Jos Jumala loi kaiken niin hän loi myös kaiken tyhjästä, miksi jotkut pitävät luomisteoriaa jotenkin uskottavampana kuin alkuräjähdystä?
Eräs uskovainen tuttavani sanoi joskus että mielummin uskoo siihen että Jumala loi kaiken, tuntuu hänen mielestään niin kummalliselta ajatukselta että kaikki olis vaan syntynyt tyhjästä. Mut eihän luomisteoria tarjoa mitään uutta tuohon "tyhjästä syntyminen" -ongelmaan.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on kertakaikkisen typerä. Yksi määrittelee päästään ehdon, että tyhjästä ei voi syntyä mitään, ja vaatii sitten muita todistamaan että voi. (Käytännössä tuo sääntö siitä, että tyhjästä ei voi syntyä mitään johtaa ainoastaan siihen, että me emme ilmeisesti ole olemassa. Tätätkö olet koko ajan yrittänyt hakea? Voitinko jotain nyt kun vastasin oikein?)
Kuulepas tyhjästä jankkaaja: tästä lähtien sääntö on se, että sinä et voi koskaan olla oikeassa. Todista nyt minulle että olet oikeassa. Et voi, koska määrittelin jo, että olet aina väärässä.
Olisipa kiva kuulla, miten uskovaiset sitten näkevät jumalan ohittaneen tämän ehdottoman sääntönsä tyhjästä nyhjäisemisestä. Arvaan: no jumala vaan voi. Ei sitä tarvitse selittää. Jumala ei ole energiaa eikä materiaa, eikä universumissa ollut energiaa tai materiaa, mutta sitten vaan yhtäkkiä niitä oli, koska jumala... jotain. Ei sillä väliä mitä, koska jumala on mysteeri ja on sanonut että emme voi tietää. Ja tämä on joku selitys nyt sitten? Voi LOL.
Kuvitteletko, että itse keksin periaatteen ettei tyhjästä voi tulla jotain? Minäkö sen muka määrittelin? Kyllä se periaate juontuu jo kauas antiikin Kreikan filosofeihin. Aristoteleeltäkin se löytyy. Se ettet tuota tiennyt, vaan kuvittelit minun keksineen sen osoittaa vaan, ettet tunne lainkaan filosofiaa.
Miksi Jumala tai mikään mukaan henki olisi sidottu fysiikan lakeihin? Hänhän määritteli mitä ne ovat. Mistä päättelet, että fysiikka sitoo henkiäkin? Raamatun perusteella tiedämme, että Jumala on ajan ulkopuolella. Jokainen hetki ajassa tapahtuu Hänelle nyt. Alkuräjähdyskin on Hänen näkökulmassa tapahtumassa juuri "nyt", kuten myös jokainen hetki historiassa.
Kysymystäsi kiinnostavampi kysymys on, miksi Jumala muka ei voisi luoda tyhjästä, koska tyhjyyttä ei hänen näkökulmastaan ole olemassa.
Kreikan filosofit kuvitteli kaikenlaista muutakin paskaa. Tiede on sittemmin kehittynyt aika pitkälle, joten kehittyisit sinäkin. Luotat varmaan myös kreikan filosifien näkemyksiin siitä, että ilma on eetteriä ja ihmisen muoto periytyy mieheltä ja massa naiselta?
Minusta mielenkiintoisempi kysymys on se, että miten universumi voi olla syntyisin jumalasta, kun universumin sääntöjen mukaan häntä ei ole olemassa. Ei ole olemassa mitään "henkeä".
Se, että fysiikassa erehtyy ei tietenkään tarkoita sitä, että filosofian käsitteenmäärittelyssä erehtyy myös. Kai sinä ymmärrät, että nuo ovat erillisiä asioita?
Se, että muusikko ei ymmärrä hammaslääketieteestä mitään, ei tarkoita että hän olisi huono muusikko. Ihan alkeellista ymmärtää tuo.
Miksi ihmeessä Jumalalle, joka on kaiken tieteen yläpuolella, eräänlainen yliluonnollinen elementti, vaaditaan fyysisiä ja tieteellisiä todisteita? Sehän jumalan pointti juuri onkin, että hän on itse luonut sen kaiken, mitä tiede käsittää, mutta häntä itseään ei voi selittää. Vähän sama kuin piirretty hahmo ei voi koskaan nähdä ja todeta piirtäjäänsä, koska elävät eri todellisuuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Tuon olet vain sinä itse itsellesi antanut julki. Henki on olemassa meillä jokaisella. Sen sinäkin tulet huomaamaan ja toivottavasti ennen kuolemaasi.
Todista se. Olemassa olevat asiat on mahdollista todistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaata on nämä räjähdykset. Jokainen uskokoon mihin tykkää. Jos joku haluaa olla apinan jälkeläinen nii siitä vaan. Siitä tulikin mieleen ,että zimbabwen eronneella pressalla oli kehitys jääny kesken ..on edelleen gorilla.
Alkuräjähdys ja evoluutio eivät suinkaan ole huuhaata, vaan maailman parhaiten näihin asioihin perehtyneiden ihmisten konsensus näistä aiheista. Ei tässä ole edes oikeastaan mistään uskosta kysymys, vaan kaikki jotka ovat riittävän perehtyneitä asiaan, ovat käytännössä yksimielisiä näistä kahdesta asiasta. Toki löytyy paljon fysiikkaa ja biologiaa ymmärtämättömiä uskonjohtajia, jotka isoon ääneen vastustavat tiedettä, josta eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä. Heille riittää se, että uskoo riittävästi. Paitsi sitten kun he sairastuvat syöpään. Silloin ei enää rukoukset riitäkään, vaan halutaan sitä tieteellisin metodein todennettua syöpähoitoa, jotta saadaan elää tässä Jumalan valtakunnassa hieman kauemmin. Mihin helvettiin se usko ainaa katoaa syöpädianoosin/autokolarin/aivoinfarktin tai muun vastaavan älkeen, kun jostain syystä enää siinä vaiheessa ei riitäkään se käsien ristiminen, vaan silloin ruikuttaa uskonnon suurin herrakin tieteilijöiden perään.
Ei kai uskonnollisuus nyt tosiaan tarkoita, että on suljettava kaikki tiede ulkopuolelleen? Aika tosi harvassa sellaiset taitavat olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USKONTO PÄTEE VAIN USKOVAISIIN, TIEDE KAIKKIIN.
Uskonto on suhteellisesti rajoittuneempi kuin tiede. Toki luonnontiedekin sulkee pois metafysiikan, mutta uskonto luokittelee antroposentristä (ihmiskeskistä) maailmankokemusta vielä rankemmalla kädellä. Etenkin jos nyt jätetään New Age ja vastaava panteismi pois.
Miten uskonto voi olla rajoittuneempi kuin tiede kun tiede on lahtoisin kaikkeudesta, joka puolestaan on jumaluus / jumaluuksia. Pitaen vielapa sisallaan sen etta jumala on totuus. En tolki vaita ettei olisi olemassa moraalitonta tiedetta moraalittomuuden kaytossa. ts sen kaytossa, mika on paha.
Kasitan tassa kaikkeuden absoluuttiseksi hyvaksi, lisaksi kaikkeudessa vaikuttaa myos absoluuttinen paha. Sinansa yhdistan tasssa uskonnon ja tieteen, mutta millaan muulla tavalla ei lopulta voida synnyttaa onnellista yhteiskuntaa. pakko tatakin sivuta.
Tai mikali kaikki katsotaan sallituksi, ja tieteelle sallitaan seka hyva etta paha, niin nain katsoen tiede ei silloin toki ole rajoittunutta.
*pakana*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.
Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.
Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa.
Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.
Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.
Tyhjästä ei voi tulla mitään.
Sinulla oli varmaan jotain todisteita tälle väitteellesi?
On toki, logiikka.
1) 'Ei-mitään' on 'ei-mitään'. 'Ei-mitään' ei voi muuttua 'joksikin', muuten se ei alunalkaenkaan ollut 'ei-mitään'. Jos siitä tulee 'jotain', se ei ollut 'ei-mitään'.
2) Negaatiota ei voi todistaa, eli esität logiikan kannalta virheellisen vaatimuksen jos vaadit todistetta sille että mitään ei tapahtunut. Sinun pitää todistaa, että jotain tapahtui. Se, että nyt on olemassa 'jotain' ei ole todiste, vaan kehäpäätelmä, mikä ei myöskään ole logiikan sallimaa.
Missä olet päässyt näkemään ja tutkimaan tuota 'ei-mitään' jonka ominaisuuksiin pystyt laskemaan että siitä ei voi tulla 'jotain', ja mistä tiedät että se oli juuri tuota 'ei-mitääntä' josta maailmankaikkeus sai alkuunsa eikä jotain sellaista 'ei-mitääntä' josta voi tulla 'jotain'?
Hupsu kysymys. 'Ei-mitään' on logiikan ja semantiikan käsite. Ei sitä tarvitse nähdä ja tutkia yhtään enempää kuin mitään muutakaan logiikan käsitettä. Tiede mittaa ilmiöitä, ei käsitteitä joita se käyttää mutta ei mittaa. Sinulla on ihan kirjaimellisesti käsitteet sekaisin. :-)
Voimme kuitenkin varmasti olettaa, että fyysinen maailmankaikkeus ei ole saanut alkuunsa semanttisesta käsitteestä, joten ymmärtänet kuinka väärässä logiikkasi kanssa olet.
Minä kysyn nyt edelleen, että mistä voimme löytää sellaista 'ei-mitään' jotta voisimme sen ominaisuuksia tutkia ja todeta että siitä ei voi myöskään mitään muuta syntyä?
Ei meidän tarvitse löytää sitä mistään, koska se on logiikan käsite. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää? Me voimme löytää esineitä, joita on tietty lukumäärä. Me voimme löytää kirjoitusmerkkejä, jotka kuvaavat numeroa. Mutta mistä voimme löytää itse numeron? Ei mistään, numero on käsite, mutta et sinä sen olemassaoloa kyseenalaista.
Jos et hyväksy logiikan käsitettä 'ei-mitään', niin silloin et myöskään voi ymmärtää että ennen alkuräjähdystä ei fysiikan mukaan ollut 'mitään'. Alkuräjähdyksen teoria on sinulle käsittämätön eikä sisäistettävissä. Jos siellä jotain oli, niin alkuräjähdys ei silloin syntynyt 'ei-mistään' vaan 'jostakin'. Mutta se vain siirtää kysymyksen kaiken alkuperästä askelta aikaisemmaksi.
Jankkaat aivan turhaa jostain itse määrittelemistäsi loogisista käsitteistä, kun kyse ei nyt ole mistään abstraktista logiikan tehtävästä, vaan fysikaalisesta ilmiöstä. Se on ihan selvää, että fysikaalisen ilmiön alku ei ole mikään abstrakti käsite, joten voit lopettaa siitä jankkaamisen.
Minulle on ihan selvää, että käsite on työkalu jota käytetään ilmiön kuvaamiseen. Ihmettelen, mikset sitä itse käsitä. Abstrakti käsite kuvaa sen fysikaalisen ilmiön alkua, jolloin havainnollistuu että teoria fysikaalisen ilmiön alusta pitää olla väärä, koska se on logiikan vastainen.
Logiikka ei edelleenkään kumoa todellisuutta. Jos todellisuuden ja logiikan välillä on ristiriita, on logiikkasi silloin virheellistä.
Ei, vaan ymmärrys todellisuudesta tietenkin on virheellinen. Todellisuus ei todellisuudessa voi olla logiikan vastainen.
Vain jos logiikka on oikein. Väitän, että jos törmäämme tilanteeseen jossa todellisuus on jonkin loogisen väittämän vastainen, on vika siinä väittämässä eikä todellisuudessa tai meidän ymmärryksessämme siitä.
Kerro minulle miten logiikan sääntö 'ei-mitään' on 'ei-mitään' ja 'ei-mitään' on eri asia kuin 'jotakin' voi olla väärin? Se on ainoa logiikan sääntö, joka tässä keskustelussa on ollut esillä.
Jos määrittelemme että "ei-mitään" on yhteneväinen itsensä ja kanssa ja eri kuin "jotakin" niin silloin tuo pitää paikkaansa. Edelleenkään et voi johtaa siitä ainuttakaan johtopäätöstä reaalimaailman asioista, sillä nuo ovat vain sinun määrittelemiä käsitteitä.
Tämä. Vaikka filosofisesti tyhjästä ei voi syntyä mitään, fysiikan maailma ei välttämättä ole yhtenevä filosofian kanssa (eikä olekaan esim. kvanttimekaniikan tasolla). Filosofinen lähtökohta tyhjästä on epätosi, koska meillä ei ole mitään todistetta tämän tyhjän tyhjyydestä (ontinen virhepäätelmä). Siksi myös filosofinen johtopäätös tyhjästä on epätosi.
Ei filosofian lähtökohta tyhjästä voi olla epätosi, vaikka sitä ei löydy luonnosta. Ei numerokaan ole epätosi, vaikka sellaista ei löydy luonnosta. Filosofia ei ole universumile alisteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?
1. -Jumala syntyi tyhjästä.
2. -Jumala on aina ollut olemassa.
Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?
Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?
Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.
Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.
Mutta silloinhan se jumala loi kaiken tyhjyydestä? Miten se on mahdollista, jos TYHJÄSTÄ EI VOI SYNTYÄ MITÄÄN. Täällä on kyllä sellaisia ketjupäätelmien ja olkiukkojen kuningattaria, että teille on ihan turha edes selittää mitään. Laaditte päästänne sääntöjä, ja rikotte seuraavassa hetkessä niitä itse.
Miksi kysyt miten Jumala on voinut luoda tyhjästä, koska tyhjyyttähän ilmiselvästi ei ollut olemassa, koska Jumala oli? Mikä tuossa nyt sitten rikkoo jotain sääntöä sinun mielestäsi? Olepa tarkka tyttö, kun luet mitä ketjuun on kirjoitettu, niin ei tarvitse ällistellä turhaan.
Jumala voi luomiseen käyttää jotain, tai voi olla käyttämättä. Kummallakin tavalla luominen on Hänelle mahdollista, miksi sitten ihmettelet jos Hän luo materian ja energian ilman, että niitä oli aiemmin olemassa?
Mistä tiedät? Oliko sinulla jotain todisteita tästä?
Minkälaisen todisteen aineen, energian ja ajan ulkopuolisen hengen olemassa olosta olet valmis hyväksymään? Mikä vakuuttaisi sinut ei-mitattavan olemassa olosta?
Minulla on huonoja uutisia sinulle. Jokin joka on aineeton, energiaton ja ei ole tässä maailmassa eikä vuorovaikuta mitenkään sen kanssa on olematon.
Raamatun mukaan Jumala puhuu. Se tarkoittaa ilman aaltoliikkeen synnyttämistä. Se on vuorovaikutusta.
Miten sellainen, joka synnyttää energiaa voidaan määritellä energiattomaksi?
Miten sellainen, joka kykenee ottamaan aineellisen muodon, voidaan määritellä aineettomaksi?
Harry Potterin mukaan pöllöt tuovat kirjeitä. Entä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?
1. -Jumala syntyi tyhjästä.
2. -Jumala on aina ollut olemassa.
Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?
Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?
Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.
Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.
Mutta silloinhan se jumala loi kaiken tyhjyydestä? Miten se on mahdollista, jos TYHJÄSTÄ EI VOI SYNTYÄ MITÄÄN. Täällä on kyllä sellaisia ketjupäätelmien ja olkiukkojen kuningattaria, että teille on ihan turha edes selittää mitään. Laaditte päästänne sääntöjä, ja rikotte seuraavassa hetkessä niitä itse.
Miksi kysyt miten Jumala on voinut luoda tyhjästä, koska tyhjyyttähän ilmiselvästi ei ollut olemassa, koska Jumala oli? Mikä tuossa nyt sitten rikkoo jotain sääntöä sinun mielestäsi? Olepa tarkka tyttö, kun luet mitä ketjuun on kirjoitettu, niin ei tarvitse ällistellä turhaan.
Jumala voi luomiseen käyttää jotain, tai voi olla käyttämättä. Kummallakin tavalla luominen on Hänelle mahdollista, miksi sitten ihmettelet jos Hän luo materian ja energian ilman, että niitä oli aiemmin olemassa?
Mistä tiedät? Oliko sinulla jotain todisteita tästä?
Minkälaisen todisteen aineen, energian ja ajan ulkopuolisen hengen olemassa olosta olet valmis hyväksymään? Mikä vakuuttaisi sinut ei-mitattavan olemassa olosta?
Minulla on huonoja uutisia sinulle. Jokin joka on aineeton, energiaton ja ei ole tässä maailmassa eikä vuorovaikuta mitenkään sen kanssa on olematon.
Raamatun mukaan Jumala puhuu. Se tarkoittaa ilman aaltoliikkeen synnyttämistä. Se on vuorovaikutusta.
Miten sellainen, joka synnyttää energiaa voidaan määritellä energiattomaksi?
Miten sellainen, joka kykenee ottamaan aineellisen muodon, voidaan määritellä aineettomaksi?
Mistä tiedät, että Raamattu on totta? Eikö Koraani ole? Talmud?
Vierailija kirjoitti:
Tuon olet vain sinä itse itsellesi antanut julki. Henki on olemassa meillä jokaisella. Sen sinäkin tulet huomaamaan ja toivottavasti ennen kuolemaasi.
Todista se. Olemassa olevat asiat on mahdollista todistaa.
Tämä juuri erottaa tieteen ja uskon. Tieteessä sinä sanot, että kaikki on mahdollista todistaa, uskossa tuo ei päde. Et voi vaatia uskosta todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Kirjoitin viestin #245. Ellet ole siihen vastannut, ei sinulla ole oikeutta narista mitään perusteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Eihän nyt puhutakaan pelkästään raamatusta vaan siitä, että jumala selittää kaiken sen, mihin tiede ei pysty. Se, että on olemassa asioita, joihin mikään järki ja tiede ei riitä, on aika hyvä peruste jumalalle. Mutta eihän siinä olekaan kysymys mistään raamatun tulkinnasta, vaan pelkästään sen hyväksymisestä, että kaikkeen vain emme saa selitystä. Samaan tulokseen voisi tulla myös ilman raamattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Kirjoitin viestin #245. Ellet ole siihen vastannut, ei sinulla ole oikeutta narista mitään perusteluista.
Vastasin sinulle viestissä #254.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Eihän nyt puhutakaan pelkästään raamatusta vaan siitä, että jumala selittää kaiken sen, mihin tiede ei pysty. Se, että on olemassa asioita, joihin mikään järki ja tiede ei riitä, on aika hyvä peruste jumalalle. Mutta eihän siinä olekaan kysymys mistään raamatun tulkinnasta, vaan pelkästään sen hyväksymisestä, että kaikkeen vain emme saa selitystä. Samaan tulokseen voisi tulla myös ilman raamattua.
Ei jumala selitä yhtään mitään. Se on identtisesti sama selitys kuin sanoa ”en tiedä” kunnes meillä on esittää jotain jotain kättä pidempää jumalan olemassaolosta, toiminnasta ja vaikutuskeinoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Eihän nyt puhutakaan pelkästään raamatusta vaan siitä, että jumala selittää kaiken sen, mihin tiede ei pysty. Se, että on olemassa asioita, joihin mikään järki ja tiede ei riitä, on aika hyvä peruste jumalalle. Mutta eihän siinä olekaan kysymys mistään raamatun tulkinnasta, vaan pelkästään sen hyväksymisestä, että kaikkeen vain emme saa selitystä. Samaan tulokseen voisi tulla myös ilman raamattua.
Ei jumala selitä yhtään mitään. Se on identtisesti sama selitys kuin sanoa ”en tiedä” kunnes meillä on esittää jotain jotain kättä pidempää jumalan olemassaolosta, toiminnasta ja vaikutuskeinoista.
Onko joku sitten väittänyt, että se olisi jotain muuta kuin "en tiedä"? Uskominen on eri asia kuin tietäminen. Sinullakin voi olla asiaan jotain vaihtoehtoisia ratkaisuajatuksia ja joku niistä tuntuu todennäköisimmältä tai helpoimmalta tai muulla tavalla parhaalta tavalta jäsentää asia omassa päässäsi. Voit sanoa sen ehdotuksen ihan reippaasti ääneen eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään vastaväitteitä ellei sillä vastaan väittäjällä ole parempaa ehdotusta tai perusteita, miksi se sinun versiosi on ihan väärin. Niin kauan kun kukaan ei tiedä totuutta, kaikilla on oikeus tehdä arvauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.
Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.
Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa.
Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.
Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.
Tyhjästä ei voi tulla mitään.
Sinulla oli varmaan jotain todisteita tälle väitteellesi?
On toki, logiikka.
1) 'Ei-mitään' on 'ei-mitään'. 'Ei-mitään' ei voi muuttua 'joksikin', muuten se ei alunalkaenkaan ollut 'ei-mitään'. Jos siitä tulee 'jotain', se ei ollut 'ei-mitään'.
2) Negaatiota ei voi todistaa, eli esität logiikan kannalta virheellisen vaatimuksen jos vaadit todistetta sille että mitään ei tapahtunut. Sinun pitää todistaa, että jotain tapahtui. Se, että nyt on olemassa 'jotain' ei ole todiste, vaan kehäpäätelmä, mikä ei myöskään ole logiikan sallimaa.
Missä olet päässyt näkemään ja tutkimaan tuota 'ei-mitään' jonka ominaisuuksiin pystyt laskemaan että siitä ei voi tulla 'jotain', ja mistä tiedät että se oli juuri tuota 'ei-mitääntä' josta maailmankaikkeus sai alkuunsa eikä jotain sellaista 'ei-mitääntä' josta voi tulla 'jotain'?
Hupsu kysymys. 'Ei-mitään' on logiikan ja semantiikan käsite. Ei sitä tarvitse nähdä ja tutkia yhtään enempää kuin mitään muutakaan logiikan käsitettä. Tiede mittaa ilmiöitä, ei käsitteitä joita se käyttää mutta ei mittaa. Sinulla on ihan kirjaimellisesti käsitteet sekaisin. :-)
Voimme kuitenkin varmasti olettaa, että fyysinen maailmankaikkeus ei ole saanut alkuunsa semanttisesta käsitteestä, joten ymmärtänet kuinka väärässä logiikkasi kanssa olet.
Minä kysyn nyt edelleen, että mistä voimme löytää sellaista 'ei-mitään' jotta voisimme sen ominaisuuksia tutkia ja todeta että siitä ei voi myöskään mitään muuta syntyä?
Ei meidän tarvitse löytää sitä mistään, koska se on logiikan käsite. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää? Me voimme löytää esineitä, joita on tietty lukumäärä. Me voimme löytää kirjoitusmerkkejä, jotka kuvaavat numeroa. Mutta mistä voimme löytää itse numeron? Ei mistään, numero on käsite, mutta et sinä sen olemassaoloa kyseenalaista.
Jos et hyväksy logiikan käsitettä 'ei-mitään', niin silloin et myöskään voi ymmärtää että ennen alkuräjähdystä ei fysiikan mukaan ollut 'mitään'. Alkuräjähdyksen teoria on sinulle käsittämätön eikä sisäistettävissä. Jos siellä jotain oli, niin alkuräjähdys ei silloin syntynyt 'ei-mistään' vaan 'jostakin'. Mutta se vain siirtää kysymyksen kaiken alkuperästä askelta aikaisemmaksi.
Jankkaat aivan turhaa jostain itse määrittelemistäsi loogisista käsitteistä, kun kyse ei nyt ole mistään abstraktista logiikan tehtävästä, vaan fysikaalisesta ilmiöstä. Se on ihan selvää, että fysikaalisen ilmiön alku ei ole mikään abstrakti käsite, joten voit lopettaa siitä jankkaamisen.
Minulle on ihan selvää, että käsite on työkalu jota käytetään ilmiön kuvaamiseen. Ihmettelen, mikset sitä itse käsitä. Abstrakti käsite kuvaa sen fysikaalisen ilmiön alkua, jolloin havainnollistuu että teoria fysikaalisen ilmiön alusta pitää olla väärä, koska se on logiikan vastainen.
Logiikka ei edelleenkään kumoa todellisuutta. Jos todellisuuden ja logiikan välillä on ristiriita, on logiikkasi silloin virheellistä.
Ei, vaan ymmärrys todellisuudesta tietenkin on virheellinen. Todellisuus ei todellisuudessa voi olla logiikan vastainen.
Vain jos logiikka on oikein. Väitän, että jos törmäämme tilanteeseen jossa todellisuus on jonkin loogisen väittämän vastainen, on vika siinä väittämässä eikä todellisuudessa tai meidän ymmärryksessämme siitä.
Kerro minulle miten logiikan sääntö 'ei-mitään' on 'ei-mitään' ja 'ei-mitään' on eri asia kuin 'jotakin' voi olla väärin? Se on ainoa logiikan sääntö, joka tässä keskustelussa on ollut esillä.
Jos määrittelemme että "ei-mitään" on yhteneväinen itsensä ja kanssa ja eri kuin "jotakin" niin silloin tuo pitää paikkaansa. Edelleenkään et voi johtaa siitä ainuttakaan johtopäätöstä reaalimaailman asioista, sillä nuo ovat vain sinun määrittelemiä käsitteitä.
Tämä. Vaikka filosofisesti tyhjästä ei voi syntyä mitään, fysiikan maailma ei välttämättä ole yhtenevä filosofian kanssa (eikä olekaan esim. kvanttimekaniikan tasolla). Filosofinen lähtökohta tyhjästä on epätosi, koska meillä ei ole mitään todistetta tämän tyhjän tyhjyydestä (ontinen virhepäätelmä). Siksi myös filosofinen johtopäätös tyhjästä on epätosi.
Ei filosofian lähtökohta tyhjästä voi olla epätosi, vaikka sitä ei löydy luonnosta. Ei numerokaan ole epätosi, vaikka sellaista ei löydy luonnosta. Filosofia ei ole universumile alisteinen.
Argumentti universumin lähtötilasta filosofisista lähtökohdista on kuitenkin epätosi mikäli ne lähtökohdat eivät vastaa universumin alkutilaa. Muistetaan, että logiikan sääntöjen mukaan epätodesta väitteestä voidaan johtaa ihan mikä tahansa väittämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että jumala itse sitten kuitenkin syntyi tyhjästä ja loi universumin tyhjästä, vaikkei tyhjästä voi syntyä mitään... (Ja eipä jumalaakaan ole todistettu, ja silti sellainen kuulemma voi olla, joten silloin myös tyhjästä syntyminen voi olla mahdollista, vaikkei sitä ollakaan todistettu.)
Fakta on kuitenkin se, että jos on ollut olemassa tyhjyys, siitä on ollut PAKKO syntyä jotain, koska muuten emme olisi täällä. Tai no vaihtoehtoja on oikeastaan kolme.
1. Alussa ei ollut mitään, eikä siitä voinut syntyä mitään, ja siksi ei ole olemassa mitään.
2. Alussa ei ollut mitään, mutta sitten syntyi jotain, ja nyt on olemassa jotain.
3. Alussa oli jotain ja siitä syntyi lisää jotain.
Yksikään noista ei tarvitse jumalaa. Jokainen on yksinkertaisempi skenaario ilman hänen asioihin sekaantumistaan.
Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää.
Tyhjyydestä ei voi syntyä mitään. Jos syntyy, niin tyhjyys ei ollut tyhjyyttä.
Näille väitteille myös ne todisteet, kiitos.
"Jumala on aina ollut olemassa, eikä hän ole koskaan syntynyt. Hänellä ei ole alkua. Todellisuus nyt vain on tuollainen, vaikka sitä ihmisjärki tahdo ymmärtää."
Miksi tätä todistaa tarvitsee? Jos tarvitsee, niin silloin pysytään tieteen suppella alueella, vaikka tarkoitus on päästä johonkin sellaiseen ymmärrykseen, jota ei edes vielä ymmärretä, eikä koskaan varmaan tulla ymmärtämäänkään, eikä sitä edes tarvitse ymmärtää.
No jos haluaa että joku ottaa väitteen vakavasti niin sille olisi hyvä olla joku muukin peruste kuin 2000 vuotta vanha satukirja.
Eihän nyt puhutakaan pelkästään raamatusta vaan siitä, että jumala selittää kaiken sen, mihin tiede ei pysty. Se, että on olemassa asioita, joihin mikään järki ja tiede ei riitä, on aika hyvä peruste jumalalle. Mutta eihän siinä olekaan kysymys mistään raamatun tulkinnasta, vaan pelkästään sen hyväksymisestä, että kaikkeen vain emme saa selitystä. Samaan tulokseen voisi tulla myös ilman raamattua.
Ei jumala selitä yhtään mitään. Se on identtisesti sama selitys kuin sanoa ”en tiedä” kunnes meillä on esittää jotain jotain kättä pidempää jumalan olemassaolosta, toiminnasta ja vaikutuskeinoista.
Onko joku sitten väittänyt, että se olisi jotain muuta kuin "en tiedä"? Uskominen on eri asia kuin tietäminen. Sinullakin voi olla asiaan jotain vaihtoehtoisia ratkaisuajatuksia ja joku niistä tuntuu todennäköisimmältä tai helpoimmalta tai muulla tavalla parhaalta tavalta jäsentää asia omassa päässäsi. Voit sanoa sen ehdotuksen ihan reippaasti ääneen eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään vastaväitteitä ellei sillä vastaan väittäjällä ole parempaa ehdotusta tai perusteita, miksi se sinun versiosi on ihan väärin. Niin kauan kun kukaan ei tiedä totuutta, kaikilla on oikeus tehdä arvauksia.
No vastaväitteeksi luomiselle riittää luonnollisesti totaalinen todisteiden puute sekä luojasta että niistä mekanismeista joiden pohjalta se toimi.
Ja ei, tiede ei todellakaan ole mikään nappulaliigan matsi jossa kaikki pelaa ja huutoäänestyksellä päätetään paras pelaaja. Jos et tiedä, on ainoa ehdotus minkä saat esittää ”en tiedä”, kaikki muu on valehtelua. Jos ei sinulla ole todisteita väitteellesi (tai edes tapaa jolla löytää ne todisteet), sinulla ei ole väitettä.
Kun tässä ketjussa tuntuvat nämä uskonjutut olevan niin kovasti pinnalla, niin sanonpa yhden asian. Jos sattuu joskus oikein paska päivä ja kävelen siitä Helsingin lasipalatsin vierestä ja siinä on silloin joku perkeleen hihhuli julistamassa paskaansa megafonin kanssa, niin äänentoistolaitteille käy tasan samalla tavalla kuin Forrest Gump -elokuvassa ennen Forrest Gumpin puhetta! Vittu että vituttaa joka kerta kuulla sitä paskaa. Taidan jatkossakin mennä Steissin ja Kampin välin joko sporalla tai metrolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on kertakaikkisen typerä. Yksi määrittelee päästään ehdon, että tyhjästä ei voi syntyä mitään, ja vaatii sitten muita todistamaan että voi. (Käytännössä tuo sääntö siitä, että tyhjästä ei voi syntyä mitään johtaa ainoastaan siihen, että me emme ilmeisesti ole olemassa. Tätätkö olet koko ajan yrittänyt hakea? Voitinko jotain nyt kun vastasin oikein?)
Kuulepas tyhjästä jankkaaja: tästä lähtien sääntö on se, että sinä et voi koskaan olla oikeassa. Todista nyt minulle että olet oikeassa. Et voi, koska määrittelin jo, että olet aina väärässä.
Olisipa kiva kuulla, miten uskovaiset sitten näkevät jumalan ohittaneen tämän ehdottoman sääntönsä tyhjästä nyhjäisemisestä. Arvaan: no jumala vaan voi. Ei sitä tarvitse selittää. Jumala ei ole energiaa eikä materiaa, eikä universumissa ollut energiaa tai materiaa, mutta sitten vaan yhtäkkiä niitä oli, koska jumala... jotain. Ei sillä väliä mitä, koska jumala on mysteeri ja on sanonut että emme voi tietää. Ja tämä on joku selitys nyt sitten? Voi LOL.
Kuvitteletko, että itse keksin periaatteen ettei tyhjästä voi tulla jotain? Minäkö sen muka määrittelin? Kyllä se periaate juontuu jo kauas antiikin Kreikan filosofeihin. Aristoteleeltäkin se löytyy. Se ettet tuota tiennyt, vaan kuvittelit minun keksineen sen osoittaa vaan, ettet tunne lainkaan filosofiaa.
Miksi Jumala tai mikään mukaan henki olisi sidottu fysiikan lakeihin? Hänhän määritteli mitä ne ovat. Mistä päättelet, että fysiikka sitoo henkiäkin? Raamatun perusteella tiedämme, että Jumala on ajan ulkopuolella. Jokainen hetki ajassa tapahtuu Hänelle nyt. Alkuräjähdyskin on Hänen näkökulmassa tapahtumassa juuri "nyt", kuten myös jokainen hetki historiassa.
Kysymystäsi kiinnostavampi kysymys on, miksi Jumala muka ei voisi luoda tyhjästä, koska tyhjyyttä ei hänen näkökulmastaan ole olemassa.
Kreikan filosofit kuvitteli kaikenlaista muutakin paskaa. Tiede on sittemmin kehittynyt aika pitkälle, joten kehittyisit sinäkin. Luotat varmaan myös kreikan filosifien näkemyksiin siitä, että ilma on eetteriä ja ihmisen muoto periytyy mieheltä ja massa naiselta?
Minusta mielenkiintoisempi kysymys on se, että miten universumi voi olla syntyisin jumalasta, kun universumin sääntöjen mukaan häntä ei ole olemassa. Ei ole olemassa mitään "henkeä".
Eli väität pokka päällä, että ihminen voisi tehdä frankensteinit vain kasaamalla olennon ja laittamalla verenkierron toimimtaan ja ptsiii vähän sähköä ja se olisi siinä
No se tuli joko tyhjyydestä tai sitten se on aina ollut. Siinä ne vaihtoehdot lienee. M-teoria tarjoilee jotain välimallia noista jos olen oikein ymmärtänyt, mutta varsinaisestihan se kysymys ei ole kovinkaan mielenkiintoinen.