Mua hävettää olla aikuisena töissä kauppakeskuksen pikaruokaravintolassa/kahvilassa. Saako työkkäri tietää jos kieltäydyn työsopimuksen jatkamisesta vakinaiseksi?

Mikä tutkinto on niin hieno mutta tarpeeton, ettei sillä saa mitään töitä? Jopa historioitsijat ja taiteen ihmiset kelpaa opettajiksi, kun lukee lisää työn ohessa vähän kasvatustieteitä. Yksi kaverini teki näin ja sai viran.

Toinen taas oli lukenut kieliä ja täydennyskouluttautui tekniseksi kirjoittajaksi ja on nykyään hänkin siistissä vakituisessa työssä.

Yksi ystävä oli lukenut Suomen kieltä ja työllistyi monien sitkeän pätkätyön jälkeen kirjastonhoitajaksi.

Pyydä lisää palkkaajos haluavat vakinaistaa. Eihän nyt samalla palkalla jatketa vakkarina.

Onko toi lisäliksan pyytäminen sitten syy karenssiin jos työnantajaa ei enää kiinnostakaan?

Vakityöstähän on mahdollista jossain vaiheessa jäädä opintovapaalle. Olisiko se mahdollinen ratkaisu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö hävettäisi paljon enemmän joutua putoamaan peruspäivärahalle ja työkkärin pakkokursseille tai jonnekin puuhapajalle? Ei nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että pääset ansiosidonnaisen jälkeen takaisin töihin, tai jos pääsetkin niin se voi olla paljon nykyistä huonompi. Kannattaa myös ajatella etenemismahdollisuuksia, ennen pitkää saatat esimerkiksi olla niiden nuorten työkavereiden esimies.

Ongelma on se, että mua ei pätkääkään kiinnosta mitkään etenemismahdollisuudet tässä työssä. Tai koko työ. Opiskelu on käynyt mielessä lähinnä.

Oon kyllä melko varma, että saan näitä töitä halutessani vaikka olisin ansiosidonnaisella maksimiajan. Ravintola-alalla on koko ajan paikkoja auki ja pula työntekijöistä, kun kukaan ei oikein halua näihin hommiin. Ja mulla on paljon kokemusta. Työnantajat suorastaan soittelee ja pyytää töihin. Harmi vain, että työ itsessään on ihan hirveää.

Ei oo pelkoa vielä pitkään aikaan pudota peruspäivärahalle (ei mun as kummoinenkaan ole). Sit voi käydä taas hetken töissä. Toivottavasti saisin mahdollisuuden opiskella vielä yhden tutkinnon.

Eikö ole tullut mieleen, että sinun kuuluisi itse elättää itsesi? Et sinä voi loputtomiin toteuttaa itseäsi opiskelemalla toisten kustannuksella. Onneksi perustuloon ei koskaan ole varaa, meno menisi kaltaistesi kanssa muuten ihan hulluksi.

Miksi sen työkkäri tietäisi jos se ei ole tarjonnut tätä työsopimusta? Eri juttu jos työkkäri olisi osoittanut tämän työn.

Ymmärrän aloittajaa paremmin kuin hyvin. Vuosia sitten olin samassa tilanteessa ja paskaduunin tekeminen otti päähän aina silloin tällöin. Olin hyvä työssäni ja muutenkin ns. luontainen asiakaspalvelija, kokemusta todella monen vuoden ajalta. Kuuluin työpaikkani luottohenkilöihin ja olin aina käytettävissä, usein myös yövuoroissa töissä ja iso tuntimäärä sopimuksessa. Kuukaudesta riippuen käteen jäi n. 1500-2000€. Huippulukemiin pääsi pyhäöillä ja pyhäpäivillä, mutta se oli vain muutaman kerran vuodessa.

Velkaa oli kertynyt erinäisistä syistä ja muutakaan duunia ei ollut, joten pakko sitä oli jotain alkaa tekemään, kun edellinen duuni meni alta. Vuosien saatossa motivaatio laski koko ajan ja lopulta vain tein sen päätöksen, että häivyin tuolta alalta. Karenssihan siitä paukahti päälle kolmen kuukauden ajaksi, mutta olin varautunut siihen - ja Kela maksoi täyttä asumistukea irtisanomisen jälkeisenä kuukautena (sanotaan nyt vaikka viimeiseksi  työpäiväksi 4.4 ja asumistukea tuli 1.5 alkaen), joten hyvin pärjäsi. Oli helpottavaa päästä sieltä pois ja nautinkin olostani reilun puoli vuotta ennen kuin hain uutta duunia - ja kolmannella haulla tärppäsi. Toki ansioluetteloni on varsin hyvä - useampi muutaman kuukauden - vuoden pituista pätkäduunia ja pari pitempää, joten meriitit olivat kunnossa. Silloin päädyin kaupan alalle (mutta en ruokapaikkaan) ja se oli huomattavasti leppoisampaa. Veloista päästyäni ryhdyin opiskelemaan ja tein osa-aikaduunia + työttömyyskassa maksoi ansiosidonnaista, joten ihannetilanne kaikin puolin.

Lyhyesti siis - varmista selustasi ennen kuin toimit, karsi turhat menot, jne. Ei kannata hajottaa itseään liiaksi, tiedän tunteen. Rupeat ensin vaikka kohottamaan kuntoasi, aktivoit sosiaalista elämääsi ja tasapainoon päästyäsi katsot tulevaisuuteen.

Ja te moralistit, joiden mielestä tämä on väärin, niin itse ainakin koen olevani paljon enemmän yhteiskuntahyödyllinen nykyään kuin että olisin raatanut tuossa paskaduunissa yli kolmekymppisenä vielä lisää ja jossain kohtaa hajonnut lopullisesti.

Taputtele hellästi alavatsaa ja ala aamupahoinvoida, niin et 100% varmasti saa paikkaa. Sot voit vielä vetää ne pikeiteen syrjinnästä!

Et sinä ole aikuinen jos häpeät työssä oloa.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole aikuinen jos häpeät työssä oloa.

Tuollaista työtä häpeäisi jopa koira. Työtä jota ei edes pitäisi olla olemassa.

Miksi tieto työssä lopettamisesta kantautuisi TE-toimistoon? Ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli työkkäri sinut olisi kyseiseen paikkaan osoittanut (työtarjous, tms.), mutta muutoin en kyllä usko... Ei kai heillä tuommoiseen ole aikaa? Toivottavasti ei!

Olen samaa mieltä edellisen viestin (70) kanssa. Jos koeaika puretaan, irtisanoudut itse tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy, niin ainakin minun piti tehdä selvitys työttömyyskassalle työkkärin kautta työsuhteen päättymiseen johtaneista syistä. En tiedä olisinko saanut karenssia ilman hyvää selvitystä, mutta nyt se meni läpi ja ansiopäivärahan maksaminen jatkui normaaliin tapaan. Eri asia jos sopimus on muutenkin jo määräaikainen, ei sellaisesta selvitystä anneta.

Mua ihmetyttää ja ahdistaa tämä nykyinen ilmapiiri jossa töitä pisteytetään hienouden mukaan. Jaotellaan töitä paskaduuneihin ja hyviin paikkoihin. Oikeastihan tärkeintä on se että tekee jotain töitä. Voit olla ylpeä siitä että sinulla on töitä, riippumatta alasta. Itse olen tällä hetkellä asiantuntijatehtävissä jossa päivät ovat normaalinpituisia mutta saamarin rankkoja, työt seuraavat kotiin ja yöuniin. Ennen vakituista työtäni tein satunnaisia hommia kaupassa ja siivoamassa, ja näin jälkikäteen sanoisin että ne hommat olivat paljon palkitsevampia jos suhteuttaa stressin määrään ja palkkaukseen! Palkka oli kyllä matala, mutta töissä oli rento ilmapiiri ja kivat duunikaverit. Työ oli hauskaa ja helppoa. Päivän aikana pystyi miettimään omiakin asioita ja työtä varten oli kiva laittautua ja pitää itsestään huolta. Nyt mätänen toimistossa alituisissa niskakivuissa... Pystyin ottamaan asuntolainan ja palkka on parempi mutta enpä tiedä onko tämä tilanne nyt loppupeleissä mitenkään parempi? Ei välttämättä.

Jos joutuisin irtisanotuksi tästä "hyvästä" paikastani enkä saisi koulutusta vastaavaa työtä niin en näkisi mitään ongelmaa ottaa vastaan vaikka siivoushommia, etenkin jos kyse olisi päivätöistä.

Sen sijaan ymmärrän 3-vuorotyön vierastuksen koska se veisi itseltäni ainakin terveyden. Ihailen kuitenkin niitä jotka tähänkin pystyvät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole aikuinen jos häpeät työssä oloa.

Tuollaista työtä häpeäisi jopa koira. Työtä jota ei edes pitäisi olla olemassa.

Tiedän että tämä on trolli, mutta rajansa trolleillakin. Tuo on vastaavaa kun toivoisi trollausmielessä kaikki juutalaisia uuniin tjms. Noin halveksiva suhtautuminen ihmisiin ja työhön ei ole hyväksyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mee vuokrafirmaan, saat varmasti joka päivälle duunia, neuvottele parempi liksa niin ei tarvi samassa paikassa jumittaa. Opettele viinejä ja cartetarjoilu, fiinissä raflassa on kivempaa. Tai lähde sesongiksi lappiin?

Mulla on ihan täydet tunnit, ei ole kyse siitä. Olisi jopa vielä ahdistavampi ajatus olla joka päivä eri paikassa.

Cartea en voi tehdä, koska ne paikat on monesti niin myöhään auki, haluan työskennellä vain päivisin. Enkä halua lähteä noin vain toiselle paikkakunnalle, mulla on täällä kaikki harrastukset, arki, ystävät. Eikä kyllä ihan hirveästi kiinnosta edes lähteä raatamaan sesonkipaikkoihin, sehän on siis työtä aamusta iltaan. Ja usein asuminen kimppakämpissä ja siitäkin joutuu maksamaan.

Mut tämän ketjun innoittamana oon kyllä tämän illan nyt tosissani alkanut miettiä uutta koulutusta.. hitto kun en ehtinyt mukaan syksyn hakuun. Paitsi joihinkin yliopistoihin/koulutusohjelmiin on näköjään ns. jatkuva haku. Aina kai toimeentulotukea edes saa jos tiukka paikka tulee. Tukikuukaudet siis suurin osa käytetty, ehkä jokunen jäljellä.

Ap

Mitähän sä sit täällä nillität, jos et oo valmis asian eteen mitään tekemään? Ota nyt hyvä ihminen se jatkopaikka vastaan ja haet keväällä kouluun, työttömäksi ei kannata jäädä missään tapauksessa.

Mikä se sun oma koulutus nyt sitten oikein on? Eikö sillä koulutuksella voi hakea jollekin muulle alalle? Miksi siis jumitat lounasravintolassa? 

Etkö voi ap sanoa pomolle, että tulet vakituiseksi jos palkka on vaikka 2800e tai jotain sellaista?

Ota vakituinen paikka vastaan, mutta etsi koko ajan muuta työtä. Tuo ahdistus ei välttämättä ole mikään väistämätön juttu mille ei voi mitään ennen kuin pääsee pois, sitä voi jotenkin käsitellä itsekseen, ystävän kanssa tai vaikka terapiassa. Työpaikkaasi voit oppia suhtautumaan myös huumorilla tai keveästi, onhan sitä kaikenlaisia ihmiskohtaloita. 

Moi!

En jaksanut lukea kaikkia aiempia kommentteja (useita sivuja), joten ehkä tämä on jo sanottu, mutta sanonpa silti:

Vakinaistaminen on sun kannaltasi loistava uutinen!

Vakituisesta työstä on paljon, paljon helpompi vaihtaa kiinnostavampaan, kun sellainen löytyy. Irtisanomisaika on vakityössä vain 14 päivää työntekijän irtisanoutuessa (jos sopimus on kestänyt alle 5 vuotta), mutta määräaikainen työ täytyy periaatteessa hoitaa sopimuksen loppuun saakka. Moni tuntuu kokevan vakipaikan jotenkin sitovampana, vaikka se on sitä vain työnantajalle. Työntekijän on huomattavasti helpompi lähteä vakiduunista, kun ilmoitus kaksi viikkoa ennen lähtöä riittää.

Itse kirjoittaisin siis vakisopparin ja etsisin samalla mielekkäämpää työtä, hioisin ansioluetteloa, kävisin mahdollisissa haastatteluissa ja tienaisin samalla rahaa, kun kerta on työpaikka. Näin sinulla on suunnitelma tulevaisuudelle, teet aktiivisesti töitä sen eteen ja vältät kuitenkin kaikki ikävät karenssit, työkkärin kyselyt ja tilanteen, jossa nostaisit työkykyisenä veronmaksajana yhteiskunnan tukia, joita et tosiasiassa tarvitse.

Kaikki voittavat ja ennen kaikkea sinä, koska olet hoitanut kaikki työsi kunniallisesti loppuun. Paremman etsiminen ei ole koskaan väärin, vaan tosi hyvä idea! Kortistosta käsin sitä ei kannata kuitenkaan etsiä, jos kerta työpaikka on olemassa.

Suosittelen, ap, lämpimästi aloittamaan pikimmiten haut koulutukseen, jos se vain suinkin on mahdollista. Olen myös itse erikoisemman alan asiantuntija, joten työurani on pääsääntöisesti ollut oman alani keikkatöiden ja muiden töiden - joissa olen siis kouluttamattoman asemassa - yhdistelyä. Olen myös kokenut vastaavan tilanteen kuin sinä, erona tosin se, että sopimukseni oli nollasopimus, jonka tunnit vaihtelivat mielivaltaisesti vaikeuttaen koko muuta elämääni mukaan lukien toisen työni. Ymmärrän toki myös huolen te-keskuksen suhteen, vaikka minun tapauksessani tästä ei koitunut seuraamuksia. (En usko, että te-keskus erikseen lähtee selvittelemään työsopimuksen päättymisen syytä, kun perusteeksi riittää määräaikaisuus. Sitä en tiedä, miten suhtautuisivat, jos esimies päättäisi esimerkiksi ryhtyä hankalaksi ap:n suhteen, joten selusta kannattaa varmistaa tavalla tai toisella!) 

Itselleen epäedullisia sopimuksia ei tarvitse allekirjoittaa, eikä itseään uhrata työlle. Olen kuitenkin todennut, että vaikean alan asiantuntijana on usein enemmän tai vähemmän kouluttamattoman asemassa, ja näin ollen tämänkaltaisia sopimuksia tullee vastaan tulevaisuudessakin. Koulutus parhaimmillaan täydentäisi jo nykyistä koulutustasi/osaamistasi, ja antaisi sinulle paremmat mahdollisuudet ohjailla omaa elämääsi työrintamalla. 

Eikö kannattaisi olla siellä ja ottaa asiakkaiden joukosta rikas mies?

Näin itse toimin nuorena kun olin kaupassa töissä 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä ole aikuinen jos häpeät työssä oloa.

Tuollaista työtä häpeäisi jopa koira. Työtä jota ei edes pitäisi olla olemassa.

Voisitko valaista tätä logiikkaa vähän, kun en tosiaan tajua? Aloittaja on työssä kauppakeskuksessa pikaruokapaikassa/kahvilassa. Siis tuollaisia paikkoja ei pitäisi olla olemassa? Tai jos niitä olisi olemassa, niissä pitäisi olla täysi itsepalvelu tai vaikka robotti palvelemassa?