Muutin landelta Helsinkiin ja tämä on parhain paikka ikinä!
Olen koko elämäni asunut muualla Suomessa. Muutin töiden perässä Helsinkiin enkä osannut edes kuvitella mitään näin hyvää. Täällä saa olla juuri sellainen kuin on, ketään ei kiinnosta. Ei ole kyräilyä selän takana, Koska kukaan ei tunne sinua. Kaikki palvelut vieressä ja julkiset kulkuyhteydet loistavat. Myin autoni pois.
Tämä on parhain paikka ikinä enkä enää koskaan muuta täältä pois!
Kommentit (497)
Jep. Kaikki hyväksytään, mutta auta armias, jos joku kuulee, että olet uskovainen. Tulee nopeasti lokaa niskaan. 😕
Minä olen muuttanut pikkukaupungista Tampereelle opiskelemaan ja koin saman vapauden. Aikuisena työssäkäyvänä muutin jälleen, nyt toiseen pikkukaupunkiin.
Tottakai kotipaikkakunnalta muutto voi olla vapauttavaa. Ei sen pikkupaikkakunnan, jolla asuu, tarvitse kuitenkaan olla sama jolla asui teini-ikänsä. Ei ne eri paikkakunnalla tiedä, mikä lempinimesi oli yläasteella.
Naurattaa lähinnä, jotka tässäkin ketjussa jakaa infoa, kuinka Itä-Helsinki ja etenkin Itäkeskus, Kontula, Myllypuro ja Vuosaari on no go zonea ja johon valkoisena ei voi mennä. Oon aivan toista mieltä, Itä-Helsinki on Helsingin parhainta asuinaluetta, valtavasti luontoa ja merenrantaa, mutta silti myös urbaania kaupunkielämää ja korkeita lähiöitä. Vuosia asunut Itä-Helsingissä eri paikoissa, eikä koskaan ole ollut minkäänlaista ongelmaa!
Vierailija kirjoitti:
Täällä erilaisuus on normi. Joku kulkee kesällä toppatakki päällä, joku kulkee larppauskamat päällä kadulla, jollain on hengityssuojus, jollain kuulosuojaimet. Sitten on pitkää, paksua, laihaa, lyhyttä, transua, homoa ja lesboa, liikuntarajoitteisia, yms muita jotka erottuvat "vammaisuuden" takia. Itse olen lyhytkasvuinen, kukaan aikuinen ei juuri minuun kiinnitä Helsingissä huomiota. Noh mökillä keskisuomessa aikuiset ihmiset katsovat monttuauki kaupassa, voi hyvää päivää.
Mikä ärsyttääkin, kun Helsinki on muuten vapaamielinen kaupunki, mutta noi landet (Suomi Ensin yms) tulee tänne jatkuvasti osoittamaan mieltään ulkolaisia ja seksuaalivähemmistöjä ynnä muita vastaan, jotka on Helsingin rikkaus. Helsinki on Suomen mittakaavassa lähes suurkaupunki, pidetääkin se sellaisena eikä sallita ahdasmielisyyttä!
Totta!
Tykkäsin jo pikkupoikana kun käytiin mummon kanssa stadissa hänen vanhemmillaan Kallion linjoilla. Oli hurjan jännittävää käydä Lintsillä ja illalla ratikan saundit avoimesta ikkunasta antoi metropolitunnelman.
Sitten aikuisena on tullut käytyä paljonkin varsinkin Kalliossa ja Vallilassa. erityisen mukavaa on ollut se välitön suhtautuminen eikä tarvitse kärsiä punaniskoista.
Perheellisenä en sitten tiedä. Mun yksi sukulainen muutti veke kun kyllästyi pönöttämään ruuhkissa ja oli kotona vasta lähellä klo 18. kun pääsi viideltä duunista ja lapset pitää hakea hoidosta ja laukata kauppaan.
Eihän siellä oikeita ruuhkia ole mutta paljon autoja kulkee junantuoman näkökulmasta ajateltuna!
minä taas tein toisinpäin, että minua vitutti etsiä parkkipaikkaa, jonottaa kapakkiin kuunnella tylsien akkojen turhanpäiväistä jurinaa kun pillua tarvitsin aina viikonloppuisin, tuli mieleen sen gansteripomon sanat blondille että kun tarvitsen mielipitesi, kysyn sitä.
nykyään auton avaimet on ratissa yöt, pp pihalla ja pysyy ei tule mokkakorvaa tai muuta maantienkiertäjää shimmaileen varpaille kuten metrossa kun olin niin somalia oli n 4 metrille vieressä häiritsemässä
toki yllätysvieraita varten on eteisen karmin päällä koukussa haulikko, meinaan jos sanaa ei uskota.
olen tyytyväinen enkä mene ikinä enää kaupunkiin, maalla naisetkin on luonnollisempia, välittömämpiä, vähempään tottuneita, ja kun tarkkaan valitsee tulee siinä sivussa muutama sata hehtaaria metsääkin
metsienmies kirjoitti:
minä taas tein toisinpäin, että minua vitutti etsiä parkkipaikkaa, jonottaa kapakkiin kuunnella tylsien akkojen turhanpäiväistä jurinaa kun pillua tarvitsin aina viikonloppuisin, tuli mieleen sen gansteripomon sanat blondille että kun tarvitsen mielipitesi, kysyn sitä.
nykyään auton avaimet on ratissa yöt, pp pihalla ja pysyy ei tule mokkakorvaa tai muuta maantienkiertäjää shimmaileen varpaille kuten metrossa kun olin niin somalia oli n 4 metrille vieressä häiritsemässä
toki yllätysvieraita varten on eteisen karmin päällä koukussa haulikko, meinaan jos sanaa ei uskota.
olen tyytyväinen enkä mene ikinä enää kaupunkiin, maalla naisetkin on luonnollisempia, välittömämpiä, vähempään tottuneita, ja kun tarkkaan valitsee tulee siinä sivussa muutama sata hehtaaria metsääkin
Miten tälläisellä paskalaa voi olla tykkäjiä
Eihän Helsingissä vituta muut, kuin nisti. Ihan saman minkä värinen olet, jos olet nisti k.uol pois.
Ex stadinkundi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei ole yhtä suvaitsevaista porukkaa kuin Helsingissä. Erilaisuus oikeasti hyväksytään. Kaikenlaiset tallaajat hyväksytään.
Ap
Mene itikseen pyörimään ja tule sitten kertomaan suvaitsevaisuudesta.
Asun Itäkeskuksessa ja käyn siellä lähes päivittäin. Mitään ongelmia ei ole ikinä olltut. Ootko joku landespede, joka on lukenut tarinoita MV-lehdestä?
Synnyin Helsingissä ja siellä Kättärillä. Muutin täysi-ikäisenä Espooseen, kun siellä oli halvemmat asuntojen hinnat. Nyt, kun olen nähnyt tätä maailmaa täältä käsin haluan takaisin Helsinkiin. Ehkei maailman paras paikka maailmalla asua, mutta mun mielestä paras paikka Suomessa. Tosin mulla ei ole kokemusta kuin näistä kahdesta kotimaan kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Ex stadinkundi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään ei ole yhtä suvaitsevaista porukkaa kuin Helsingissä. Erilaisuus oikeasti hyväksytään. Kaikenlaiset tallaajat hyväksytään.
Ap
Mene itikseen pyörimään ja tule sitten kertomaan suvaitsevaisuudesta.
Asun Itäkeskuksessa ja käyn siellä lähes päivittäin. Mitään ongelmia ei ole ikinä olltut. Ootko joku landespede, joka on lukenut tarinoita MV-lehdestä?
Jep jep, lähi-Itäkeskuksessa voi käydä autolla ehkä Prismassa suoraan ja sitten pois. Itis on aivan täynnä elätettäviä eikä siellä voi käydä tekemässä mitään. Metroon nyt en astuisi jalallakaan. Toistaiseksi vielä siedettävä lähiöostari on Iso-Omena: asiallisia autoilevia perheitä, jotka näyttävät siltä että ovat ostaneet lastenvaunut ihan omilla työansioilla. Parasta Helsingissä asumisessa on kuitenkin kävellä Ullanlinnassa ja huokaista helpotuksesta, että aivan kaikki tässä kaupungissa eivät ole narkkeja, spurguja ja elätettäviä.
Muutin niin maalta kuin voi muuttaa noin kahdeksan vuotta sitten ja olen viihtynyt mainiosti. (Suomen mittakaavassa) ison kaupungin anonymiteetti ja keskittyminen omien asioiden hoitoon on mahtavaa. Täällä voit ammatista huolimatta olla vapaa-ajalla mitä haluat, ilman että asiakas- ja työnantajapotentiaali tietää siitä mitään. Jokainen kaupassa vastaantulija ei tiedä vanhempiesi nimiä ja ammattia. Voit hankkia kunnon koulutuksen ja ammatin ilman että muut luulevat sinun pitävän itseäsi heitä parempina. Julkiset toimivat aivan ok:sti. Voit saada ulkomaalaisia(kin) kavereita ja maailmalle on myös helppo matkustaa.
Pienellä paikkakunnalla asuessani minulla ei ollut mitään hinkua sieltä pois, mutta isompaan kaupunkiin kotiuduttuani olen huomannut, että tämä on minun paikkani. Kun teen lapsia, saatan tosin vaihtaa halvemmalle paikkakunnalle.
Ai helsingillä on yhä alemmuuskompleksi?
"Kompleksi on usein tiedostamaton, ja sen ajatellaan johtavan ylikompensoimiseen: joko mahtaviin suorituksiin tai äärimmäisen epäsosialiseen käytökseen. Aiheen varhaiset tutkijat käyttivät Napoleonia esimerkkinä ihmisestä, joka kärsi lyhyestä pituudestaan ja kompensoi tätä suuruudenhulluilla maailmanvalloitusuunnitelmilla."
Sopii niin täydellisesti näihin helsinkiläisiin jotka kuvittelevat olevansa suurkaupunkilaisia.
Vierailija kirjoitti:
"Täällä saa olla juuri sellainen kuin on, ketään ei kiinnosta."
Kyllä kiinnostaa. Aloitapa vaikka juttelu jonkun kanssa ja jos käy ilmi, ettet vastaa hänen elämänkatsomustaan, niin saat kyllä Helsingissäkin huonon vastaanoton.
Taidat vaan ajatella lähinnä sitä, että saat kadulla kävellä näennäisen vapauden tunteen vallassa? Maalla joutuu sentään puolustamaan omaa totuuttaan. Siinä kehittyy ihmisenä aika eri tavalla kuin anonyymiin ihmismassaan katoamalla.
Näitä avohoitopotilaita valitettavasti on jonkun verran.
Julistaa/höpöttää omia juttujaan koko metromatkan.
Jos et vastaa hänelle olet ylimielinen mul**u.
Jos vastaat väärin olet mul**u.
Jos hymähtelet ymmärtävästi olet vit**n hyvä tyyppi.
Surettaa se että kaikki rannat rakennetaan täyteen.
Kaivarin idyllinen ranta on jo nyt muisto vain, pahemmaksi menee kun Hernesaaressa asuu 5000-7000 ihmistä. Tungosta tiedossa Eiran rannassa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja Helsingissä on myös tosi ystävällistä porukkaa!
Jouduin viettämään keväällä muutaman päivän Tampereella ja Turussa. Siellä ihmisten epäystävällisyys suorastaan lyö vasten kasvoja. Tämä näkyy sekä liikenteessä että kartsalla.
Eipä pidä paikkansa ainakaan Helsingin lähiössä, kerrostalokyttääjät ovat joka puolella samanlaisia. Itse muutin pienempään kaupunkiin ja myöhemmin omakotitaloon. Omakotitalo rauhallisella paikalla ja auto käytettävissä, silloin saa oikeasti olla rauhassa. Kauppa-asioitakaan ei tarvitse joka päivä tehdä, shoppailemaan voi lähteä kauemmaksikin. Helsinki on siitä hyvä paikka, että siellä on paljon hyviä kauppoja ja työpaikan saa ihan valita, on niin paljon vaihtoehtoja.
Jos haluaa oikeasti olla omissa oloissaan, ilman, että joku kyttää. Silloin vaihtoehto on muuttaa New Yorkiin johonkin pilvenpiirtäjään, siellä ei kukaan kyttää tai tunne. Toinen vaihtoehto on muuttaa maalle tarpeeksi isolle tontille, ettei naapurit näy ja silloin voi myös elää rauhassa. Pienemmässä kaupungissa tai lähiöissä ei ole kumoaakaan, maaseudun rauhaa eikä suurkaupungin antamaa vapautta olla oma itsensä, anonyymi.
Koko ikäni olen asunut stadissa niin pohjois, itä, länsiosissa sekä kalliossa ja keskustassa ja ihan täysin vakavissani harkitsen muuttoa täältä pois koska yksinkertaisesti täällä on aivan liian paljon tummaa sakkia joiden kanssa minulla ei ole minkäänlaisia kulttuurellisia yhteensopivia arvoja. Jos totta puhutaan niin mulla miltei alkaa jo hitsaamaan ihan kunnolla kiinni näitten naiivisti liberaalien kanssa jotka näitä tänne pinkeänä haalii.
Nyt on jo pikkukaupunkilaisenkin pakko kommentoida, että kun tuo tapahtuu Helsingissä, niin se on siis urbaania ja yhteisöllistä ja hyvällä fiiliksellä, mutta kun se tapahtuu meillä jossain muualla Suomessa niin se on pahantahtoista kyttäystä ja ahdistavaa?
Ja kun pikkukaupungissa tiedän että lapsen kaveri on mamu ja työkaveri on muunsukupuolinen (kyllä vaan myös 20 000 asukkaan kylällä) niin olen ahdasmielinen, mutta kun sinä huomaat saman asian Helsingissä niin olet avarakatseinen.
Anna mun kaikki kestää.