Lue keskustelun säännöt.
Mitä kappaletta ette voi kuunnella itkemättä ja miksi?
Itselläni PMMP:n Lautturi. Sanat liippaavat liian läheltä. Toinen samaa teemaa käsittelevä kappale Johanna Kurkelan Prinsessalle, jossa hyvästellään läheinen viimeiselle matkalle.
Kommentit (997)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Françoise Hardy: Il n'ya pas d'amour heureux (Ei ole olemassa onnellista rakkautta)
Oudoin biisi jolle olen itkenyt, on varmaan Hansonin MMMBop, tarkemmin sanottuna kohta
"So hold on the ones who really care
In the end they'll be the only ones there
When you get old and start losing your hair
Can you tell me who will still care?"
Masennuksen takia olen onnistunut paskomaan ihmissuhteeni ja potkimaan elämästäni nekin jotka joskus välittivät, ja edessä on vain yksinäinen vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen miehen voivottelulaulu by Kaukolasipartio
LOL :D :D :D
Anneli Saaristo -Tyttö ja tanssiva karhu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihreät niityt ja Jättiläinen.
Vie sävel muiston, niittyjen luo
Niin palaa mieleen taas onnen aika tuo
Taas puron muistan ja loisteen auringon
Taas niitty vihrein mun mielessäni on
Vei sinun luokses tie niin huoleton
Pois on jo niityn vihreys kai
Ei puro virtaa pois päivänvalo sai
En enää koskaan kai löytää häntä voi
Ken mulle kerran niin suuren ilon soi
Yö niityt vihreimmät mustiksi loi
On sadepilvet yllä niittyjen
Ystävääni mistään kai löydä minä en
Yön usvaan pois jo kaikki häviää
Sydämeni lämmön talvi hyydyttää
Jos on sydän lämmin rinnassa sun
Niin ehkä kertoo se toiveistani mun
Jos vielä muistaa voit niityn entisen
Niin saavut jälleen kuin uni suloinen
Taas kanssas alkaa mä saan rakkauden
On sadepilvet yllä niittyjen
Ystävääni mistään kai löydä minä en
Yön usvaan pois jo kaikki häviää
Sydämeni lämmön talvi hyydyttää
Jos on sydän lämmin rinnassa sun
Niin ehkä kertoo se toiveistani mun
Jos vielä muistaa voit niityn entisen
Niin saavut jälleen kuin uni suloinen
Taas kanssas alkaa mä saan rakkauden
Joululauluista minua liikutti lapsena Varpunen jouluaamuna. Myös Tuikkikaa oi joulun tähtöset ja loppuosassa sanat "Kerran loppuun satu joulun saa, suru säveliä sumentaapi, kerran silmän täyttää kyyneleet, virtaa vuolahina tuskan veet ... " Lapsena joulu oli niin ihanaa aikaa että sen päättyminen sai aina mieleen kaihon ja tyhjän tunteen. Lapseni alakoulun joulujuhlissa Pekka Simojoen Tulkoon joulu sai aina silmät kosteiksi ja pisti nieleskelemään. Lauluryhmässä laulettiin Taivas sylissäni ja se jäi joka kerran minulta kesken kun rupesi itkettämään. Jarkko Aholan ensimmäisessä joulukonsertissa itketti melkein koko ajan. Se oli käsittämättömän upea ja Jarkon ääni kosketti enemmän kuin mikään pitkään aikaan ennen sitä. Monta hänen koskettavaa konserttiaan on käyty, mutta se eka ei unohdu. Myös Tähdet, tähdet -ohjelmassa Jarkon ooppera-aaria Nessun Dorma sai kyyneleet virtaamaan. Samoin Jarkon ja Laura Voutilaisen duetto Sun särkyä anna mä en.
Lapseni kevätjuhlissa Suvivirsi sai aina liikutuksen nousemaan jostakin syvältä. Siinä kulki muistoissa kaikki oman elämän kevätjuhlat ja se mieletön vapauden tunne kun loma alkoi. Armas Järnefeltin Kehtolaulu on kotimaisen musiikin helmi. Se on soinut monissa suvun hautajaisissa ja saa aina palan nousemaan kurkkuun. Takuuvarma itkettäjä on Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu. " ... me tiedämme että sä lähdet vain koska muuta et voi, ja me toivomme että nyt sulle pian taas laulu onnesta soi."
Nuoruuteni biisi California Dreamin (Mamas & Papas) nostatti kerran suuren tunnekuohun. Olin rättiväsynyt ruumiillisesta työstä. Suihkun ja ruokailun jälkeen makasin sohvalla silmät ummessa ja kuuntelin radiota. California Dreamin alkoi soida ja jostakin syvältä nousivat tunteet taakse jääneestä nuoruudesta ja menetetystä rakkaudesta. Se oli erikoinen ja jotenkin puhdistava hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiski Salomaan lännen lokaria, on se vaan niin kamalaa kuultavaa.
Zedu de Luca: Minä muistan sinut aina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, se on niin traaginen laulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varpunen jouluaamuna kirkossa kauneimmissa joululauluissa tuo aina kyyneleet silmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yön Joutsenlaulu. Se kuului radiosta kun olin matkalla sairaalaan katsomaan isääni. Itkin koko matkan ja rukoilin että näkisin hänet vielä elossa. Ehdin ja isäni eli vielä puolisen tuntia.
Toinen on Olet puolisoni nyt, onko Samuli Putron? Se liikuttaa muuten vaan, niin kaunis biisi.
Hei mummo, mitä kuuluu sinne teille.... kyllä on niiiiin väkinäinen ja laskelmoitu loilotus että ei voi kuin itkeä.
Maamme-laulua tässä nykytilanteessa, kun marin-o-nettihallitus pimittää tietoa jopa perustuslakivaliokunnalta:
Ai niin, esikoiseni kevätjuhlassa kymmenen vuotta sitten laulettiin joku laulu "lähden maailmalle, suuren taivaan alle.." kylläpä kurkkuani kuristi. Oma pieni esikoinen siellä piirissä ja edessä koulutie 😭😭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Evakon laulu. Pari säkeistöä sinnittelen, aivan varmana siitä etten varmasti itke, heh heh, naurattaa kunnes alkaa vähitellen puristaa rinnasta, leuka väpättää ja kyynel valua. Siis niin noloa. Enkä ymmärrä miksi, mummo oli kyllä Karjalasta mutta ei siitä koskaan puhuttu. Riimit ovat jotenkin niin hienot, joka säkeistössä tulee pieni karmea yllätys. Tyyliin "Kirje tuli isältä: Mie pääsen pian siviiliin. Tulikin ja kirkon viereen sankarhautaan siunattiin."
Alkoi muuten puristaa mahasta kun kirjoitin noita sanoja. Aaaargh.
Mulla tää sama. Ja se loppu vielä " mie istun pienen veljen kanssa siinä pellonlaidalla, kerron hälle kuinka kaunis oli kerran Karjala".
Tulee nytkin tippa silmään ja menee kylmät väreet. Mummini oli myös Karjalasta.
Sama. Isän suku Karjalasta. Samoin itken, kun lauletaan: Laps olen köyhän, kauniin Karjalan ja Jo Karjalan kunnailla lehtii puu
Lauri Tähkä - Sinä olet minun
Maija Vilkkumaa - Hei sisko
Skid Row - I remember you
Isosiskoni lähti nuorena ja yllättäen.