttoa maaseudun rauhaan. Siellä ihminen on ihminen toiselle.

Kyllä sunkin kuplasi maaseudun rauhasta tulee puhkeamaan. Itse maalla lapsuuteni viettäneenä ja aikuisena Helsinkiin muuttaneena olen nimittäin ihan päinvastaista mieltä kanssasi, kummin päin tämä yhteisöllisyys menee.

Lapsuudessani koko kylä tiesi, että äitini oli alkoholisti ja jätti minua yksin kotiin pitkiksi ajoiksi ryypätessään - ei kuulunut muille. Koko kylä tiesi ja juorusi kaikki vaimonhakkaajat nimeltä ja kasvoilta - ei kuulunut muille. Tiedettiin se itsensäpaljastakin nimeltä, mutta käskettiin lapsia vain kiertämään toista kautta kouluun, koska asia ei kuulunut muille. Maalla, jos missä, kotiasiat on kotiasioita. Täällä kaupungissa, kun yläkerran naapuri huutaa apua, siihen vastataan ja sille soitetaan poliisi paikalle.

Tämä on toki vain mun kokemus. Kupla mikä kupla.

Hyvä että maalla tunnistetaan seksuaalirikolliset ja vaimonhakkaajat. Stadissa ei ja voi koska tahansa muuttaa naapuriin sellainen.

Ihan aikuisen oikeasti hei! Jos olisit viettänyt lapsuutesi alkoholistiäidin kanssa itähelsinkiläisessä vuokrakasarmissa, olisit päätynyt jo ala-asteella sellaisiin porukoihin että et olisi enää täällä kirjoittelemassa.

Helsingissä ns. huono-osaisten lapsilla on erinomaiset mahdollisuudet päätyä jo päiväkoti-iässä sellaiseen putkeen josta ei ole ulospääsyä.

Pöndellä huono-osaisten jälkikasvukin elää samanlaista elämää kuin ansiota paskasta palkkatyöstä kokoon raapivan velkaisen alemman keskiluokan muksut stadin elementtilähiössä.

Ihanaa, että viihdyt mainiosti stadissa. Saat olla mieleisellä paikkakunnalla, wau :)

Synnyin Helsingin Kontulaan -85. Ei ollut herkkua. Sen jälkeen asuttu eri puolilla itä-helsinkiä sekä Pasila ja Malmi tulleet tutuiksi. Moni kaveri päässyt hengestänsä vuosien saatossa, se on stadin henki. Välinpitämättömyys.

Skidinä parasta oli kun kesälomalla pääsi leirille maaseudulle tekemään kaikkea kivaa, se vasta oli jotain! Arvostan maaseutua ja vieraanvaraisuutta siellä. Stadissa on se asenne, että pärjätköön muut omillaan. Varsinkin nykypäivänä.

Paljon on hyvää, mutta on myös sitä kurjuutta. Ei tää Helsinki nyt niin kiva paikka ole.