Lue keskustelun säännöt.
Olen akateemisesti koulutettu mies enkä voisi kuvitella itselleni
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90% ihmisistä on ap kaltaisiasi ja haluaa tasoisensa kumppanin. Sitä ei kuitenkaan ole korrektia sanoa tuolla tavalla ääneen. Yliopistopaikkakunnilla on ylitarjontaa koulutetuista naisista, eli pääset kyllä valitsemaan ;) Toista sitten pikkukunnissa, missä taas on ylitarjontaa vähän koulutetuista miehistä, siellä ei valita, vaan otetaan jos joku saadaan. Naurattaa oikein "rakkaus ja rakastuminen", nehän ovat todella pitkälle ohjelmoituja tapahtumia. Useimmiten rakkaus iskee opiskelijabileissä, lääkisläiset ja oikislaiset bilettää yhdessä, lääkisläiset ja leipurilinjalaiset tuskin... eli mahdollisuus on vain sen oman sos. ryhmän sisällä. Tai jos jonnekin kuntaan perustetaan insinöörikoulutus AMK niin sinne perustetaan myös sairaanhoitajalinja, jotta pojille saadaan samantasoiset puolisot, se on sitä perhesuunnittelua parhaimmillaan.
- realisti
Toisaalta vois kuvitella, et jos leipuri ja lääkäri päätyvät yhteen, he eivät ole yhdessä minkään naurettavan tasoajattelun vuoksi, vaan ovat kiinnostuneita toisistaan ihmisinä ja persoonina? Jotenkin uskoisin sellaisen kantavan elämässä pidemmälle kuin suhde, joka alkaa sillä et ku "tää ny löyty oikeista bileistä"
ehkä niinkin. Toisaalta tiedän monen monta arkkitehti/lääkäri/tuomari/KTM/DI valikosta muodostunutta pitkään yhdessä ollutta pariskuntaa. Vähemmän sitten niitä DI-lähihoitaja, lääkäri-k-marketin kassa tms. pareja. Voihan niitäkin jossain olla, mutta onnistumisprosentti lienee huonompi. Elämäntyyli ja ajatukset niin erilaiset kuitenkin.
En siis itse edusta mitään "taso-ajattelua", vaan mun mielestä putkimies voi olla kiinnostavampi ja monipuolisempi ihminen, kuin juristi, jonka kiinnostus rajoittuu vain siihen omaan alaan ja suhteiden luomiseen. Ylemmän keskiluokan arvoihin kuuluu erittäin vahvasti kontaktien luominen, tietty elintaso materiaalisesti ja koulutuksen arvostaminen. He eivät herkästi rakastu puolisoon tämän elinpiirin ulkopuolelta, sellaista rakastumista lähikoulun koulunkäyntiavustajaan ei vaan tapahdu, ei edes villeimmissä unissa. Voit löytää poikkeuksen tai pari tähän, mutta pääsääntöisesti näin. Amistaustaisille taas se porvareiden hienostelu, suhteet ja statuksella kilpaileminen on hyvin vierasta, tuntuu kylmälle ja ei kodikkaalle, ja siihen maailmaan rakastuminen/ sopeutuminen on epätodennäköistä.
Suomessa koulutusrajoja rikotaan parisuhteissa jonkun verran enemmän kuin muualla, yleensä niin päin, että nainen on se koulutetumpi. Johtuu vain epäsuhdasta, että naisia on isompi prosentti korkeakouluissa, joten heille ei kaikille riitä akateemista miestä, osa joutuu "tyytymään" alempaan. Tyytyjä voi lopulta olla onnellisemmassa ja aidommassa suhteessa, mutta tavallaan hän markkinoilla kuitenkin on ensin se "häviäjä".
Rakkaus on maaginen sattuma, mutta vain niissä rajoissa joissa sallimme itsemme elää ja rakastaa. :)
Onko sulla mitään muuta tarjottavaa kuin mutu?
Ja suorastaan idioottimaista väittää, että elämäntyyli ja ajatukset olisivat erilaiset akateemisella ja ei-akateemisella.
Lisäksi, sinä todellakin edustat tasoajattelua kaikissa sen stereotypian muodoissaan. Et osaa katsoa yhtään tuon säälittävän boksin ulkopuolelta
Mä katsoisin mielelläni out of the box, mutta tilastot ja myös tämä mutu-todistusaineisto (=tutut ja tuttujen tutut) osoittavat, että boxi on tukevasti olemassa ja äärimmilleen täynnä. Se että näkee boxin olemassaolon, ei tarkoita, että itse eläisi siellä sisällä. Mutta on outoa sulkea silmänsä tällaiselta tosiasialta, että useimmiten puolisoksi valitaan suunnilleen samaa sos. luokkaa ja koulutustasoa oleva ihminen. Ei sun tai mun tai kenenkään ole pakko niin tehdä, mutta iso osa tekee, joko tietoisesti tai tiedostamatta. En tiedä miksi se boxi on sun mielestä säälittävä? Ehkä siellä jää maailmankuva vähän ohueksi, mutta toisaalta monet haluavat juuri sen setin ja elävät elämänsä oikein mukavasti ja onnellisesti niin...
Kyllä elämäntyyleissä myös on eroja aika stereotyyppisesti nimenomaan sosiaaliluokan mukaan. En tajua miksi se pitää kiistää? Sitä vastaan voi toki olla ja siitä voi pyrkiä omassa elämässään eroon, mutta silti se on olemassa se asia. Jos keisarilla ei ole vaatteita, sillä ei ole vaatteita edelleenkään, vaikka me kuinka intetään että onpas onpas. Jos Sauli Niinistö on 70-vuotiaana vanha isä, ei hän muutu nuoremmaksi vaikka me kuinka sanoisimme, että on hän vielä ihan nuori. Hän on edelleen 70-v. Se ei ole sinällään paha tai hyvä, että hän on 70-v saadessaan vauvan. Mutta hän ei muutu 30-vuotiaaksi, vaikka kuinka intän.
Jos lääkäri rakastuu lääkäriin, ei se ole väärin. Se on hyvä, että elämässä on rakkautta. Silti väitän edelleen, että lääkäri lähtökohtaisesti helpommin rakastuu toiseen lääkäriin kuin vaikkapa sen sairaalan siivoojaan. Ehkä se on säälittävää nähdä tämä tosiasia maailmassa, mutta sitten on. Näen sen silti ympärilläni päivittäin (en tosin sairaalassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla totesikin, että mitä kauemmin koulunpenkin kulutuksesta aikaa kuluu sitä vähemmän tuo peruskoulutus ihmisestä kertoo. Kotirouvaksi jättäytynyt humanisti voi olla keskustelukumppanina paljon tylsempi kuin amispohjalta suurta firmaa pyörittävä nainen ja eläkettä odottava tuomari nauttia samoista asioista maanviljelijän kanssa: kun kalalle ja metsälle vaan pääsee... Ylenkatse ja ihmisten luokittelu sen oman maisterinpaperin takia on aika naurettavaa eikä ainakaan auta löytämään itselle sopivaa kumppania - tai sitten auttaa jos löytää yhtä ulkokohtaisen, kehnoitsetuntoisen ihmisen.
Akateemiseb koulutuksen pitäisi kehittää ajattelua ja on epäonnistunut jos ulkokuoren alla on vielä rahvaanomainen oppimaton juntti.
Miettikää stereotypioita: nainen, joka on lastentarhanopettaja, ekonomi, humanisti, DI tai eläinlääkäri. Samanlaiset arvot? Keskustelun aiheet? Toiveet elämältä, ehkä osittain, joo, mutta varmasti huomattavasti eroavaisuuksia. Sitten toinen otos stereotyyppisiä naisia: lastenhoitaja, tradenomi, insinööri, agrologi. Kaikki samanlaisia? Vai niitä samankaltaisuuksia saattaisi löytyä enemmän ristiin opintosuunnan mukaan? Tutkinto korkeakoulusta ei myöskään kerro paljoa ihmisestä. Täälläkin palstalla marisee joukko maistereita jotka eivät jostain syystä ole kyenneet löytämään työtä, toinen päättää jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja antaa miehen tehdä uraa, kolmas puskee eteenpäin aina suurempien haasteiden kimpussa. Pelkkä tutkintotaso (amis, AMK, korkeakoulu) kertoo ihmisestä hyvin vähän, tämä tohtorisnaisen mutu-mielipide ;).
Vierailija kirjoitti:
Olen tuppukylästä ja kaikki minun tuntemani koulukaverit, jotka ovat kouluttautuneet hyviin ammatteihin, ovat pohjimmiltaan edelleen niitä maanläheisiä maalaistallukoita kuin ennenkin, mikä on ollut ilahduttava asia huomata.[/quote kirjoitti:
Minusta tuo on surullista. Ihmettelen itsekin miten yksi yliopiston käynyt mies ei ole päässyt henkisesti irti peräkylän kouluttamattomien miesten rahvaanomaisesta junttikulttuurista. Tuossa junttiudessa ja oppimattomuudessa ei ole mitään ihailtavaa.
Mutta ei paheksuttavaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuppukylästä ja kaikki minun tuntemani koulukaverit, jotka ovat kouluttautuneet hyviin ammatteihin, ovat pohjimmiltaan edelleen niitä maanläheisiä maalaistallukoita kuin ennenkin, mikä on ollut ilahduttava asia huomata.[/quote kirjoitti:
Minusta tuo on surullista. Ihmettelen itsekin miten yksi yliopiston käynyt mies ei ole päässyt henkisesti irti peräkylän kouluttamattomien miesten rahvaanomaisesta junttikulttuurista. Tuossa junttiudessa ja oppimattomuudessa ei ole mitään ihailtavaa.
Mutta ei paheksuttavaakaan.
Maanläheisyys halveksittavaa? Monesti ihmisenä aidoimpia ovat ne, joilla taju omista juuristaan. Tietää mistä on tullut, arvostaa historiaansa ja sen pohjalle rakentaa oman tulevaisuutensa, ei anna historian ympäristön sitä liikaa määrätä kahlitsevin tavoin mutta ei historiaansa kiellä vaan hyödyntää sen. Jos on juntti koska arvostaa osaa historiassaan oppinutta tapaa elää ja olla ja toteuttaa sitä omasta lähtökohdistaan onko juntti vai kypsä viisas ihminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä nainen joka on akateemisesta perheestä. Keskeytin yliopisto-opinnot ja menin ammattikouluun, koska miksipä sitä tuhlaamaan tukikuukausia jos ala ei ole oma. Näin kolikon molemmat puolet nähneenä sanoisin että yleistäminen on typerää. Toki ammattikoulussa on tullut vastaan niitä ihmisiä jotka vastaavat aiempia stereotypioitani, mutta on siellä myös paljon niitä, joista näkee että potentiaalia olisi korkeammallekin kouluttatutumiseen. He eivät kuitenkaan ole valinneet sitä tietä, eivätkä näytä kärsivän asiasta. On aivan sama miten itsekukin puolisonsa valitsee. Jokainen meistä elää omanlaisessa kuplassaan ja jos on tyytyväinen siihen, niin mikäs siinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei fiksu mies ota tyhmää naista. Ainakaan toivottavasti.
Akateemisuus ei automaattisesti tee ihmisestä fiksua muuta kuin oman alansa kohdalla. Ja se voi olla hyvinkin suppea aihepiiri. Itse arvostan enemmän kädentaitoja kuin kirjanoppineisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelisin, että verrattain nuorena osaa sanoa, millaisten ihmisten kanssa yleensä tulee juttuun. Ihmiset, joiden kanssa olen yleensä viihtynyt, ovat tavanneet olla yliopiston käyneitä. Monet amk:n käyneetkin ajattelevat jo eri tavoin, jotenkin yksiulotteisemmin. Mutta aina joskus löytyy amiksen käyneitäkin, jotka jaksavat pohtia asioita syvällisesti ja huomioida erilaisia näkökulmia. Eron huomaa ihan arkisessa huumorissakin. Amiksia naurattaa, kun jotakuta sattuu naamaan tai sukuelimiin. Korkeakoulutettujen huumorin ymmärtäminen saattaa edellyttää eri kielten osaamsita tai jonkin teorian tuntemista.
Äläpä jauha paskaa. Ei ole mitään "korkeakoulutettujen huumoria". Huumorintaju on yksi ominaisuus ihmisessä, eikä se koulutustasoa katso. Lisäksi kakkahuumorista nauttiminen ei sulje millään tavalla pois, etteikö voisi osata jo pidemmälle vietyä, älykästä huumoria. Ei nämä ole mitään joko/tai.
En minä jauha paskaa, vaan puhun kokemuksesta. Ja sen mukaan huumorintaju todellakin katsoo koulutusta. Mutta tukehdu sinä vain nauruun katsellessasi vanhoja Kummeleita tai "Hauskoja" kotivideoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei fiksu mies ota tyhmää naista. Ainakaan toivottavasti.
Akateemisuus ei automaattisesti tee ihmisestä fiksua muuta kuin oman alansa kohdalla. Ja se voi olla hyvinkin suppea aihepiiri. Itse arvostan enemmän kädentaitoja kuin kirjanoppineisuutta.
Eikä kädentaidot toisaalta tee ihmisestä fiksua. Se voi olla hyvin suppea ala, vaikka pitsinnypläys. Itse arvostan enemmän lukeneisuutta kuin kykyä tehdä työtä, jonka voi tehdä koneellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tuppukylästä ja kaikki minun tuntemani koulukaverit, jotka ovat kouluttautuneet hyviin ammatteihin, ovat pohjimmiltaan edelleen niitä maanläheisiä maalaistallukoita kuin ennenkin, mikä on ollut ilahduttava asia huomata.[/quote kirjoitti:
Minusta tuo on surullista. Ihmettelen itsekin miten yksi yliopiston käynyt mies ei ole päässyt henkisesti irti peräkylän kouluttamattomien miesten rahvaanomaisesta junttikulttuurista. Tuossa junttiudessa ja oppimattomuudessa ei ole mitään ihailtavaa.
Tämä on oikeasti hankala juttu. Itse akateemisena "junttimiehenä" oon huomannut, että on tosi raskasta olla, kun ei oikein kuulu mihinkään. Samalla henkisellä tasolla olevat muut miehet ovat amiksia tai elämänkoululaisia ja katsovat mua kieroon koulutuksen takia. Toisaalta muut akateemiset näkevät mut viallisena ja jotkut jopa eivät uskoneet, että oon koulutettu
Ei koulutus ole varsinaista älykkyyttä, vaan sivistystä ja oman alan osaamista. Akateemisuus kertoo lähinnä siitä, että et ole älykkyysosamäärällisesti vajaa ja tietynlainen muisti on poikkeuksetta hyvä. Toki jos puhutaan todella älykkäistä ihmisistä, jotka voi päästä minne vaan, niin miksi ei opiskelisi niin pitkälle kuin mahdollista? Paitsi tietenkin jos auton rassaaminen on kutsumus-ammatti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
amistaustaista naista. Onko muita kaltaisiani?
Varmasti löytyy kaltaisiasi. Minun mieheni on akateeminen enkä itse ole käynyt edes amista.
Vierailija kirjoitti:
amistaustaista naista. Onko muita kaltaisiani?
Trolliaiheita olisi rajattomasti ja silti aina vaan kaivetaan esiin tämä sama kusenpolttama vääntö akateeminen vastaan amis.
Täytyy olla kyllä totaalisen huono itsetunto, että sitä on pakko päivittäin pönkittää sillä, että on saanut niukinnaukin yliopiston kahlattua läpi ja kuvittelee sen perusteella olevansa parempi, kuin toisen tien valinneet.
0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma naiseni on tradenomi, on laiska ja tyhmä, kaunis toki. Ottaisin mieluummin ahkeran ja kunnollisen amistaustaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
amistaustaista naista. Onko muita kaltaisiani?
Trolliaiheita olisi rajattomasti ja silti aina vaan kaivetaan esiin tämä sama kusenpolttama vääntö akateeminen vastaan amis.
Täytyy olla kyllä totaalisen huono itsetunto, että sitä on pakko päivittäin pönkittää sillä, että on saanut niukinnaukin yliopiston kahlattua läpi ja kuvittelee sen perusteella olevansa parempi, kuin toisen tien valinneet.
0/5
Tämä. ja kuinka aina löytyy noita aiheesta innostuvia "olen työtön maisteri mutta en ole seurustellut kuin tohtorien kanssa" ihmisiä jotka eivät ihan tajua kuinka surkuhupaisan kuvan itsestään ylpeilyillään antavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvelisin, että verrattain nuorena osaa sanoa, millaisten ihmisten kanssa yleensä tulee juttuun. Ihmiset, joiden kanssa olen yleensä viihtynyt, ovat tavanneet olla yliopiston käyneitä. Monet amk:n käyneetkin ajattelevat jo eri tavoin, jotenkin yksiulotteisemmin. Mutta aina joskus löytyy amiksen käyneitäkin, jotka jaksavat pohtia asioita syvällisesti ja huomioida erilaisia näkökulmia. Eron huomaa ihan arkisessa huumorissakin. Amiksia naurattaa, kun jotakuta sattuu naamaan tai sukuelimiin. Korkeakoulutettujen huumorin ymmärtäminen saattaa edellyttää eri kielten osaamsita tai jonkin teorian tuntemista.
Äläpä jauha paskaa. Ei ole mitään "korkeakoulutettujen huumoria". Huumorintaju on yksi ominaisuus ihmisessä, eikä se koulutustasoa katso. Lisäksi kakkahuumorista nauttiminen ei sulje millään tavalla pois, etteikö voisi osata jo pidemmälle vietyä, älykästä huumoria. Ei nämä ole mitään joko/tai.
Just näin. Omassa tuttavapiirissäni akateemiset naiset muuten viljelevät eniten härskiä kakkahuumoria.
Vierailija kirjoitti:
Oma naiseni on tradenomi, on laiska ja tyhmä, kaunis toki. Ottaisin mieluummin ahkeran ja kunnollisen amistaustaisen.
Tradenomi ei ole akateeminen.
Ihmettelen niitä saatanan urpoja jotka kouluttaa itsensä tässä maassa työttömäksi. Olen nyt neljäkymmentä ja täysin kouluttamaton kundi.
Taloustilanne oli selvä jo 90-luvulla ja se ettei töitä riitä kaikille.
Oli helppo tehdä päätös ja jättää koulut käymättä. Päivääkään en kadu ja aina panen kaikkia. En tee eroa akateemisen tai amk:n välillä. Panen kaikkia, koska panemisessa pano on vain tärkeää. Ei koulutus.
Ja sama mitä tulee panemiseen tulee myös turpaan vetämisessä. Vedän kaikkia päihin tarvittaessa.
Joku tuolla totesikin, että mitä kauemmin koulunpenkin kulutuksesta aikaa kuluu sitä vähemmän tuo peruskoulutus ihmisestä kertoo. Kotirouvaksi jättäytynyt humanisti voi olla keskustelukumppanina paljon tylsempi kuin amispohjalta suurta firmaa pyörittävä nainen ja eläkettä odottava tuomari nauttia samoista asioista maanviljelijän kanssa: kun kalalle ja metsälle vaan pääsee... Ylenkatse ja ihmisten luokittelu sen oman maisterinpaperin takia on aika naurettavaa eikä ainakaan auta löytämään itselle sopivaa kumppania - tai sitten auttaa jos löytää yhtä ulkokohtaisen, kehnoitsetuntoisen ihmisen.