Jos Jumala loi kaiken niin hän loi myös kaiken tyhjästä, miksi jotkut pitävät luomisteoriaa jotenkin uskottavampana kuin alkuräjähdystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?

Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.

Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.

Mistä tiedät, kun meillä ei ole yhtään havaintoa tällaisesta tyhjyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään. Jos tulee, niin tyhjä ei ollut tyhjää ja kysymys siirtyy vain yhden askleen edemmäksi. Mistä tuli se, josta ensin ei ollut universumi tuli...

Kyllä voi. Et sä voi noin vain julistaa, että tyhjyydestä ei muka voisi tulla mitään. Edellisen sivun linkistä:

"But how can an entire universe come out of nothing? This apparently violates the conservation of matter and energy. But there is a simple answer.

Matter, of course, has positive energy. But gravity has negative energy. (For example, you have to add energy to the earth in order to tear it away from the sun. One separated far from the solar system, the earth then has zero gravitational energy. But this means that the original solar system had negative energy.)

If you do the math, you find out that the sum total of matter in the universe can cancel against the sum total of negative gravitational energy, yielding a universe with zero (or close to zero) net matter/energy. So, in some sense, universes are for free. It does not take net matter and energy to create entire universes."

Jos on olemassa energiaa, materiaa ja painovoimaa kuten tuossa lainauksessasi yllä, niin 'ei-mitään' ei ole olemassa koska on olemassa 'jotain'.

Sinä et taida ihan ymmärtää kuinka ehdoton käsite 'ei-mitään' on, kun tuota lainausta tunkutat viestistä toiseen.

Ei kun sinä et ymmärrä. Et osaa ajatella asiaa matemaattisesti, vaan jumitut sormi suussa ihmettelemään tuota ah niin kummallista käsitettä ei-mitään. Ei-mitään = ihan mitä vain, kunhan nettoenergia pysyy nollana.

Lisäksi vielä se tosiseikka, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa mistään "ei-mitäänistä" tai sen ominaisuuksista, joten on aika hataraa spekulaatiota lähteä sen pohjalta esittämään jotain väitteitä maailmankaikkeuden synnystä.

Ei meillä ole mitään havaintoa mistään muustakaan käsitteestä. Sen takia ne ovatkin käsitteitä, koska ne eivät ole fyysisiä. Sinulle tekisi hyvää opiskella hieman semantiikkaa ja logiikka.

Kiitos, minulla on logiikasta yksi tutkinto jo (no, pitkä sivuaine) ja se kyllä riittää minulle. Sinun taas tekisi hyvää opiskella hieman kosmologiaa ja fysiikkaa niin ehkä tajuaisit että käsitteistä ei synny mitään todellista. Sinä voit määritellä vaikka minkälaisen "ei-minkään" ihan haluamallasi spekseillä, mutta koska meillä nyt on "jotain", niin se on joko syntynyt siitä sinun "ei-mistään" tai sitten sitä "ei-mitään" ei ole koskaan ollut, vaan alkutila oli jotain muuta.

Voidaanko jo lopettaa tuo tyhjänpäiväinen käsien heiluttelu mielivaltaisten käsitteiden ympärillä?

Missä ja milloin suoritit pitkän sivuaineesi? Vaikea uskoa, että puhut totta koska et mitenkään ymmärrä mitä käsitteillä tehdään. Sen osoittaa tuo "käsitteistä ei synny mitään todellista" jumputuksesi. Totta kai pelkkä käsite ei synnytä mitään fyysistä. Se ettet ymmärrä, että tässä ei ole siitä lainkaan kyse, antaa kyllä ymmärtää ettet ole mitään logiikkaa koskaan opiskellut. Kunhan väität vaan.

Logiikkaa lukeneena sinun pitäisi ymmärtää, että 'jotain' ei synny 'ei-mistään'. Jos syntyy, laitat varmaan logiikan mukaisen todistuksen asialle? Luulisi sinulta sivuaineena lukeneena sellainen syntyvän.

Siitä jää jäljelle, että alkutila oli jotain muuta kuin 'ei-mitään', kuten itsekin kirjoitat...

Åbo Akademi, 1998-2003.

Logiikka ei ota kantaa minkään syntymiselle. Abiogeneesi käsittelee elämän syntymistä, kosmologia maailmankaikkeuden syntymistä.

Jos alkuräjähdyksestä ja tämän maailmankaikkeuden synnystä edelleen puhutaan, niin alkutila oli Singulariteetti. Jos taas jostain mahdollisesta multiversumien alusta tai muusta, mitä noita spekulaatioita aiheesta nyt ikinä onkaan niin en ota kantaa mistään alkutilasta mitään. Ymmärrykseni mukaan "oikea" vastaus tänään on "emme tiedä", koska emme itse asiassa oikeastaan tiedä edes kysymystä. Ymmärtääkseni konsensus multiversumin osalta, jos sellaisesta voidaan puhua, on että se on kaikilta osin ääretön.

Åbo Akademissa opit kuitenkin logiikan säntöjen mukaan johtamaan miten 'ei-mistään' voi edes teoriassa tulla 'jotakin'? Mitä jos esittäisit meille miten tuo on logiikan mukaan johdettavissa, noin niinkuin edes teoriassa.

Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.

Kirjoita tuo ulos logiikan säännöin, kiitos. Et taida pystyä, vai mitä?

A = "Jonkin syntyminen ei vaadi mitään."

A == tosi.

Ole hyvä.

qwerty-sjir kirjoitti:

Parrakas nainen kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikalla voin määritellä käsitteen 'ei-mitään' tai 'tyhjä', jolla ei ole fyysisiä ominaisuuksia, koska ei ole mitään jolla voisi olla fyysistä ominaisuutta. Ellei sitten katsota, että fyysisen ominaisuuden puuttuminen on juuri se fyysinen ominaisuus. Mutta tuo on edelleen käsitetasoa.

Totta kai voit määritellä ihan mitä tahansa, mutta jotta asia olisi millään tapaa mielenkiintoinen tässä kontekstissa pitäisi sinun myös kyetä osoittamaan että tuollaista on ollut joskus olemassa, tai että sen olemassaolo olisi ylipäätään mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, joka on "ei-ei-mitään" on jotakin. Jos on olemassa materiaa, energiaa ja painovoimaa, joka synnyttäisi universumin, niin silloin universumin alkuna ei tietenkään ole 'ei-mitään'. Silloin tosin kysymykseksi tulee mistä se materia, energia ja painovoima tuli, joka universumin synnytti? Kaiken alun kysymys siis säilyy.

Vain jos määritelmä "kaiken" sisältää myös jotain muuta kuin meidän tunnetun maailmankaikkeuden. Minä en ole seurannut multiversumi yms. spekulaatioita niin paljoa että osaisin niistä sen enempää keskustella, joten pidättäydyn tässä nykyisessä maailmankaikkeudessamme.

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeyhteisö kykenee tietämään, että ihmeteolle ei ole luonnollista selitystä? Pyydät sellaista todistetta, jota ei voi antaa, koska vertaisarvioiva tiedeyhteisö tulkitsee luonnonlainkin rikkomisen osoitukseksi tiedon puutteesta eikä yliluonnolliseksi. Sinulle siis on mahdotonta todistaa Jumalan olemassa olo, koska määrität todisteen sellaiseksi, jota ei voi antaa. Määritelmäsi todisteelle siis on epätieteellinen.

Olen ihan vakuuttunut siitä että kaikkivaltias jumala kykenisi antamaan kiistattoman todisteen olemassaolostaan, joten en ole kovinkaan huolissani sen eksaktista määritelmästä. Eikö siellä Raamatussa niitä ihmeitä ole listattu, joku sellainen käy ihan hyvin. Vaikka amputoidun raajan uudelleen kasvaminen?

Käsite 'ei-mitään' on logiikan käsite, joka on käsitteen 'jotakin' negaatio. Se ei siis ole "ihan mitä tahansa", vaan on abstraktin ajattelun perustyökaluja.

Minulle on syntynyt vahva tunne, ettet oikein käsitä että keskustelemme alkuräjähdysteoriasta ja siitä mitä oli alussa. Joko hyväksyt, ettei ennen alkuräjähdystä ollut mitään tai sitten katsot että ennen sitä oli jotain. Mutta silloin kysymys on, mistä se jotain tuli.

No ihan kättelyssä totean että en hyväksy lausetta "ennen alkuräjähdystä" sillä sellaista ajankohtaa ei ole. 

Mikä on sitten se "aika" tai olotila, jossa ei ole tapahtunut mitään alkuräjähdystä, mutta on olemassa kaikenlaista energiaa ja painovoimaa? Millä sanalla sitä saa kutsua? Se ei voi olla tyhjyyttä tai ei-mitään, koska siellä on jotain. 

Alkuräjähdyksen lähtöpiste on Singulariteetti. Tai ainakin yleisen suhteellisuusteorian mukaan. Jotain vaihtoehtoisiakin malleja on lähinnä kvanttimekaniikan ja M-teorian pohjalta, mutta koska en ole tosiaan mikään alan tutkija niin en ala niistä sen enempää jauhamaan.

Singulariteetti on kuitenkin käsite, jolla kuvataan jotakin, eikö niin? Ihan kuin ketjussa käyttämämme 'ei-mitään'. Kertoisitko nyt kuitenkin hiukan enemmän tuon singulariteetti-käsitteen kuvaamasta todellisuudesta? Sisältyykö sen kuvaamaan todellisuuteen jo aika, energia ja materia?

No aikaa ei periaatteessa ole olemassa, se on vain yksi universumimme ulottuvuus jos näin halutaan asia ilmaista. Energia ja materia on käytännössä yhtä, eli jäljelle jää energia. Singulariteetti on siis teoriassa äärettömän tiivis piste johon koko universumimme massa, energia ja aikaulottuvuus on puristunut.

Singulariteetti on piste, jossa yhtalot menevat aarettomaksi. Se on tapahtumahorisontti. Et voi sanoa etta aikaa ei olisi singulariteetista nykyhetken suuntaan. 

Turha kiemurrella.

Alkuräjähdykseen (joka ei muuten ollut räjähdys) en tässä osaa ottaa kantaa, mutta singulariteetista puhuttaessa tapahtumahorisontti on jossain singulariteettipisteen ulkopuolella massasta riippuen.

Saivartelet yritat hamartaa sen seikan etta ajalla on alku. Olkoon kaikkeuden massa mika hyvansa.

*pakana*

Kukaan ei yritä hämärtää sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?

Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.

Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.

Mutta silloinhan se jumala loi kaiken tyhjyydestä? Miten se on mahdollista, jos TYHJÄSTÄ EI VOI SYNTYÄ MITÄÄN. Täällä on kyllä sellaisia ketjupäätelmien ja olkiukkojen kuningattaria, että teille on ihan turha edes selittää mitään. Laaditte päästänne sääntöjä, ja rikotte seuraavassa hetkessä niitä itse.

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Parrakas nainen kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikalla voin määritellä käsitteen 'ei-mitään' tai 'tyhjä', jolla ei ole fyysisiä ominaisuuksia, koska ei ole mitään jolla voisi olla fyysistä ominaisuutta. Ellei sitten katsota, että fyysisen ominaisuuden puuttuminen on juuri se fyysinen ominaisuus. Mutta tuo on edelleen käsitetasoa.

Totta kai voit määritellä ihan mitä tahansa, mutta jotta asia olisi millään tapaa mielenkiintoinen tässä kontekstissa pitäisi sinun myös kyetä osoittamaan että tuollaista on ollut joskus olemassa, tai että sen olemassaolo olisi ylipäätään mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, joka on "ei-ei-mitään" on jotakin. Jos on olemassa materiaa, energiaa ja painovoimaa, joka synnyttäisi universumin, niin silloin universumin alkuna ei tietenkään ole 'ei-mitään'. Silloin tosin kysymykseksi tulee mistä se materia, energia ja painovoima tuli, joka universumin synnytti? Kaiken alun kysymys siis säilyy.

Vain jos määritelmä "kaiken" sisältää myös jotain muuta kuin meidän tunnetun maailmankaikkeuden. Minä en ole seurannut multiversumi yms. spekulaatioita niin paljoa että osaisin niistä sen enempää keskustella, joten pidättäydyn tässä nykyisessä maailmankaikkeudessamme.

Vierailija kirjoitti:

Miten tiedeyhteisö kykenee tietämään, että ihmeteolle ei ole luonnollista selitystä? Pyydät sellaista todistetta, jota ei voi antaa, koska vertaisarvioiva tiedeyhteisö tulkitsee luonnonlainkin rikkomisen osoitukseksi tiedon puutteesta eikä yliluonnolliseksi. Sinulle siis on mahdotonta todistaa Jumalan olemassa olo, koska määrität todisteen sellaiseksi, jota ei voi antaa. Määritelmäsi todisteelle siis on epätieteellinen.

Olen ihan vakuuttunut siitä että kaikkivaltias jumala kykenisi antamaan kiistattoman todisteen olemassaolostaan, joten en ole kovinkaan huolissani sen eksaktista määritelmästä. Eikö siellä Raamatussa niitä ihmeitä ole listattu, joku sellainen käy ihan hyvin. Vaikka amputoidun raajan uudelleen kasvaminen?

Käsite 'ei-mitään' on logiikan käsite, joka on käsitteen 'jotakin' negaatio. Se ei siis ole "ihan mitä tahansa", vaan on abstraktin ajattelun perustyökaluja.

Minulle on syntynyt vahva tunne, ettet oikein käsitä että keskustelemme alkuräjähdysteoriasta ja siitä mitä oli alussa. Joko hyväksyt, ettei ennen alkuräjähdystä ollut mitään tai sitten katsot että ennen sitä oli jotain. Mutta silloin kysymys on, mistä se jotain tuli.

No ihan kättelyssä totean että en hyväksy lausetta "ennen alkuräjähdystä" sillä sellaista ajankohtaa ei ole. 

Mikä on sitten se "aika" tai olotila, jossa ei ole tapahtunut mitään alkuräjähdystä, mutta on olemassa kaikenlaista energiaa ja painovoimaa? Millä sanalla sitä saa kutsua? Se ei voi olla tyhjyyttä tai ei-mitään, koska siellä on jotain. 

Alkuräjähdyksen lähtöpiste on Singulariteetti. Tai ainakin yleisen suhteellisuusteorian mukaan. Jotain vaihtoehtoisiakin malleja on lähinnä kvanttimekaniikan ja M-teorian pohjalta, mutta koska en ole tosiaan mikään alan tutkija niin en ala niistä sen enempää jauhamaan.

Singulariteetti on kuitenkin käsite, jolla kuvataan jotakin, eikö niin? Ihan kuin ketjussa käyttämämme 'ei-mitään'. Kertoisitko nyt kuitenkin hiukan enemmän tuon singulariteetti-käsitteen kuvaamasta todellisuudesta? Sisältyykö sen kuvaamaan todellisuuteen jo aika, energia ja materia?

No aikaa ei periaatteessa ole olemassa, se on vain yksi universumimme ulottuvuus jos näin halutaan asia ilmaista. Energia ja materia on käytännössä yhtä, eli jäljelle jää energia. Singulariteetti on siis teoriassa äärettömän tiivis piste johon koko universumimme massa, energia ja aikaulottuvuus on puristunut.

Singulariteetti on piste, jossa yhtalot menevat aarettomaksi. Se on tapahtumahorisontti. Et voi sanoa etta aikaa ei olisi singulariteetista nykyhetken suuntaan. 

Turha kiemurrella.

Alkuräjähdykseen (joka ei muuten ollut räjähdys) en tässä osaa ottaa kantaa, mutta singulariteetista puhuttaessa tapahtumahorisontti on jossain singulariteettipisteen ulkopuolella massasta riippuen.

Saivartelet yritat hamartaa sen seikan etta ajalla on alku. Olkoon kaikkeuden massa mika hyvansa.

*pakana*

Miten voit tietää, että ajalla on alku, koska et voi nähdä singulariteetin ohitse? Väität jotain sellaista, mitä et voi mitenkään tietää tai todistaa todeksi. Väität, että ennen ajan syntyä ei voi olla mitään, koska "ennen" ei voinut olla olemassa ilman aikaa. Mutta oikeasti et voi sitä tietää.

Lakkaako aika olemasta, kun universumi hiipuu vuosimiljardien kuluttua kylmään kuolemaansa ja kaikki materia on hajonnut ja energia kadonnut? Onko aika riippuvainen materian ja energian olemassa olosta?

Jos kaikki lakkaa olemasta niin käytännössä kai aika pysähtyy, sillä ajan kulkusuunta on määritelty suhteessa entropian lisääntymiseen, ja jos jäljellä on enää pelkkä entropia, ei ajalla ole enää suuntaa eikä näin ollen myöskään kulkua. Tämä on tosin ihan oma järkeilyni, en tiedä onko asiasta jotain "virallistakin" kantaa?

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään. Jos tulee, niin tyhjä ei ollut tyhjää ja kysymys siirtyy vain yhden askleen edemmäksi. Mistä tuli se, josta ensin ei ollut universumi tuli...

Kyllä voi. Et sä voi noin vain julistaa, että tyhjyydestä ei muka voisi tulla mitään. Edellisen sivun linkistä:

"But how can an entire universe come out of nothing? This apparently violates the conservation of matter and energy. But there is a simple answer.

Matter, of course, has positive energy. But gravity has negative energy. (For example, you have to add energy to the earth in order to tear it away from the sun. One separated far from the solar system, the earth then has zero gravitational energy. But this means that the original solar system had negative energy.)

If you do the math, you find out that the sum total of matter in the universe can cancel against the sum total of negative gravitational energy, yielding a universe with zero (or close to zero) net matter/energy. So, in some sense, universes are for free. It does not take net matter and energy to create entire universes."

Jos on olemassa energiaa, materiaa ja painovoimaa kuten tuossa lainauksessasi yllä, niin 'ei-mitään' ei ole olemassa koska on olemassa 'jotain'.

Sinä et taida ihan ymmärtää kuinka ehdoton käsite 'ei-mitään' on, kun tuota lainausta tunkutat viestistä toiseen.

Ei kun sinä et ymmärrä. Et osaa ajatella asiaa matemaattisesti, vaan jumitut sormi suussa ihmettelemään tuota ah niin kummallista käsitettä ei-mitään. Ei-mitään = ihan mitä vain, kunhan nettoenergia pysyy nollana.

Lisäksi vielä se tosiseikka, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa mistään "ei-mitäänistä" tai sen ominaisuuksista, joten on aika hataraa spekulaatiota lähteä sen pohjalta esittämään jotain väitteitä maailmankaikkeuden synnystä.

Ei meillä ole mitään havaintoa mistään muustakaan käsitteestä. Sen takia ne ovatkin käsitteitä, koska ne eivät ole fyysisiä. Sinulle tekisi hyvää opiskella hieman semantiikkaa ja logiikka.

Kiitos, minulla on logiikasta yksi tutkinto jo (no, pitkä sivuaine) ja se kyllä riittää minulle. Sinun taas tekisi hyvää opiskella hieman kosmologiaa ja fysiikkaa niin ehkä tajuaisit että käsitteistä ei synny mitään todellista. Sinä voit määritellä vaikka minkälaisen "ei-minkään" ihan haluamallasi spekseillä, mutta koska meillä nyt on "jotain", niin se on joko syntynyt siitä sinun "ei-mistään" tai sitten sitä "ei-mitään" ei ole koskaan ollut, vaan alkutila oli jotain muuta.

Voidaanko jo lopettaa tuo tyhjänpäiväinen käsien heiluttelu mielivaltaisten käsitteiden ympärillä?

Missä ja milloin suoritit pitkän sivuaineesi? Vaikea uskoa, että puhut totta koska et mitenkään ymmärrä mitä käsitteillä tehdään. Sen osoittaa tuo "käsitteistä ei synny mitään todellista" jumputuksesi. Totta kai pelkkä käsite ei synnytä mitään fyysistä. Se ettet ymmärrä, että tässä ei ole siitä lainkaan kyse, antaa kyllä ymmärtää ettet ole mitään logiikkaa koskaan opiskellut. Kunhan väität vaan.

Logiikkaa lukeneena sinun pitäisi ymmärtää, että 'jotain' ei synny 'ei-mistään'. Jos syntyy, laitat varmaan logiikan mukaisen todistuksen asialle? Luulisi sinulta sivuaineena lukeneena sellainen syntyvän.

Siitä jää jäljelle, että alkutila oli jotain muuta kuin 'ei-mitään', kuten itsekin kirjoitat...

Åbo Akademi, 1998-2003.

Logiikka ei ota kantaa minkään syntymiselle. Abiogeneesi käsittelee elämän syntymistä, kosmologia maailmankaikkeuden syntymistä.

Jos alkuräjähdyksestä ja tämän maailmankaikkeuden synnystä edelleen puhutaan, niin alkutila oli Singulariteetti. Jos taas jostain mahdollisesta multiversumien alusta tai muusta, mitä noita spekulaatioita aiheesta nyt ikinä onkaan niin en ota kantaa mistään alkutilasta mitään. Ymmärrykseni mukaan "oikea" vastaus tänään on "emme tiedä", koska emme itse asiassa oikeastaan tiedä edes kysymystä. Ymmärtääkseni konsensus multiversumin osalta, jos sellaisesta voidaan puhua, on että se on kaikilta osin ääretön.

Åbo Akademissa opit kuitenkin logiikan säntöjen mukaan johtamaan miten 'ei-mistään' voi edes teoriassa tulla 'jotakin'? Mitä jos esittäisit meille miten tuo on logiikan mukaan johdettavissa, noin niinkuin edes teoriassa.

Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.

Kirjoita tuo ulos logiikan säännöin, kiitos. Et taida pystyä, vai mitä?

Ei tuon todistamiseen tarvita loogisia operaattoreita. Se menee suoralla deduktiolla. Ja jos kaytetaan viela vanhempaa maaritelmaa, kyse on siita mika on "Totuus".

*pakana*

No käytäpä sitä deduktiota. Minun väitteeni siis kuuluu, että A=A ja A<>B, jossa <> tarkoittaa "on eri suuri kuin", koska en täsmälleen oikeaa merkkiä saa nyt näppikseltä ulos. Näytä sinä sillä deduktiolla miten alkuväittämästä A=A saadaan synnytettyä B. Sitä odotellessa.

""Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.""

Deduktio on yllaoleva kappale

Sita tukee se seikka etta mitaan todistetta siita etta jotain (tai mita) olisi ollut ennen alkurajahdysta ei ole olemassa.

Ennen kaikkea suora deduktio patee kappaleen loppuosaan: "Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein."129

*pakana*

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään. Jos tulee, niin tyhjä ei ollut tyhjää ja kysymys siirtyy vain yhden askleen edemmäksi. Mistä tuli se, josta ensin ei ollut universumi tuli...

Kyllä voi. Et sä voi noin vain julistaa, että tyhjyydestä ei muka voisi tulla mitään. Edellisen sivun linkistä:

"But how can an entire universe come out of nothing? This apparently violates the conservation of matter and energy. But there is a simple answer.

Matter, of course, has positive energy. But gravity has negative energy. (For example, you have to add energy to the earth in order to tear it away from the sun. One separated far from the solar system, the earth then has zero gravitational energy. But this means that the original solar system had negative energy.)

If you do the math, you find out that the sum total of matter in the universe can cancel against the sum total of negative gravitational energy, yielding a universe with zero (or close to zero) net matter/energy. So, in some sense, universes are for free. It does not take net matter and energy to create entire universes."

Jos on olemassa energiaa, materiaa ja painovoimaa kuten tuossa lainauksessasi yllä, niin 'ei-mitään' ei ole olemassa koska on olemassa 'jotain'.

Sinä et taida ihan ymmärtää kuinka ehdoton käsite 'ei-mitään' on, kun tuota lainausta tunkutat viestistä toiseen.

Ei kun sinä et ymmärrä. Et osaa ajatella asiaa matemaattisesti, vaan jumitut sormi suussa ihmettelemään tuota ah niin kummallista käsitettä ei-mitään. Ei-mitään = ihan mitä vain, kunhan nettoenergia pysyy nollana.

Lisäksi vielä se tosiseikka, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa mistään "ei-mitäänistä" tai sen ominaisuuksista, joten on aika hataraa spekulaatiota lähteä sen pohjalta esittämään jotain väitteitä maailmankaikkeuden synnystä.

Ei meillä ole mitään havaintoa mistään muustakaan käsitteestä. Sen takia ne ovatkin käsitteitä, koska ne eivät ole fyysisiä. Sinulle tekisi hyvää opiskella hieman semantiikkaa ja logiikka.

Kiitos, minulla on logiikasta yksi tutkinto jo (no, pitkä sivuaine) ja se kyllä riittää minulle. Sinun taas tekisi hyvää opiskella hieman kosmologiaa ja fysiikkaa niin ehkä tajuaisit että käsitteistä ei synny mitään todellista. Sinä voit määritellä vaikka minkälaisen "ei-minkään" ihan haluamallasi spekseillä, mutta koska meillä nyt on "jotain", niin se on joko syntynyt siitä sinun "ei-mistään" tai sitten sitä "ei-mitään" ei ole koskaan ollut, vaan alkutila oli jotain muuta.

Voidaanko jo lopettaa tuo tyhjänpäiväinen käsien heiluttelu mielivaltaisten käsitteiden ympärillä?

Missä ja milloin suoritit pitkän sivuaineesi? Vaikea uskoa, että puhut totta koska et mitenkään ymmärrä mitä käsitteillä tehdään. Sen osoittaa tuo "käsitteistä ei synny mitään todellista" jumputuksesi. Totta kai pelkkä käsite ei synnytä mitään fyysistä. Se ettet ymmärrä, että tässä ei ole siitä lainkaan kyse, antaa kyllä ymmärtää ettet ole mitään logiikkaa koskaan opiskellut. Kunhan väität vaan.

Logiikkaa lukeneena sinun pitäisi ymmärtää, että 'jotain' ei synny 'ei-mistään'. Jos syntyy, laitat varmaan logiikan mukaisen todistuksen asialle? Luulisi sinulta sivuaineena lukeneena sellainen syntyvän.

Siitä jää jäljelle, että alkutila oli jotain muuta kuin 'ei-mitään', kuten itsekin kirjoitat...

Åbo Akademi, 1998-2003.

Logiikka ei ota kantaa minkään syntymiselle. Abiogeneesi käsittelee elämän syntymistä, kosmologia maailmankaikkeuden syntymistä.

Jos alkuräjähdyksestä ja tämän maailmankaikkeuden synnystä edelleen puhutaan, niin alkutila oli Singulariteetti. Jos taas jostain mahdollisesta multiversumien alusta tai muusta, mitä noita spekulaatioita aiheesta nyt ikinä onkaan niin en ota kantaa mistään alkutilasta mitään. Ymmärrykseni mukaan "oikea" vastaus tänään on "emme tiedä", koska emme itse asiassa oikeastaan tiedä edes kysymystä. Ymmärtääkseni konsensus multiversumin osalta, jos sellaisesta voidaan puhua, on että se on kaikilta osin ääretön.

Åbo Akademissa opit kuitenkin logiikan säntöjen mukaan johtamaan miten 'ei-mistään' voi edes teoriassa tulla 'jotakin'? Mitä jos esittäisit meille miten tuo on logiikan mukaan johdettavissa, noin niinkuin edes teoriassa.

Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.

Kirjoita tuo ulos logiikan säännöin, kiitos. Et taida pystyä, vai mitä?

Ei tuon todistamiseen tarvita loogisia operaattoreita. Se menee suoralla deduktiolla. Ja jos kaytetaan viela vanhempaa maaritelmaa, kyse on siita mika on "Totuus".

*pakana*

No käytäpä sitä deduktiota. Minun väitteeni siis kuuluu, että A=A ja A<>B, jossa <> tarkoittaa "on eri suuri kuin", koska en täsmälleen oikeaa merkkiä saa nyt näppikseltä ulos. Näytä sinä sillä deduktiolla miten alkuväittämästä A=A saadaan synnytettyä B. Sitä odotellessa.

(A = A) -> B

T -> B

Tosi, jos B = tosi.

Siinä, ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään.

Sinulla oli varmaan jotain todisteita tälle väitteellesi?

On toki, logiikka.

1) 'Ei-mitään' on 'ei-mitään'. 'Ei-mitään' ei voi muuttua 'joksikin', muuten se ei alunalkaenkaan ollut 'ei-mitään'. Jos siitä tulee 'jotain', se ei ollut 'ei-mitään'.

2) Negaatiota ei voi todistaa, eli esität logiikan kannalta virheellisen vaatimuksen jos vaadit todistetta sille että mitään ei tapahtunut. Sinun pitää todistaa, että jotain tapahtui. Se, että nyt on olemassa 'jotain' ei ole todiste, vaan kehäpäätelmä, mikä ei myöskään ole logiikan sallimaa.

Missä olet päässyt näkemään ja tutkimaan tuota 'ei-mitään' jonka ominaisuuksiin pystyt laskemaan että siitä ei voi tulla 'jotain', ja mistä tiedät että se oli juuri tuota 'ei-mitääntä' josta maailmankaikkeus sai alkuunsa eikä jotain sellaista 'ei-mitääntä' josta voi tulla 'jotain'?

Hupsu kysymys. 'Ei-mitään' on logiikan ja semantiikan käsite. Ei sitä tarvitse nähdä ja tutkia yhtään enempää kuin mitään muutakaan logiikan käsitettä. Tiede mittaa ilmiöitä, ei käsitteitä joita se käyttää mutta ei mittaa. Sinulla on ihan kirjaimellisesti käsitteet sekaisin. :-)

Voimme kuitenkin varmasti olettaa, että fyysinen maailmankaikkeus ei ole saanut alkuunsa semanttisesta käsitteestä, joten ymmärtänet kuinka väärässä logiikkasi kanssa olet.

Minä kysyn nyt edelleen, että mistä voimme löytää sellaista 'ei-mitään' jotta voisimme sen ominaisuuksia tutkia ja todeta että siitä ei voi myöskään mitään muuta syntyä?

Ei meidän tarvitse löytää sitä mistään, koska se on logiikan käsite. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää? Me voimme löytää esineitä, joita on tietty lukumäärä. Me voimme löytää kirjoitusmerkkejä, jotka kuvaavat numeroa. Mutta mistä voimme löytää itse numeron? Ei mistään, numero on käsite, mutta et sinä sen olemassaoloa kyseenalaista.

Jos et hyväksy logiikan käsitettä 'ei-mitään', niin silloin et myöskään voi ymmärtää että ennen alkuräjähdystä ei fysiikan mukaan ollut 'mitään'. Alkuräjähdyksen teoria on sinulle käsittämätön eikä sisäistettävissä. Jos siellä jotain oli, niin alkuräjähdys ei silloin syntynyt 'ei-mistään' vaan 'jostakin'. Mutta se vain siirtää kysymyksen kaiken alkuperästä askelta aikaisemmaksi.

Jankkaat aivan turhaa jostain itse määrittelemistäsi loogisista käsitteistä, kun kyse ei nyt ole mistään abstraktista logiikan tehtävästä, vaan fysikaalisesta ilmiöstä. Se on ihan selvää, että fysikaalisen ilmiön alku ei ole mikään abstrakti käsite, joten voit lopettaa siitä jankkaamisen.

Minulle on ihan selvää, että käsite on työkalu jota käytetään ilmiön kuvaamiseen. Ihmettelen, mikset sitä itse käsitä. Abstrakti käsite kuvaa sen fysikaalisen ilmiön alkua, jolloin havainnollistuu että teoria fysikaalisen ilmiön alusta pitää olla väärä, koska se on logiikan vastainen.

Joo joo, kaikki tässä keskustelussa tietävät, mitä ovat käsitteet, mutta sinä olet ainoa, joka käyttää niitä ihan miten sattuu. Vaikka käyttäisit miten abstrakteja käsitteitä, kyllä niihin pitää päteä se logiikka, jota tässä fyysisessä maailmassa keskenämme käytämme. 

Anteeksi nyt vaan, mutta mitähän tavassani käyttää käsitettä 'ei-mitään' kuvaamaan alkuräjähdysteorian mukaista alkutilaa, on "ihan miten sattuu"? Turhan poskenlouskuttamisen sijaan voisit itse konkreellistaa tuota kritiikkiäsi ja kertoa mitä logiikassani on pielessä? Enhän minä sano muuta kuin, että 'ei-mitään' on 'ei-mitään'. Mikä siinä voi olla logiikan kannalta väärin? En pidätä hengitystäni selitystäsi odottaessasi.

"Ei-mitään" on "ei-mitään", mutta mikään ei anna syytä olettaa että tuollaista "ei-mitään" olisi joskus ollut tai että universumin lähtötila olisi ollut sen kaltainen.

No niinpä. Eli universumin alussa on ollut 'jotakin', jos 'ei-mitään' ei kuvaa silloista todellisuutta oikein. Mitä se 'jotakin' oli ja mistä se tuli? Jos sanot, että se tuli tyhjästä, niin sanot samalla, että käsite 'ei-mitään' kuvaa silloista todellisuutta oikein, mutta joudut perustelemaan miten 'jokin' voi syntyä 'ei-mistään', koska logiikan mukaan niin ei voi tapahtua.

Sinun logiikan mukaan niin ei voi tapahtua. Et ole vielä perustellut sitä millään.

Helvetin paljon paremmin minä perustelen, kuin #217, joka ei kykene kuin HP-vastaukseen.

Muistakaa kaikki että jumala ja tiede, aine ja aineettomuus. Alkuräjähdys ja luominen on meidän ihmisten päässä keksittyjä ajatuksia jokainen. Universumi on olemassa ja pysyy, ajateltiin me täällä siitä mitä hyvänsä. voimme tutkiskella, arvailla ja uskoa mitä hyvänsä tiettyyn pisteeseen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään. Jos tulee, niin tyhjä ei ollut tyhjää ja kysymys siirtyy vain yhden askleen edemmäksi. Mistä tuli se, josta ensin ei ollut universumi tuli...

Kyllä voi. Et sä voi noin vain julistaa, että tyhjyydestä ei muka voisi tulla mitään. Edellisen sivun linkistä:

"But how can an entire universe come out of nothing? This apparently violates the conservation of matter and energy. But there is a simple answer.

Matter, of course, has positive energy. But gravity has negative energy. (For example, you have to add energy to the earth in order to tear it away from the sun. One separated far from the solar system, the earth then has zero gravitational energy. But this means that the original solar system had negative energy.)

If you do the math, you find out that the sum total of matter in the universe can cancel against the sum total of negative gravitational energy, yielding a universe with zero (or close to zero) net matter/energy. So, in some sense, universes are for free. It does not take net matter and energy to create entire universes."

Jos on olemassa energiaa, materiaa ja painovoimaa kuten tuossa lainauksessasi yllä, niin 'ei-mitään' ei ole olemassa koska on olemassa 'jotain'.

Sinä et taida ihan ymmärtää kuinka ehdoton käsite 'ei-mitään' on, kun tuota lainausta tunkutat viestistä toiseen.

Ei kun sinä et ymmärrä. Et osaa ajatella asiaa matemaattisesti, vaan jumitut sormi suussa ihmettelemään tuota ah niin kummallista käsitettä ei-mitään. Ei-mitään = ihan mitä vain, kunhan nettoenergia pysyy nollana.

Lisäksi vielä se tosiseikka, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa mistään "ei-mitäänistä" tai sen ominaisuuksista, joten on aika hataraa spekulaatiota lähteä sen pohjalta esittämään jotain väitteitä maailmankaikkeuden synnystä.

Ei meillä ole mitään havaintoa mistään muustakaan käsitteestä. Sen takia ne ovatkin käsitteitä, koska ne eivät ole fyysisiä. Sinulle tekisi hyvää opiskella hieman semantiikkaa ja logiikka.

Kiitos, minulla on logiikasta yksi tutkinto jo (no, pitkä sivuaine) ja se kyllä riittää minulle. Sinun taas tekisi hyvää opiskella hieman kosmologiaa ja fysiikkaa niin ehkä tajuaisit että käsitteistä ei synny mitään todellista. Sinä voit määritellä vaikka minkälaisen "ei-minkään" ihan haluamallasi spekseillä, mutta koska meillä nyt on "jotain", niin se on joko syntynyt siitä sinun "ei-mistään" tai sitten sitä "ei-mitään" ei ole koskaan ollut, vaan alkutila oli jotain muuta.

Voidaanko jo lopettaa tuo tyhjänpäiväinen käsien heiluttelu mielivaltaisten käsitteiden ympärillä?

Missä ja milloin suoritit pitkän sivuaineesi? Vaikea uskoa, että puhut totta koska et mitenkään ymmärrä mitä käsitteillä tehdään. Sen osoittaa tuo "käsitteistä ei synny mitään todellista" jumputuksesi. Totta kai pelkkä käsite ei synnytä mitään fyysistä. Se ettet ymmärrä, että tässä ei ole siitä lainkaan kyse, antaa kyllä ymmärtää ettet ole mitään logiikkaa koskaan opiskellut. Kunhan väität vaan.

Logiikkaa lukeneena sinun pitäisi ymmärtää, että 'jotain' ei synny 'ei-mistään'. Jos syntyy, laitat varmaan logiikan mukaisen todistuksen asialle? Luulisi sinulta sivuaineena lukeneena sellainen syntyvän.

Siitä jää jäljelle, että alkutila oli jotain muuta kuin 'ei-mitään', kuten itsekin kirjoitat...

Åbo Akademi, 1998-2003.

Logiikka ei ota kantaa minkään syntymiselle. Abiogeneesi käsittelee elämän syntymistä, kosmologia maailmankaikkeuden syntymistä.

Jos alkuräjähdyksestä ja tämän maailmankaikkeuden synnystä edelleen puhutaan, niin alkutila oli Singulariteetti. Jos taas jostain mahdollisesta multiversumien alusta tai muusta, mitä noita spekulaatioita aiheesta nyt ikinä onkaan niin en ota kantaa mistään alkutilasta mitään. Ymmärrykseni mukaan "oikea" vastaus tänään on "emme tiedä", koska emme itse asiassa oikeastaan tiedä edes kysymystä. Ymmärtääkseni konsensus multiversumin osalta, jos sellaisesta voidaan puhua, on että se on kaikilta osin ääretön.

Åbo Akademissa opit kuitenkin logiikan säntöjen mukaan johtamaan miten 'ei-mistään' voi edes teoriassa tulla 'jotakin'? Mitä jos esittäisit meille miten tuo on logiikan mukaan johdettavissa, noin niinkuin edes teoriassa.

Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.

Kirjoita tuo ulos logiikan säännöin, kiitos. Et taida pystyä, vai mitä?

Ei tuon todistamiseen tarvita loogisia operaattoreita. Se menee suoralla deduktiolla. Ja jos kaytetaan viela vanhempaa maaritelmaa, kyse on siita mika on "Totuus".

*pakana*

No käytäpä sitä deduktiota. Minun väitteeni siis kuuluu, että A=A ja A<>B, jossa <> tarkoittaa "on eri suuri kuin", koska en täsmälleen oikeaa merkkiä saa nyt näppikseltä ulos. Näytä sinä sillä deduktiolla miten alkuväittämästä A=A saadaan synnytettyä B. Sitä odotellessa.

(A = A) -> B

T -> B

Tosi, jos B = tosi.

Siinä, ole hyvä.

Onko B tosi?

Tämä keskustelu on kertakaikkisen typerä. Yksi määrittelee päästään ehdon, että tyhjästä ei voi syntyä mitään, ja vaatii sitten muita todistamaan että voi. (Käytännössä tuo sääntö siitä, että tyhjästä ei voi syntyä mitään johtaa ainoastaan siihen, että me emme ilmeisesti ole olemassa. Tätätkö olet koko ajan yrittänyt hakea? Voitinko jotain nyt kun vastasin oikein?)

Kuulepas tyhjästä jankkaaja: tästä lähtien sääntö on se, että sinä et voi koskaan olla oikeassa. Todista nyt minulle että olet oikeassa. Et voi, koska määrittelin jo, että olet aina väärässä.

Olisipa kiva kuulla, miten uskovaiset sitten näkevät jumalan ohittaneen tämän ehdottoman sääntönsä tyhjästä nyhjäisemisestä. Arvaan: no jumala vaan voi. Ei sitä tarvitse selittää. Jumala ei ole energiaa eikä materiaa, eikä universumissa ollut energiaa tai materiaa, mutta sitten vaan yhtäkkiä niitä oli, koska jumala... jotain. Ei sillä väliä mitä, koska jumala on mysteeri ja on sanonut että emme voi tietää. Ja tämä on joku selitys nyt sitten? Voi LOL.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

qwerty-sjir kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään. Jos tulee, niin tyhjä ei ollut tyhjää ja kysymys siirtyy vain yhden askleen edemmäksi. Mistä tuli se, josta ensin ei ollut universumi tuli...

Kyllä voi. Et sä voi noin vain julistaa, että tyhjyydestä ei muka voisi tulla mitään. Edellisen sivun linkistä:

"But how can an entire universe come out of nothing? This apparently violates the conservation of matter and energy. But there is a simple answer.

Matter, of course, has positive energy. But gravity has negative energy. (For example, you have to add energy to the earth in order to tear it away from the sun. One separated far from the solar system, the earth then has zero gravitational energy. But this means that the original solar system had negative energy.)

If you do the math, you find out that the sum total of matter in the universe can cancel against the sum total of negative gravitational energy, yielding a universe with zero (or close to zero) net matter/energy. So, in some sense, universes are for free. It does not take net matter and energy to create entire universes."

Jos on olemassa energiaa, materiaa ja painovoimaa kuten tuossa lainauksessasi yllä, niin 'ei-mitään' ei ole olemassa koska on olemassa 'jotain'.

Sinä et taida ihan ymmärtää kuinka ehdoton käsite 'ei-mitään' on, kun tuota lainausta tunkutat viestistä toiseen.

Ei kun sinä et ymmärrä. Et osaa ajatella asiaa matemaattisesti, vaan jumitut sormi suussa ihmettelemään tuota ah niin kummallista käsitettä ei-mitään. Ei-mitään = ihan mitä vain, kunhan nettoenergia pysyy nollana.

Lisäksi vielä se tosiseikka, että meillä ei ole ainuttakaan havaintoa mistään "ei-mitäänistä" tai sen ominaisuuksista, joten on aika hataraa spekulaatiota lähteä sen pohjalta esittämään jotain väitteitä maailmankaikkeuden synnystä.

Ei meillä ole mitään havaintoa mistään muustakaan käsitteestä. Sen takia ne ovatkin käsitteitä, koska ne eivät ole fyysisiä. Sinulle tekisi hyvää opiskella hieman semantiikkaa ja logiikka.

Kiitos, minulla on logiikasta yksi tutkinto jo (no, pitkä sivuaine) ja se kyllä riittää minulle. Sinun taas tekisi hyvää opiskella hieman kosmologiaa ja fysiikkaa niin ehkä tajuaisit että käsitteistä ei synny mitään todellista. Sinä voit määritellä vaikka minkälaisen "ei-minkään" ihan haluamallasi spekseillä, mutta koska meillä nyt on "jotain", niin se on joko syntynyt siitä sinun "ei-mistään" tai sitten sitä "ei-mitään" ei ole koskaan ollut, vaan alkutila oli jotain muuta.

Voidaanko jo lopettaa tuo tyhjänpäiväinen käsien heiluttelu mielivaltaisten käsitteiden ympärillä?

Missä ja milloin suoritit pitkän sivuaineesi? Vaikea uskoa, että puhut totta koska et mitenkään ymmärrä mitä käsitteillä tehdään. Sen osoittaa tuo "käsitteistä ei synny mitään todellista" jumputuksesi. Totta kai pelkkä käsite ei synnytä mitään fyysistä. Se ettet ymmärrä, että tässä ei ole siitä lainkaan kyse, antaa kyllä ymmärtää ettet ole mitään logiikkaa koskaan opiskellut. Kunhan väität vaan.

Logiikkaa lukeneena sinun pitäisi ymmärtää, että 'jotain' ei synny 'ei-mistään'. Jos syntyy, laitat varmaan logiikan mukaisen todistuksen asialle? Luulisi sinulta sivuaineena lukeneena sellainen syntyvän.

Siitä jää jäljelle, että alkutila oli jotain muuta kuin 'ei-mitään', kuten itsekin kirjoitat...

Åbo Akademi, 1998-2003.

Logiikka ei ota kantaa minkään syntymiselle. Abiogeneesi käsittelee elämän syntymistä, kosmologia maailmankaikkeuden syntymistä.

Jos alkuräjähdyksestä ja tämän maailmankaikkeuden synnystä edelleen puhutaan, niin alkutila oli Singulariteetti. Jos taas jostain mahdollisesta multiversumien alusta tai muusta, mitä noita spekulaatioita aiheesta nyt ikinä onkaan niin en ota kantaa mistään alkutilasta mitään. Ymmärrykseni mukaan "oikea" vastaus tänään on "emme tiedä", koska emme itse asiassa oikeastaan tiedä edes kysymystä. Ymmärtääkseni konsensus multiversumin osalta, jos sellaisesta voidaan puhua, on että se on kaikilta osin ääretön.

Åbo Akademissa opit kuitenkin logiikan säntöjen mukaan johtamaan miten 'ei-mistään' voi edes teoriassa tulla 'jotakin'? Mitä jos esittäisit meille miten tuo on logiikan mukaan johdettavissa, noin niinkuin edes teoriassa.

Ihan siten että määritellään että jonkin syntyminen ei vaadi mitään. Ei sinun määritelmäsi "ei-mistään" ole millään tapaa minkään luonnonlakien (tai yhtään minkään) mukainen, vaan nimensä mukaisesti ihan pelkkä määritelmä. Jos emme hyväksy määritelmää oikeaksi (jota emme luonnolisestikaan voi tehdä ilman että voimme tutkia sen "ei-minkään" ominaisuuksia), ei siitä johdetut väitteetkään luonnollisesti ole oikein.

Kirjoita tuo ulos logiikan säännöin, kiitos. Et taida pystyä, vai mitä?

Ei tuon todistamiseen tarvita loogisia operaattoreita. Se menee suoralla deduktiolla. Ja jos kaytetaan viela vanhempaa maaritelmaa, kyse on siita mika on "Totuus".

*pakana*

No käytäpä sitä deduktiota. Minun väitteeni siis kuuluu, että A=A ja A<>B, jossa <> tarkoittaa "on eri suuri kuin", koska en täsmälleen oikeaa merkkiä saa nyt näppikseltä ulos. Näytä sinä sillä deduktiolla miten alkuväittämästä A=A saadaan synnytettyä B. Sitä odotellessa.

(A = A) -> B

T -> B

Tosi, jos B = tosi.

Siinä, ole hyvä.

Onko B tosi?

On.

Mikä se tyhjyys/ tyhjä tila on, joka on ollut ennen nykyistä maailmankaikkeutta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?

Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.

Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.

Mutta silloinhan se jumala loi kaiken tyhjyydestä? Miten se on mahdollista, jos TYHJÄSTÄ EI VOI SYNTYÄ MITÄÄN. Täällä on kyllä sellaisia ketjupäätelmien ja olkiukkojen kuningattaria, että teille on ihan turha edes selittää mitään. Laaditte päästänne sääntöjä, ja rikotte seuraavassa hetkessä niitä itse.

Miksi kysyt miten Jumala on voinut luoda tyhjästä, koska tyhjyyttähän ilmiselvästi ei ollut olemassa, koska Jumala oli? Mikä tuossa nyt sitten rikkoo jotain sääntöä sinun mielestäsi? Olepa tarkka tyttö, kun luet mitä ketjuun on kirjoitettu, niin ei tarvitse ällistellä turhaan.

Jumala voi luomiseen käyttää jotain, tai voi olla käyttämättä. Kummallakin tavalla luominen on Hänelle mahdollista, miksi sitten ihmettelet jos Hän luo materian ja energian ilman, että niitä oli aiemmin olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Maailma on materiaa ja energiaa. Maailma on fyysisessä todellisuudessa. Tyhjyydessä ei ole materiaa eikä energiaa, joten miten ne voivat tulla jostakin, jossa niitä ei ole?

Periaatteessa maailma toki on voinut olla aina olemassa. Ei ole mitään loogista syytä sille miksi niin ei voisi olla. Se ei kuitenkaan ole kristinuskon eikä myöskään tietämyksemme luonnonlaeista mukaista.

Jumala on henki, joka ei ole koskaan syntynyt vaan on aina ollut olemassa. Henki ei ole materiaa eikä energiaa, joten meillä ei ole mitään tietoa voiko hengen suhteen olla olemassa tyhjyyttä. Sikäli kun Raamatusta tiedämme, Jumala on henkenä aina ollut olemassa eikä hengetöntä tyhjyyttä ole ikinä ollut.

Mutta silloinhan se jumala loi kaiken tyhjyydestä? Miten se on mahdollista, jos TYHJÄSTÄ EI VOI SYNTYÄ MITÄÄN. Täällä on kyllä sellaisia ketjupäätelmien ja olkiukkojen kuningattaria, että teille on ihan turha edes selittää mitään. Laaditte päästänne sääntöjä, ja rikotte seuraavassa hetkessä niitä itse.

Miksi kysyt miten Jumala on voinut luoda tyhjästä, koska tyhjyyttähän ilmiselvästi ei ollut olemassa, koska Jumala oli? Mikä tuossa nyt sitten rikkoo jotain sääntöä sinun mielestäsi? Olepa tarkka tyttö, kun luet mitä ketjuun on kirjoitettu, niin ei tarvitse ällistellä turhaan.

Jumala voi luomiseen käyttää jotain, tai voi olla käyttämättä. Kummallakin tavalla luominen on Hänelle mahdollista, miksi sitten ihmettelet jos Hän luo materian ja energian ilman, että niitä oli aiemmin olemassa?

Mistä tiedät? Oliko sinulla jotain todisteita tästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Kerro sinä miten Jumala voi olla olemassa ja mistä hän on sitten syntynyt. Tyhjästäkö?

No minä käsität Jumalan? Jonain fyysisenä olentonako vai jonain voimana? Tuskin mitään fyysistä on ollutkaan, eikä tarvitse olla.

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Koska jumala ei ole materiaa kuten maailma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi maailmankaikkeuden, mutta kuka loi jumalan?

1. -Jumala syntyi tyhjästä.

2. -Jumala on aina ollut olemassa.

Jos teis(teis)tä on loogista ja järkeenkäypää, että jumala syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa, niin miksi ei ole loogista, että maailma syntyi tyhjästä tai on aina ollut olemassa?

Koska jumala ei ole materiaa kuten maailma

No miten se sitten vuorovaikuttaa maailman kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se on niin vaikeaa ajatella, että vaikka maailma oliskin syntynyt "tyhjästä" ja suurinpiirtein niin kuin tiede -joka ei ole absoluuttinen totuus koskaan- sen selittää, niin Jumala olisi kuitenkin se alkuunpaneva voima kaikessa? Raamatussa lukee 6 päivää ja lepopäivä, mutta siellä lukee myös, että Jumalalle 1 päivä voi olla tuhat vuotta ja toisinpäin. Että Raamattu puhuu vertauskuvin, ihan niinkuin Jeesuskin monessa opetuksessaan.

Asiat ei oikeasti ole monimutkaisia eikä niistä sellaista tarvii tehdä. Ihan vaan sillä, kun laajentaa omaa elinpiiriään sen oman kuplan ulkopuolelle, oli se kupla millainen vaan, pääsee pitkälle. Vaatii myös älykkyyttä, rohkeutta ja uskallusta tehdä niin.

Jumala on täysin turha elementti tuossa kuviossa. 

Kerro sitten miten universumi voi syntyä tyhjästä.

Ihan vain alkamalla olla. Ensin ei ollut, ja sitten oli. Mitään keinoa tai syytä siihen ei tarvita.

Tyhjästä ei voi tulla mitään.

Sinulla oli varmaan jotain todisteita tälle väitteellesi?

On toki, logiikka.

1) 'Ei-mitään' on 'ei-mitään'. 'Ei-mitään' ei voi muuttua 'joksikin', muuten se ei alunalkaenkaan ollut 'ei-mitään'. Jos siitä tulee 'jotain', se ei ollut 'ei-mitään'.

2) Negaatiota ei voi todistaa, eli esität logiikan kannalta virheellisen vaatimuksen jos vaadit todistetta sille että mitään ei tapahtunut. Sinun pitää todistaa, että jotain tapahtui. Se, että nyt on olemassa 'jotain' ei ole todiste, vaan kehäpäätelmä, mikä ei myöskään ole logiikan sallimaa.

Missä olet päässyt näkemään ja tutkimaan tuota 'ei-mitään' jonka ominaisuuksiin pystyt laskemaan että siitä ei voi tulla 'jotain', ja mistä tiedät että se oli juuri tuota 'ei-mitääntä' josta maailmankaikkeus sai alkuunsa eikä jotain sellaista 'ei-mitääntä' josta voi tulla 'jotain'?

Hupsu kysymys. 'Ei-mitään' on logiikan ja semantiikan käsite. Ei sitä tarvitse nähdä ja tutkia yhtään enempää kuin mitään muutakaan logiikan käsitettä. Tiede mittaa ilmiöitä, ei käsitteitä joita se käyttää mutta ei mittaa. Sinulla on ihan kirjaimellisesti käsitteet sekaisin. :-)

Voimme kuitenkin varmasti olettaa, että fyysinen maailmankaikkeus ei ole saanut alkuunsa semanttisesta käsitteestä, joten ymmärtänet kuinka väärässä logiikkasi kanssa olet.

Minä kysyn nyt edelleen, että mistä voimme löytää sellaista 'ei-mitään' jotta voisimme sen ominaisuuksia tutkia ja todeta että siitä ei voi myöskään mitään muuta syntyä?

Ei meidän tarvitse löytää sitä mistään, koska se on logiikan käsite. Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää? Me voimme löytää esineitä, joita on tietty lukumäärä. Me voimme löytää kirjoitusmerkkejä, jotka kuvaavat numeroa. Mutta mistä voimme löytää itse numeron? Ei mistään, numero on käsite, mutta et sinä sen olemassaoloa kyseenalaista.

Jos et hyväksy logiikan käsitettä 'ei-mitään', niin silloin et myöskään voi ymmärtää että ennen alkuräjähdystä ei fysiikan mukaan ollut 'mitään'. Alkuräjähdyksen teoria on sinulle käsittämätön eikä sisäistettävissä. Jos siellä jotain oli, niin alkuräjähdys ei silloin syntynyt 'ei-mistään' vaan 'jostakin'. Mutta se vain siirtää kysymyksen kaiken alkuperästä askelta aikaisemmaksi.

Jankkaat aivan turhaa jostain itse määrittelemistäsi loogisista käsitteistä, kun kyse ei nyt ole mistään abstraktista logiikan tehtävästä, vaan fysikaalisesta ilmiöstä. Se on ihan selvää, että fysikaalisen ilmiön alku ei ole mikään abstrakti käsite, joten voit lopettaa siitä jankkaamisen.

Minulle on ihan selvää, että käsite on työkalu jota käytetään ilmiön kuvaamiseen. Ihmettelen, mikset sitä itse käsitä. Abstrakti käsite kuvaa sen fysikaalisen ilmiön alkua, jolloin havainnollistuu että teoria fysikaalisen ilmiön alusta pitää olla väärä, koska se on logiikan vastainen.

Joo joo, kaikki tässä keskustelussa tietävät, mitä ovat käsitteet, mutta sinä olet ainoa, joka käyttää niitä ihan miten sattuu. Vaikka käyttäisit miten abstrakteja käsitteitä, kyllä niihin pitää päteä se logiikka, jota tässä fyysisessä maailmassa keskenämme käytämme. 

Anteeksi nyt vaan, mutta mitähän tavassani käyttää käsitettä 'ei-mitään' kuvaamaan alkuräjähdysteorian mukaista alkutilaa, on "ihan miten sattuu"? Turhan poskenlouskuttamisen sijaan voisit itse konkreellistaa tuota kritiikkiäsi ja kertoa mitä logiikassani on pielessä? Enhän minä sano muuta kuin, että 'ei-mitään' on 'ei-mitään'. Mikä siinä voi olla logiikan kannalta väärin? En pidätä hengitystäni selitystäsi odottaessasi.

Tässä on nyt aika moneen kertaan jo selitetty tämä asia. Minä esimerkiksi sanoin, että vaikka plus ja miinus yhdessä ovat nolla, silti plus ja miinus ovat jotain eikä ei-mitään. Ja sinä sanoit, että koska on olemassa jokin käsite, se ei-mitään yhtäkkiä voisi muodostaa fyysistä todellisuutta. Se, että on olemassa käsite, ei mahdollista sitä, että tyhjästä syntyy materiaa. 

Olipa sekavasti selitetty. En ainakaan omia kantojani tuosta kuvauksestasi omikseni tunnistanut. Olen samaa mieltä, että se mikä oli plussaa ja miinusta oli 'jotakin'. Olen myöskin sitä mieltä, että käsitteen 'ei-mitään' kuvaamasta todellisuudesta ei voi muodostua fyysistä todellisuutta. Olenko nyt tarpeeksi selkeä sinulle?

Miksi ei? Stephen Hawking ainakin on sitä mieltä, että se on mahdollista. Mutta ehkäpä sä tiedät paremmin...

Vierailija kirjoitti:

USKONTO PÄTEE VAIN USKOVAISIIN, TIEDE KAIKKIIN.

Uskonto on suhteellisesti rajoittuneempi kuin tiede. Toki luonnontiedekin sulkee pois metafysiikan, mutta uskonto luokittelee antroposentristä (ihmiskeskistä) maailmankokemusta vielä rankemmalla kädellä. Etenkin jos nyt jätetään New Age ja vastaava panteismi pois.