Laihtumiseni salaisuus on
Ostan todella vähän ruokaa.
Mieliteot on hiipuneet kun jääkaappi on melkein tyhjä.
Ei ole levitettä eikä juustoja ja leikkeleitä.
Leipää syön todella harvoin ja sekin ilman päällisiä. Leipäpaketti on pakkasessa ja joskus laitan siivun paahtimeen, lisäksi hapankorppuja sellaisenaan.
Aamuisin puuroa.
Yksi lämminateria päivässä, teen ruokaa kerralla sen verran että samaa 2-3 päivää. Syön sekaruokaa.
Ostan porkkanoita ja niitä rouskuttelen ja jonkin verran hedelmiä.
Joskus on nälkä mutta se menee pois, yritän ajatella muuta. Elimistössäni on paljon rasvaa joten energia ei kehosta vähään aikaan lopu.
- 24 kg/ 6 kk
Kommentit (9)
Ei hyvältä kuulosta mutta noin se kai menee kunhan epätoivo saa vallan.
Varmasti rahaakin on säästynyt paljon! Tekisi mieli kokeilla.
Olutlaatikko vähemmän päivässä, -17kg/2,5kk
Entäs sitten, kun olet saavuttanut ihannepainosi?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten, kun olet saavuttanut ihannepainosi?
En ole vielä asettanut tavoitepainoani. Tällä systeemillä jatkan niin kauan kuin hyvältä tuntuu.
Pudotettavaa vielä riittää. Haen hyvää oloa ja terveempää elämää. Voitte uskoa että askel on jo nyt paljon kevyempi kuin ennen. Asun yksin niin tämä on mahdollista kun ei tarvitse varata ruokaa enää muita varten. Minulla käy kyllä ruokavieraita ja silloin laitan pöydän koreaksi ja nautiskelen itsekin.
Huomaan että ateriakerralla nauttimani ruoka-annokset ovat pienentyneet arviolta kolmannekseen aiempaan verrattuna. Ruoan himo ja kokoaikainen ajattelu on jäänyt pois. Herkkuja en osta ja sekin on iso muutos, aiemmin söin paljon makeisia. Nyt otan makeisia jos joku tarjoaa. Karkkihyllyn ohittaminen on helppoa, ei tee edes mieli.
Olen hakenut elämään muita sisältöjä, uusia harrastuksia. Liikuntaa en ole lisännyt yhtään. Kävelen ja pyöräilen kuten ennenkin. Kävelyvauhti on ripeytynyt, olo on erilainen.
Ihanaa on myös se että löydän "uusia" vaatteita kaapeistani. Pukeutumistyyli klassinen joten vaatteita voi käyttää edelleen.
Aloituksen pointti on että kannattaa yrittää muuttaa elintapojaan pysyvästi. Aiempaan mässäilyyn ei ole kaipuuta. Aiemmin painonpudotus on hyytynyt parin kuukauden jälkeen eikä tulokset ole olleet pysyviä. En toki voi taata että nyt onnistuisin, suunta on kuitenkin oikeanlainen ja onhan tämä muutos pitkäaikaisin mitä on ollut, puoli vuotta. Vatsalaukku on ehtinyt pienentyä ja tottua pienempiin annoskokoihin ja ruoan himo on laantunut. Uskon että minulla on vielä mahdollisuus parantaa elämänlaatuani edelleen.
ps. punnitsen itseni säännöllisesti
ap
Ap, sulla menee nyt todella hyvin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei vähennä ruokaa liikaa. Kroppa meinaan ottaa siinä tapauksessa kaiken takaisin. Sitä kutsutaan nimellä nälkävelka, etkä pysty sitä vastustamaan. Kukaan ei pysty.
Jos asuisin yksin, tekisin juuri noin!!