Mua hävettää olla aikuisena töissä kauppakeskuksen pikaruokaravintolassa/kahvilassa. Saako työkkäri tietää jos kieltäydyn työsopimuksen jatkamisesta vakinaiseksi?
Mulla on tutkinto toiseen työhön, mutta se on todellasti vaikeasti työllistävä ala, joten pakko on tätä tehdä. Työkaverit on suurin osa nuoria opiskelijoita ja minä 32v. Nöyryyttävintä on törmätä töissä vanhoihin tuttuihin, koulukavereihin jne. Päivä päivältä ahdistaa enemmän.
Paikka ei sentään mikään hese ole, mutta ei paljon muutakaan. Ja palkka on niin huono, että työttömänä en paljoa jää häviölle, eikä tarvitsisi nöyryyttää itseään töissä.
Määräaikainen sopimukseni päättyy tammikuun lopussa ja pomo haluaisi vakinaistaa:( Saako työkkäri tietää jos kieltäydyn jatkosta ja jäänkin ansiosidonnaiselle?
Kommentit (153)
Miksi vertaat itseäsi muihin? Jos työ ja työkaverit on ok, eikö ole aivan sama mitä jotkut vanhat tutut ajattelee.
Kehtaat kuitenkin olla työtön pummi??
Kasva aikuiseksi ensin ja opettele sanomaan kiitos mutta kiitos ei.
Työkkärille varmaan ilmiannetaan ja ruikutetaan, mutta sinnekin voit sanoa ihan samat sanat eli olipa niin surkea duuni että katellaan uutta. Jos karensseja yms. aiotte laittaa, niin sittenhän se vaan toimeentulotuki kasvaa. Ja pikkuhiljaa jos työkkäri alkaa hankaloittamaan uran vaihtoa, sitten katsellaan seuraavaksi jo tapoja siirtyä eläkkeelle.
Eli, huolehdi itse siitä, että olet tyytyväinen sopimukseesi. Jos et ole tyytyväinen sopimukseesi, älä tee sellaista.
Ja jos työkkäri urputtaa mitä tahansa, voit aina todeta että et ole tyytyväinen sopimukseen joten et sellaista tee. Muista aina tarjota tilalle PAREMPAA sopimusta, jossa on siis itsellesi paremmat ehdot, tällöin olet siis ollut myös markkinoille tarjolla, mutta olet noudattanut sopimusvapauden sinulle turvaamia oikeuksia neuvotella sopimuksesta sinulle myönteisempi versio.
Ahneeksikaan ei kannata alkaa, mutta edelleenkin, jos et ole tyytyväinen sopimukseen, hankkiudu siitä aina eroon.
Toivottavasti työkkäriin menee ilmoitus. Työssäsi ei ole mitään häpeämistä, kunhan et vaan pidä sitä häpeällisenä. Nyt ennen sopimuksen allekirjoitusta on myös hyvä aika pyytää palkankorotusta.
Saa tietää jos työnantajasen kertoo tai jos sun työkkärin vastuuvirkailija sitä itse sulta tai työnantajalta kysyy.
Että karenssia ja kaikkia mahdollisia sanktioita tiedossa.
Todella paskamainen tilanne sulla. Ymmärrän ahdistuksen ja turhautumisen.
Yritä löytää muuta työtä. Ja sairaslomia voi kerrytellä tähän kohtaan. Voimia!
Mieluummin töissä kuin työttömänä.Voithan sä sanoa että toi kiva sivuhommeli jonka palkka menee suoraan sijoitustilille osakeostoja varten.
Kun olet töissä, työkkäri ei kyykytä sua.
Siis, työkkäri voi aiheuttaa ongelmia, mutta toisaalta, jos sinulla ei ole juurikaa mitään menetettävää, voit tehdä tässä maassa ihan juuri sitä mitä sinä itse haluat.
Erityisesti huonoja sopimuksia ei kannata tässä maassa tehdä yhtäkään, huolehdi aina poikkeuksetta siitä että teet vain hyviä sopimuksia. Jos menet tekemään huonoja sopimuksia, niin sinä tulet tekemään aina huonoja sopimuksia ja sinun kohtalosi tulee olemaan aivan yhtä umpisurkea kuin kenen tahansa työttömän kohtalo, täysin riippumatta siitä teetkö työtä tai et.
Muista, hyvät sopimukset, muuten ei nimeä paperiin. Huonoilla sopimuksilla voi pyyhkiä värisilmää, ns. "pitäkää tunkkinne".
Mitä useampi alkaisi huolehtimaan siitä että ei tee huonoja sopimuksia, sitä pikemmin KOKO SUOMI SAATAISIIN NOUSUUN, koska silloin olisi tarve tehdä ripeämmin rakenteelliset korjaustoimet ja hallituksellakin enemmän kiirettä saada aikaan investointeja ja työn kysyntää, etenkin viennin aloilla.
Eikö hävettäisi paljon enemmän joutua putoamaan peruspäivärahalle ja työkkärin pakkokursseille tai jonnekin puuhapajalle? Ei nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että pääset ansiosidonnaisen jälkeen takaisin töihin, tai jos pääsetkin niin se voi olla paljon nykyistä huonompi. Kannattaa myös ajatella etenemismahdollisuuksia, ennen pitkää saatat esimerkiksi olla niiden nuorten työkavereiden esimies.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat itseäsi muihin? Jos työ ja työkaverit on ok, eikö ole aivan sama mitä jotkut vanhat tutut ajattelee.
Siksi kun työ ei ole ok, lisäksi koen alisuorituvani olemalla näissä hommissa ja v*tuttaa saada näin huonoa palkkaa. Koko kuukauden kun raataa (työ on hyvin fyysistä) niin bruttona saa about 1500-1600e/kk. Viikonloput luonnollisesti aina töissä. Ainoa hyvä puoli on, että ei tarvitse tehdä myöhäistä iltaa.
Ala saikuttaan niin torpedoit vaki paikan.
Sinuna jatkaisin tuossa duunissa ja etsisin samalla muuta paikkaa. Vakituinen sopimus on ihan hyvä hätävara takataskussa, ja siitä pääsee kyllä eroon irtisanomisajan puitteissa kun mieleisempi homma löytyy.
Siihen asti,
It aint what you do, it´s how you do it.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat itseäsi muihin? Jos työ ja työkaverit on ok, eikö ole aivan sama mitä jotkut vanhat tutut ajattelee.
Siksi kun työ ei ole ok, lisäksi koen alisuorituvani olemalla näissä hommissa ja v*tuttaa saada näin huonoa palkkaa. Koko kuukauden kun raataa (työ on hyvin fyysistä) niin bruttona saa about 1500-1600e/kk. Viikonloput luonnollisesti aina töissä. Ainoa hyvä puoli on, että ei tarvitse tehdä myöhäistä iltaa.
Onko sulla ollut joskus jonkinlainen ura tai fiksumpi työ, johon nykytilannetta vertaat?
Eikö ole parempi olla töissä? Se ei kuitenkaan seuraa kotiin eikä stressaa, voit tehdä sitä loppuelämäsi. Monilla ei ole töitä. Tuntuu, että sinulla ei edes ole lapsia, joten sitä parempi. Voit elää unelmiesi elämää, töiden jälkeen on vapaata. Älä jää työttömäksi.
Mistäpäin sä olet? Jos isommassa kaupungissa niin saattaisit helpostikin saada töitä lounasravintolasta tms. tuolla tietotaidolla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö hävettäisi paljon enemmän joutua putoamaan peruspäivärahalle ja työkkärin pakkokursseille tai jonnekin puuhapajalle? Ei nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että pääset ansiosidonnaisen jälkeen takaisin töihin, tai jos pääsetkin niin se voi olla paljon nykyistä huonompi. Kannattaa myös ajatella etenemismahdollisuuksia, ennen pitkää saatat esimerkiksi olla niiden nuorten työkavereiden esimies.
Ongelma on se, että mua ei pätkääkään kiinnosta mitkään etenemismahdollisuudet tässä työssä. Tai koko työ. Opiskelu on käynyt mielessä lähinnä.
Oon kyllä melko varma, että saan näitä töitä halutessani vaikka olisin ansiosidonnaisella maksimiajan. Ravintola-alalla on koko ajan paikkoja auki ja pula työntekijöistä, kun kukaan ei oikein halua näihin hommiin. Ja mulla on paljon kokemusta. Työnantajat suorastaan soittelee ja pyytää töihin. Harmi vain, että työ itsessään on ihan hirveää.
Ei oo pelkoa vielä pitkään aikaan pudota peruspäivärahalle (ei mun as kummoinenkaan ole). Sit voi käydä taas hetken töissä. Toivottavasti saisin mahdollisuuden opiskella vielä yhden tutkinnon.
Moni työnantaja ilmoittaa työkkäriin ja voi jopa vaatia sinulta kirjallisen vahvistuksen, ettet ota vastaan tarjottua vakipaikkaa. Ihan siis sen takia, että ovat velvollisia tarjoamaan työtä jo olemassaoleville työntekijöille ennen uusien palkkaamista (poislukien vuokrafirmat) ja saavat sanktioita elleivät toimi lain puitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö hävettäisi paljon enemmän joutua putoamaan peruspäivärahalle ja työkkärin pakkokursseille tai jonnekin puuhapajalle? Ei nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että pääset ansiosidonnaisen jälkeen takaisin töihin, tai jos pääsetkin niin se voi olla paljon nykyistä huonompi. Kannattaa myös ajatella etenemismahdollisuuksia, ennen pitkää saatat esimerkiksi olla niiden nuorten työkavereiden esimies.
Ongelma on se, että mua ei pätkääkään kiinnosta mitkään etenemismahdollisuudet tässä työssä. Tai koko työ. Opiskelu on käynyt mielessä lähinnä.
Oon kyllä melko varma, että saan näitä töitä halutessani vaikka olisin ansiosidonnaisella maksimiajan. Ravintola-alalla on koko ajan paikkoja auki ja pula työntekijöistä, kun kukaan ei oikein halua näihin hommiin. Ja mulla on paljon kokemusta. Työnantajat suorastaan soittelee ja pyytää töihin. Harmi vain, että työ itsessään on ihan hirveää.
Ei oo pelkoa vielä pitkään aikaan pudota peruspäivärahalle (ei mun as kummoinenkaan ole). Sit voi käydä taas hetken töissä. Toivottavasti saisin mahdollisuuden opiskella vielä yhden tutkinnon.
Mikä estää opiskelemisen?
Kuulostaa siltä, että on aika vaihtaa alaa. Tiedän miltä tuntuu kun kyynistyy ja kyllästyy työhönsä. Noilla raskailla ja matalapalkkaisilla palvelualoilla se tapahtuu tosi monelle, enkä yhtään ihmettele. Harva niitä hommia pitkään jaksaa.
Toivottavasti pääsisit opiskelemaan. Tai sitten vaikka jonkin vuokrafirman kautta toisen alan töihin ja jalkaa oven väliin
Mitä ihmiset purputtavat, että parempi tuo työ kuin työttömyys taikka mitä väliä. No kyllä on väliä ja noloa kolmekymppiselle vilkutella jonkun sämpylänkasaamistiskin takaa vanhoille, elämässään edenneille, tutuille. En kehtaisi mennä vastaavaan paikkaan enää näin 24-vuotiaanaakan, joten pystyn kyllä samaistumaan aloittajan tunteisiin koskien työpaikkaansa.
Mitä jos aloittaisit uuden alan opinnot?
Esim. hoitoalalla riittää töitä.
Voihan se työnantaja ilmoittaa työkkäriin erikseen asiasta. :(
Voimia sulle. Ymmärrän pointtis.