Mitä kappaletta ette voi kuunnella itkemättä ja miksi?
Itselläni PMMP:n Lautturi. Sanat liippaavat liian läheltä. Toinen samaa teemaa käsittelevä kappale Johanna Kurkelan Prinsessalle, jossa hyvästellään läheinen viimeiselle matkalle.
Kommentit (997)
Itken aina: Tunnelma on niin... ihana.
Arttu Wiskarin koko tuotanto. On niin paska.
Maija Vilkkumaan versio biisistä Yhtäccii. Kukaan ystävistäni ei ymmärrä asiaa samoin, mutta minua tuo Vilkkumaan veto kouraisee sielusta. En itsekään tiedä miksi, mutta useimmiten alkaa itkettää. Ehkä siinä yhdistyy jollain kummallisella tavalla naisena oleminen, liiallinen alkoholinkäyttö, hauskan pitäminen, vaikka ei oikeasti huvittaisi sekä näyttämisen halu. Oon vissiin liian monta kertaa ollut vastaavassa tilanteessa.
"Huomenna voi itkeskellä siivouskomeroissa."
Noita on monta.
Varpunen jouluaamuna: lasteni kuoleman jälkeen ei ole tuota tarvinnut enää vapaaehtoisesti kuunnella.
Evakon laulu: evakkojen lapsenlapsi, omia tätejäni tai setiäni ei sinne evakkoreissuun paleltunut kuoliaaksi, mutta isäni serkut syntyivät evakkoreissun aikana ja kuolivat keskosuuteen ja kylmyyteen. Evakkous on suvussa kulkeva trauma, ehkä omat lapseni ovat jo riittävän etäällä. Heillä on myös juuria täällä keskellä Suomea, ei ole kaikki jäänyt sinne rajan taa.
Mun sydämeni tänne jää: tarpeeksi kun on kuollut läheisiä, niin ei pysty enää kuuntelemaan itkemättä, viimeksi appiukon hautajaisissa siskonsa lauloi (kauniisti ja vahvalla äänellä).
"If I Die Young", The Band Perry.
Geekin koko tuotanto itkettää, ku on niin shaissee.
Marjatta Leppäsen "Onni" - laulun sanoissa alkoi aikoinaan aina itkettää kohdassa, jossa hän laulaa hääparin tulevasta onnesta kehdon äärellä. Sittemmin jäin leskeksi kun nuorempi lapsista oli pieni vauva. Lapset ovat nyt aikuisia, mutta laulu on edelleen yhtä riipaisevan kaunis ja haikea. Tuosta ajasta jäi surun ohella myös kauniita muistoja, joita kiitollisena ajattelen.
Kai Hyttinen Kurki - Ei vapaata vangita voi.
Se on vain niin ihanan koskettava ja tunnen sen niin omakseni. Kurki on sielun lintuni.
Loirin laulut itkettää, kun menee pilaaan hienot kappaleet.
Vierailija kirjoitti:
On biisejä, jotka ovat saaneet minut itkemään joskus, mutta ei ole biisiä, jonka kuuntelusta tulisi joka kerta itku.
Sama minulla. Sellaisia biisejä kyllä on muutama, joita en ole koskaan pystynyt itse laulamaan itkemättä. Silloin eläytyy niin paljon enemmän.
Vaatii herkemmän mielentilan monesti, että monikin laulu herkistää.
Mielentilasta riippumatta kuitenkin nämä.
Sininen Uni. Tätä sen verran lapsena laulettu ja kyllä jos joku laittaa Rautavaaraa soimaan tai kuulee radiossa niin vetistelemään saa.
Virsi Kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta. Tämä sai myöskin itkemään lapsena, ja omaan hengellisen vakaumuksen joten tärkeä ja liikuttava vielä aikuisiälläkin.
Yksi mitä olen pitänyt nolona itkettäjänä, mutta Timo Turusen Pieni ystäväin. Sama kuin aiemmissa, itkin jo lapsena tälle, mutta myöhemmin sanat osui konkreettisesti omalle kohdalle. Itsellä oli kissa monta vuotta ja jokunen vuosi sitten sai 17-vuotiaana nukutuspiikin sairastelun jälkeen. Tämän jälkeen kun tuli radiosta niin sai taas kyynelkanavat auki.
Laulut kielletty joku loukkaantuu kirjoitti:
Hei mummo, mitä kuuluu sinne teille.... kyllä on niiiiin väkinäinen ja laskelmoitu loilotus että ei voi kuin itkeä.
Itse en pääse yli siitä, että Suvi teitittelee oma mummoaan. "mitä kuuluu sinne teille"..
Ja turha nyt tulla sanomaan, että onhan siellä isoisäkin, ei ole, laulussa kerrotaan hänen kuolleen.
Kaunis hengellinen laulu saa mielen ihanan haikeaksi. Se menee jotenkin näin: Sinun varaasi kaiken laitan....täällä kestä ei mikään muu....sinun kanssasi matkaa taitan, kunnes hämärä laskeutuu......sinun kätesi minut johtaa läpi tuskan ja kauneuden.....sinun valosi yössä hohtaa, hoidat kipuni salaisen..... . Sain lohtua näistä sanoista aikoinaan kun perhetuttu kuoli.
Finlandia varsinki itsenäisyyspäivän koskettaa
Just When I Needed You Most - Randy Van Warmer
Vierailija kirjoitti:
Kaunis hengellinen laulu saa mielen ihanan haikeaksi. Se menee jotenkin näin: Sinun varaasi kaiken laitan....täällä kestä ei mikään muu....sinun kanssasi matkaa taitan, kunnes hämärä laskeutuu......sinun kätesi minut johtaa läpi tuskan ja kauneuden.....sinun valosi yössä hohtaa, hoidat kipuni salaisen..... . Sain lohtua näistä sanoista aikoinaan kun perhetuttu kuoli.
Kiitos tästä, vaikka en uskovainen olekaan. Löysin sen Youtubesta ja on tosi kaunis laulu.
Sinun varaasi kaiken laitan
Nickelbackin Far away
Kuuntelin tätä uskotellen itselleni, että kaikki menee vielä kuin laulussa, kun entinen poikaystäväni 10 vuoden ajalta oli lähtenyt kotoamme. Sanoi menevänsä töihin, mutta epäilin, että toisen naisen luokse. Näinhän asia sitten paljastui olevan, eikä hän enää tämän jälkeen koskaan palannut yhteiseen kotiimme.
Nykyään ero oli yksi parhaita tapahtumia elämässäni, sillä en olisi silloin itse pystynyt eroamaan, vaikka jälkeenpäin ollut paras asia ikinä. Ja tämän vuoksi löysin myös nykyisen kihlattuni ('ensimmäistä rakkautta luulee viimeiseksi, ja viimeistä ensimmäiseksi' tuntuu pitävän paikkansa). Silti tuon laulun kuuleminen palauttaa edelleen tuohon hetkeen ja tunteeseen, kun itkuisena keskellä yötä toivoin, ettei eksäni pettäisikään.
Tässä muutama minun silmäkulmankostuttajani, joita ei tainnut kukaan muu vielä mainita:
Nick Cave - Into My Arms
Samuel Barber - Adagio for Strings
James Last - The Lonely Shepherd
Joulun kellot ja Jouluyö juhlayö. NIIIIIIN kauniita! Jouluyö juhlayö on hienoimmillaan saksankielisen poikakuoron laulamana. Tykkään perinteisistä joululauluista enkä mistään renkutuksista. Omaan Jouluuni kuuluu ehdottomasti sanoma Vapahtajan syntymästä.