Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi kohtuullinen summa maksaa miesystävälle kuussa, jos muutamme yhteen hänen omistusasuntoonsa?
19.11.2017 |
Hän maksaa lainaa noin 450 kuussa, jonka lisäksi yhtiövastike 250 kuussa. Olisiko tuon yhtiövastikkeen maksaminen + sähkölasku ok, vai pitäisikö maksaa enemmän?
Kommentit (349)
Maksoin vastikkeen kokonaan ja puolet kuluista. Oman asuntoni laitoin vuokralle. Asuntokulut olivat lopulta niin pienet, että sain hyvin säästettyä ja lopulta erottuamme tein täysremontin omaan asuntooni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi virallinen vuokrasopimus.
Tällä saat verottanjakin jakajaksi niistä yhteisistä varoista, mistä tässä kovasti ollaan huolissaan. Ja vuokralainenhan ne verot tunnetusti maksaa. Onko muita hyviä talousneuvoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastike+ puolet kuluista on minusta kohtuullinen. 250€:lla et saisi edes vuokra-asuntoa mistään. Lainan lyhennyksen maksaa mies, koska kerryttää itselleen omaisuutta.
Ihan järjetöntä roskasakkia täällä kun heti ovat loisimassa ja upottamassa kyntensä kumppaninsa omaisuuteen (en puhu aloittajasta). Itse en ikinä kehtaisi makoilla toisen asunnossa maksamatta kohtuullista korvausta asunnon omistajalle. Enkä kehtaisi olla vaatimassa siivua toisen omaisuudesta.
Jos haluatte omistusasunnon, niin miksi ette pistä omia rahojanne likoon/hae pankista lainaa ja osta sellaista. Miksi asuntosijoittajaksi pitäisi päästä toisen siivellä ja miksi pidätte sitä vielä ihan oikeutettuna tapana toimia?
Täällä on vähän väliä keskusteluja, joissa eronneen avoparin toinen puoli pohtii miten pääsisi käsiksi toisen omaisuuteen ja loukkaantuu verisesti jos joku ehdottaa ettei tuolla ole oikeutta toisen kerryttämään omaisuuteen vaikka ovat yhdessä asustaneetkin.
Erittäin hyvä kommentti. Omistaminen on myös aina riski, jonka pelkästään asunnon omistaja kantaa. Asunto myös kuluu. Esimerkkinä 15 vuoden välein tehtävä keittiöremontti, jossa keittiö laitteineen uusitaan (esim. 20k€), on kuukausihinta yli 110€ pelkästä keittiön käytöstä. Nämä kulut tulevat suoraan asunnon omistajalle ja siksi toisen henkilön käyttäessä asuntoa tulee maksaa vuokraa. Muuten elää omistajan avustuksella.
On oikein siis maksaa kaikista asuminen kuluista puolet. Lainalyhennys ei ole asuminen kulu ja sen saa omistaja maksaa kokonaan itse. Asuminen kulujen lisäksi on kohtuullista olisi maksaa 50% -ositettua markkinahintaista vuokraa. Käytännössä ihmiset eivät näitä kuluja usein laske ja lopputuloksena omistajan kustannuksella siipeillään ja ilmainen asuminen perustellaan asunnon spekulatiivisella arvonnousulla.
No lol. Vielä pitäisi vuokraa maksaa kaiken muun päälle, koska keittiöremppa pitää tehdä 15v välein. Mitä järkeä muuttaa tuollaisen nyhtäjän kanssa yhteen. :D Kyllä se niin on, että joko puolet juoksevista kuluista tai sitten niin, että ostaa puolet asunnosta itselleen. Kuka nyt toisten remontteja makselee!
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Mitäs sitten, kun asunnon ostaja on maksanut lainansa? Maksaako hän sitten vain puolet remonttikustannuksista, kun puoliso maksaa yhtiövastikkeen, juoksevat kulut, vähän vuokraa ja vielä osallistuu remonttikustannuksiin???
Asunnon arvo ei edes laske paljoa ja voi jopa nousta reippaasti, jos siitä pitää huolta ja se on yhtään järkevällä alueella. Pahimmat loiset tässä ketjussa on kyllä juuri näitä asuntojen omistajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Asunnon omistaja on itse halunnut sen asunnon ostaa, ja silloin sitä ottaa ihan itse ja vapaaehtoisesti itselleen vastuun rempoista sun muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolet vastikkeesta ja puolet sähkölaskusta. Johan on päivänselvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Ei ole lainkaan röyhkeää - kun asunto myydään, saa sen omistaja kaikki rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillekin tämä asia on ajankohtainen, koska mies on muuttamassa meille. Asia ei ole ihan helppo, että mikä siinä on reilua. Haluan itse maksaa lainanlyhennykseni, koska asuntoa myydessä se tosiaan on minun, olen sitä maksanut kohta 8v. On myös syitä, miksi asuntokaupat eivät juuri nyt ole ok. Joten ehkäpä teemme niin, että minä maksan lainan ja talo on siis siltä osin vain minun. Sitten laskemme yhteen kaikki muut kulut ja jaamme ne puoliksi. Tietysti minä joudun silloin maksamaan enemmän, mutta se on myös selkeintä. Eikä mies siinä mielessä heikoilla ole, että kun hän siirtää osoitteensa tänne, minulla ei ole oikeutta häntä häätää tai esim. myydä taloa ilman hänen suostumustaan. Ajattelen, että tämä lienee se reiluin vaihtoehto nyt. Vaikka minulle sit tuleekin kalliimmaksi. Käytännössä koti on kuitenkin yhteinen, ja kotityöt yms jaetaan yhdessä. (Paitsi että talon mahd. korjauskulutkin pitääjotenkin jyrvittää suhteessa omistamiseen ja arjen normaaliin kulumiseen)
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Näin ne naiset mahdollistavat miehen omaisuuden keruun jo heti seurustelun alkutaipaleella. Tämäkin nainen maksaa miehelle yhtiövastikkeen ja miehen on helppo maksaa asuntoa, kun ei tarvitse maksaa, kuin laina. Ja kun ero tulee, mies saa koko potin itselleen. Lähes yhtä suurella osuudella pääsisit asuntoon käsiksi ja jos ero tulisi, kuuluisi sinulle asunnon arvosta puolet.(Eli siis asunto molempien nimiin ja laina puoliksi+ vastike. Summa on sama, jonka joutuisit maksamaan vuokraa jos asuisit jonkun kanssa vuokralla, mutta nyt maksat "itsellesi".) Ei kannata mahdollistaa tätä toiselle omaisuutta kerryttävää maksupolitiikkaa. Meillä niin mukavan miehen ensikommentti oli erosta kuultuaan, että" mitään et saa mukaasi". Näin siis, vaikka asuntoa oli yhdessä maksettu, mutta asunto miehen nimissä.
nimimerkki kokemusta on ja huonoa sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, kun tuulen huuhtoma perse, ja sekin kahdesta kappaleesta. Joten ei mitään hätää tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Ei ole lainkaan röyhkeää - kun asunto myydään, saa sen omistaja kaikki rahat.
Niin mitkä rahat? Itse maksamansa nettolyhennykset! Kenelle ne sitten kuuluisi mennä? On täällä ihme sosialistitanttoja linjoilla. Ei ihme, että suomen talous on mitä on ja kansalaisten ostovoima euroopan häntäpäätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Ei ole lainkaan röyhkeää - kun asunto myydään, saa sen omistaja kaikki rahat.
Niin ja toinen osapuoli on kerännyt todella hyvät säästöt, kun on vaan maksanut puolet asumiskuluista.
Vastikkeen maksaminen kokonaan on todella pieni korvaus asunnon käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röyhkeintä on maksaa vain puolet asumiskustannuksista, kun toinen kiinnittää rahansa asuntoon. Itse vaan ostelee mitä tykkää itselleen.
Eihän se asunto kenellekään ilmainen ole. Pitää sopia ensin juoksevat kulut puoleksi ja sitten ei-omistaja hyvittää vielä vähän lisää edullisemmasta asumisesta ja siitä, ettei ole vastuussa putkiremonteista, ikkunaremonteista ym.
Näin ne naiset mahdollistavat miehen omaisuuden keruun jo heti seurustelun alkutaipaleella. Tämäkin nainen maksaa miehelle yhtiövastikkeen ja miehen on helppo maksaa asuntoa, kun ei tarvitse maksaa, kuin laina. Ja kun ero tulee, mies saa koko potin itselleen. Lähes yhtä suurella osuudella pääsisit asuntoon käsiksi ja jos ero tulisi, kuuluisi sinulle asunnon arvosta puolet.(Eli siis asunto molempien nimiin ja laina puoliksi+ vastike. Summa on sama, jonka joutuisit maksamaan vuokraa jos asuisit jonkun kanssa vuokralla, mutta nyt maksat "itsellesi".) Ei kannata mahdollistaa tätä toiselle omaisuutta kerryttävää maksupolitiikkaa. Meillä niin mukavan miehen ensikommentti oli erosta kuultuaan, että" mitään et saa mukaasi". Näin siis, vaikka asuntoa oli yhdessä maksettu, mutta asunto miehen nimissä.
nimimerkki kokemusta on ja huonoa sellaista.
Olet asian ytimessä. Harmi kun sinulle kävi noin. Ikinä ei kannata muuttaa miehen omistamaan asuntoon muuten kuin maksamalla puolet juoksevista kuluista ja sellaisellakin järjestelyllä vain lyhyeksi aikaa.
Jos erillinen talous, ni sitte maksat puolet kuluista ja kohtuullista vuokraa.
Vierailija kirjoitti:
50 % kaikista todellisista kuluista (sähkö, vesi, hoitovastike, netti, ruoka, auto jos käytät) ja 50 % asunnon markkinavuokra-arvosta. Mies hoitaa lainansa itse. Mikä tässä on niin vaikeaa teille naisille?!
Jos maksaa puolet asunnon markkinavuokra-arvosta ei enää hoitovastikkeen puolikasta kuulu maksaa. Hoitovastike on omistajan asia hoitaa (vuokranantaja ottaa sen huomioon miettiessään vuokran suuruutta eli se on jo tuossa markkinavuokra-arvossa mukana).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastike+ puolet kuluista on minusta kohtuullinen. 250€:lla et saisi edes vuokra-asuntoa mistään. Lainan lyhennyksen maksaa mies, koska kerryttää itselleen omaisuutta.
Ihan järjetöntä roskasakkia täällä kun heti ovat loisimassa ja upottamassa kyntensä kumppaninsa omaisuuteen (en puhu aloittajasta). Itse en ikinä kehtaisi makoilla toisen asunnossa maksamatta kohtuullista korvausta asunnon omistajalle. Enkä kehtaisi olla vaatimassa siivua toisen omaisuudesta.
Jos haluatte omistusasunnon, niin miksi ette pistä omia rahojanne likoon/hae pankista lainaa ja osta sellaista. Miksi asuntosijoittajaksi pitäisi päästä toisen siivellä ja miksi pidätte sitä vielä ihan oikeutettuna tapana toimia?
Täällä on vähän väliä keskusteluja, joissa eronneen avoparin toinen puoli pohtii miten pääsisi käsiksi toisen omaisuuteen ja loukkaantuu verisesti jos joku ehdottaa ettei tuolla ole oikeutta toisen kerryttämään omaisuuteen vaikka ovat yhdessä asustaneetkin.
Erittäin hyvä kommentti. Omistaminen on myös aina riski, jonka pelkästään asunnon omistaja kantaa. Asunto myös kuluu. Esimerkkinä 15 vuoden välein tehtävä keittiöremontti, jossa keittiö laitteineen uusitaan (esim. 20k€), on kuukausihinta yli 110€ pelkästä keittiön käytöstä. Nämä kulut tulevat suoraan asunnon omistajalle ja siksi toisen henkilön käyttäessä asuntoa tulee maksaa vuokraa. Muuten elää omistajan avustuksella.
On oikein siis maksaa kaikista asuminen kuluista puolet. Lainalyhennys ei ole asuminen kulu ja sen saa omistaja maksaa kokonaan itse. Asuminen kulujen lisäksi on kohtuullista olisi maksaa 50% -ositettua markkinahintaista vuokraa. Käytännössä ihmiset eivät näitä kuluja usein laske ja lopputuloksena omistajan kustannuksella siipeillään ja ilmainen asuminen perustellaan asunnon spekulatiivisella arvonnousulla.No lol. Vielä pitäisi vuokraa maksaa kaiken muun päälle, koska keittiöremppa pitää tehdä 15v välein. Mitä järkeä muuttaa tuollaisen nyhtäjän kanssa yhteen. :D Kyllä se niin on, että joko puolet juoksevista kuluista tai sitten niin, että ostaa puolet asunnosta itselleen. Kuka nyt toisten remontteja makselee!
Jos koirasi naarmuttavat parketin, niin sinustako ei ole yhtään kohtuullista osallistua kuluihin vaan omistaja korjaa lattian ja sinä edelleen vaan makselet puolet juoksevista kuluista? En kyllä kehtaisi asua kenenkään asunnossa vain maksamalla puolet juoksevista kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanon, se on NOLLA euroa.
Ja voisitko vielä perustella?
Mies saa kotiinsa vakipimpin elintasoaan (ja elintään) nostamaan. Ei tarvi enää rahoja tuhlata kapakoissa/huorissa sen takia. Kyllä saa siitä ilosta luvan maksaa elämisen.
Erittäin hyvä kommentti. Omistaminen on myös aina riski, jonka pelkästään asunnon omistaja kantaa. Asunto myös kuluu. Esimerkkinä 15 vuoden välein tehtävä keittiöremontti, jossa keittiö laitteineen uusitaan (esim. 20k€), on kuukausihinta yli 110€ pelkästä keittiön käytöstä. Nämä kulut tulevat suoraan asunnon omistajalle ja siksi toisen henkilön käyttäessä asuntoa tulee maksaa vuokraa. Muuten elää omistajan avustuksella.
On oikein siis maksaa kaikista asuminen kuluista puolet. Lainalyhennys ei ole asuminen kulu ja sen saa omistaja maksaa kokonaan itse. Asuminen kulujen lisäksi on kohtuullista olisi maksaa 50% -ositettua markkinahintaista vuokraa. Käytännössä ihmiset eivät näitä kuluja usein laske ja lopputuloksena omistajan kustannuksella siipeillään ja ilmainen asuminen perustellaan asunnon spekulatiivisella arvonnousulla.