Mä en ymmärrä, miten joissain perheissä menee joululahjoihin vain tyyliin 200-500 euroa. Eikö teillä ole kummilapsia? Sisaruksia? Vanhempia? Isovanhempia? Lasten opettajia?
Meillä on kolme lasta ja kolme kummilasta. Näiden lisäksi on omia sisaruksia yhteensä 7. Kummallakin vanhemmat ja yksi isovanhemmista elossa. On lasten kummeja, yhteensä 8 kpl. Lapsilla on kolme luokanopettajaa ja harrastusten vetäjiä on 6.
Vaikka ihan vaan vie jonkun suklaalevyn opettajalle tai kummille, niin noista lahjoista kertyy joka ikinen vuosi 2000 euroa. Ostetaanhan me puolisot toisillemmekin lahjoja!
Ja ei, lapset eivät saa mitään tietokoneita tai polkupyöriä joululahjaksi, vaan ihan tavallisia, vaikka Lego-pakkauksen tai leffalippuja tai muuta. Ei ne mitään ilmaisia ole.
Meillä on varaa tähän, mutta aina vaan ihmettelen, miten jotkut (useimmat?) perheet pystyvät kuluttamaan noinkin vähän läheisten joululahjoihin. Ettekö te sitten osta yhtään mitään?
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niihin lahjoihin saa rahaa menemään, mutta ei nyt ihan paria tonnia. Ostetaan hoitajille/ opelle/ lapsen terapeuteille lahjat joiden hinta max 10e/ kpl eli ne yhteensä 100e. Lasten kummeille jotain pientä kiitokseksi myös samassa hintaluokassa, yht. Max 100e nekin. Sitten niille läheisille 20-30e lahjat joiden kanssa joulua vietetään, yhteensä noin 150e. Omille lapsille menee ehkä noin 50-100e per lapsi eli 150-300e. Miehen kanssa ostetaan toisillemme jotain tarpeellista jota pitäisi muutenkin ostaa. En koe tästä stressiä, pidän lahjojen antamisesta enkä koe että se veisi joulun sanomaa pois.
Lapsen terapeuteille, oikein monikossa...?
Vierailija kirjoitti:
Kuka ostaa opettajalle tai harrastuksen ohjaajalle lahjan?? Ihan älytöntä...
Ja tämän sanon entisenä muskariohjaajana, tulevana luokanopettajana.
Minä valmennan vapaaehtoispohjalta salibandyjoukkuetta. Voin sanoa, että tämä rujo mieskin herkistyi, kun sain lasten vanhemmilta lahjakortin urheiluliikkeeseen.
Pidin hienona eleenä ja tunsin että arvostavat panostani.
Toki minulle riittää, kun kuulee sanan kiitos joskus.
Miksi pitäisi kantaa jotain turhaa krääsää ihmisille?
Mies saa yhdistetyksi joulu- ja synttärilahjaksi lentoliput talvilomakohteeseen. Siinä lahjonta joulun osalta.
Tällä on menty jo vuosikausia eikä kukaan ole vetänyt herneitä nenään. Päinvastoin helpotus kaikille.
En ymmärrä tuota että aikuisetkin ostelee vielä kasapäin lahjoja toisilleen. Tai kuka aikuinen haluaa saada kymmenen pakettia, joista suurinosa on ihan turhaa tavaraa.
Kolmelle omalle muksulle sekä uuden puolison lapselle, ja tietysti hänelle...niin sanoisin että 1000 menee, omaan lahjaan menee about 500 (sellane älykello jossa akku kestää useamman viikon).
Opettajille jonninjoutavan krääsän ostaminen on aivan turhaa. Säälittävää kun aikuiskoulutuksessa ollessani eräälle paikkakunnan vauraimmista henkilöistä, alan opelle jotkut keräsivät rahaa ja ostivat silloisesta Tiimarista kynttilänjalat ja muuta halppiskrääsää....:=)
Muutoinkaan opettajat eivät mielestäni tarvitse mitään korttia kummempaa muistamista . Fiksu opettaja kieltääkin jo etukäteen muistamiset. Aina on joukossa myöskin vähävaraisten perheiden lapsia joilla varaa ei opettajia ole lahjoa, ja minusta olisi noloa ottaa heiltä(kin) lahjoja vastaan, jotka tuonkin rahan tarvitsevat omaan elämiseensä.
Kouluihin yhteiset pelisäännöt opettajien lahjoista, ei luulisi opettajien olevan niin lapsellisia että kaipaavat oppilailtaan muistamisia jouluna(kaan)!!
Omat lapseni eivät koskaan muistaneet oepttajiaan millään lailla. Tämä ei haitannut koulumenetystä lainkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ostaa opettajalle tai harrastuksen ohjaajalle lahjan?? Ihan älytöntä...
Ja tämän sanon entisenä muskariohjaajana, tulevana luokanopettajana.
Minä valmennan vapaaehtoispohjalta salibandyjoukkuetta. Voin sanoa, että tämä rujo mieskin herkistyi, kun sain lasten vanhemmilta lahjakortin urheiluliikkeeseen.
Pidin hienona eleenä ja tunsin että arvostavat panostani.
Toki minulle riittää, kun kuulee sanan kiitos joskus.
Oletko miettinyt mitä seuraamuksia voi tulla 20€ lahjakortin vastaanottamisesta?
Tämä lahjakortit ovat työntekijälle veronalaista tuloa. Ainakin meillä töissä tilintarkastajat vaativat niistä maksamaan verot ja muut työnantajamaksut. Ja näin sanotaan myös verottajan tiedotteissa.
Kuvittelen, että valmennat seurassa, joka saa valtiolta/kunnalta ja Ray avustuksia ja olet heidän listoillaan.
Ostan lahjat äidille, yhteisen lahjan isälle ja hänen puolisolleen, siskolle ja veljelle, mummolle, kummitädille sekä lapsuudenystävälleni. Muita tärkeitä ihmisiä muistan kortein (12 kpl).
akateemistenäiti614 kirjoitti:
Opettajille jonninjoutavan krääsän ostaminen on aivan turhaa. Säälittävää kun aikuiskoulutuksessa ollessani eräälle paikkakunnan vauraimmista henkilöistä, alan opelle jotkut keräsivät rahaa ja ostivat silloisesta Tiimarista kynttilänjalat ja muuta halppiskrääsää....:=)
Muutoinkaan opettajat eivät mielestäni tarvitse mitään korttia kummempaa muistamista . Fiksu opettaja kieltääkin jo etukäteen muistamiset. Aina on joukossa myöskin vähävaraisten perheiden lapsia joilla varaa ei opettajia ole lahjoa, ja minusta olisi noloa ottaa heiltä(kin) lahjoja vastaan, jotka tuonkin rahan tarvitsevat omaan elämiseensä.
Kouluihin yhteiset pelisäännöt opettajien lahjoista, ei luulisi opettajien olevan niin lapsellisia että kaipaavat oppilailtaan muistamisia jouluna(kaan)!!
Omat lapseni eivät koskaan muistaneet oepttajiaan millään lailla. Tämä ei haitannut koulumenetystä lainkaan!
Opettajien ja harrastuspiirien vetäjien lahjat ovat todella ongelmallisia, vaikka kuinka toivoisi etukäteen, ettei mitään lahjoja tuotaisi, niin aina löytyy niitä, jotka eivät ole ymmärtäneet mitä on sanottu, ihan samalla tavalla kuin muunkin opetuksen kanssa. Älykäs ymmärtää sen kerrasta.
Ja mitä kukaan tekee 30 suklaarasialla tai tuikkulasilla.
Saan työni puolesta joululahjaksi suklaata, kukkia ja muita pieniä lahjoja ja kaikki lahjat olen lahjoittanut eteenpäin esim. vanhusten hoivakoteihin, seurakunnalle jne. sillä haluan tehdä joulusta oman näköiseni ja viettää sen perheeni kanssa, enkä halua rikkoa sitä jollakin tavaralla tai kukalla, joka muistuttaa minua työstä tai harrastuksesta.
Ps. Älkää ostako niitä lahjoja, kuin läheisillenne. Nykyään ei ole makeisista ja tavaroista pulaa.
Meillä on yksi lapsi ja vain hänelle ostamme lahjoja n 120 e maksimissaan. En myöskään odota, että kukaan sukulainen ostaa lapselle lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole ostanut koskaan kenellekkään mitään, en edesnomalle miehelle.
Miksi tiettynä päivänä vuodessa pitäisi leikkiä anteliasta ja kivaa puolitutuillekkin?
Ei kannata leikkiä, jos ei ole antelias ja kiva koskaan muulloinkaan. Oletko muuten itse koskaan saanut keneltäkään lahjoja? Onko tämä ollut sinusta keinotekoista anteliaisuuden leikkimistä?
Me lahjotaan aika niukasti, vissiin. Koko lähipiiri on samaa mieltä siitä, että aikuiset ei tarvitse lahjoja.
Meillä on kaksi lasta, 4 ja 7 vuotiaat. Vielä on selvitty noin 20-60 eurolla heidän lahjoistaan. Veljen lapselle hankitaan suunnilleen saman arvoinen ja miehen kahdelle vanhemmalle lapselle jotain ehkä hiukan arvokkaampaa, teineille se suotakoon.
Lasten kanssa askarrellaan kortteja ja/tai jotain pientä, joita annetaan mummeille ja vaareille, parille tädille ja isotädille sekä koulussa ja pk:ssa opeille. Yhteisbudjetti yleensä n. 150-250€, juuri sopivasti :)
En osta perheen ulkopuolisille lahjoja. Lapsia on kaksi, teini-ikäisiä. He tekevät omat lahjalistansa, joista sitten valkkaamme sopivimmat. Lasten kummeista 2 saa valokuvat tai jopa jonkin harrastuskuvasta teetetyn jutun. Miehen sisko saa joulukukka-asetelman. Isovanhempia ei enää ole. Joulukortteja lähetän vain vanhoille ihmisille, ehkä 10 kpl. Loput saavat joulutervehdyksen esim. facebookin kautta. Jos perhe kyselee toiveitani, mulla on aina samat; jokin tietty kirja, yöpaita ja suklaata. Ruokia tehdään kaikkien toiveiden mukaan, hyvin maltillista, mutta ruoka on hyvää, itse tehtyä ja sitä on riittävästi muttei liikaa. Lasten opettajia tai valmentajia en ole vuosikausiin lahjonut. Aivan turhaa rahanmenoa, jollei kerran ole varaa.
Kun nykyään tuntuu olevan vastauksista päätellen aika usein niin, että aikuisille ei lahjoja ostella niin te joilla pieniä lapsia.. Eikö lapset ihmettele miksi aikuiset ei saa joulupukilta mitään? Itse muistan lapsena ihmetelleeni kun äiti sai vaan pari lahjaa ja me lapset useita.
Eihän ne lahjat ole pääasia joulussa, mutta kyllä ne minusta jouluun silti kuuluu. Ja mitä te sitten olette lahjaksi ennen saaneet kun lahjoja ette halua ja pidätte niitä tyhmänä krääsänä tai muuten aivan turhina? Me vaihdetaan lahjoja aikuistenkin kesken ja lahjat on yleensä jotain käyttötavaraa (pyyhkeitä, suihkugeeliä, suklaata, sukkia...). Tai jotain mitä tietää, että toiselta puuttuu tai jotain mitä tietää toisen haluavan mutta ei vaan ole itse tullut ostetuksi. Esim. ollaan saatu vieraspeitto ja kynttilälyhty takapihalle. Kyllä ne ihan käyttöön tulee, mutta me ei kukaan ollakaan mitään hyvätuloisia ja ollaan aika nuoria, niin ei tule aina osteltua kaikkea mitä haluaisi (vaikka ei olisikaan mitään kallista) eikä omisteta kaikkea yllinkyllin.
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään tuntuu olevan vastauksista päätellen aika usein niin, että aikuisille ei lahjoja ostella niin te joilla pieniä lapsia.. Eikö lapset ihmettele miksi aikuiset ei saa joulupukilta mitään? Itse muistan lapsena ihmetelleeni kun äiti sai vaan pari lahjaa ja me lapset useita.
Eihän ne lahjat ole pääasia joulussa, mutta kyllä ne minusta jouluun silti kuuluu. Ja mitä te sitten olette lahjaksi ennen saaneet kun lahjoja ette halua ja pidätte niitä tyhmänä krääsänä tai muuten aivan turhina? Me vaihdetaan lahjoja aikuistenkin kesken ja lahjat on yleensä jotain käyttötavaraa (pyyhkeitä, suihkugeeliä, suklaata, sukkia...). Tai jotain mitä tietää, että toiselta puuttuu tai jotain mitä tietää toisen haluavan mutta ei vaan ole itse tullut ostetuksi. Esim. ollaan saatu vieraspeitto ja kynttilälyhty takapihalle. Kyllä ne ihan käyttöön tulee, mutta me ei kukaan ollakaan mitään hyvätuloisia ja ollaan aika nuoria, niin ei tule aina osteltua kaikkea mitä haluaisi (vaikka ei olisikaan mitään kallista) eikä omisteta kaikkea yllinkyllin.
Minusta sukat ja suihkugeelit on krääsää, jota en vain tarvitse. Meillä on tarpeeksi pyyhkeitä ja tarpeeksi kaikkea, ja minusta on kiusallista ottaa vastaan jotain, mitä en halua enkä tarvi.
Tiedän että kuulostan inhottavalta ja nipolta, mutta voitko uskoa, että meillä ei kaapit pursuile erilaisia purkkeja ja purnukoita ja suihkusaippuoita, ja että pyyhkeitä on tarvittava määrä, samoin kaikkea muuta. En ole tavaran keräilijä, enkä osta muillekaan sen vuoksi että jotain nyt on ostetava; minusta sinun luettelemat tavarat kertoo juuri siitä. Että ei osata miettiä mistä se toinen pitää tai mitä olisi vailla, vaan on ostettu sen ostamisen takia jokin tavallinen tavara.
Itse esimerkiksi olen kerran saanut kahviaiheisia magneetteja, mikä kuulostaa ihan tyhmältä krääsältä, mutta mitkä naurattavat minua edelleen, kun niiden taustalla on minuun ja magneettien antajaan liittyvä hölmö tarina. Olen myös ilahtunut lasipurkista, jonka sisällä oli kuiva-aineet muffinsien tekoon. Tein muffininit ja lasipurkissa on nyt makaroneja.
Vähän ristiriitaista, miten paljon aikuiset panostavat joululahjoihin ja kuvittelevat niiden ilahduttavan monia ja erityisesti lapsia, vaikka näin ei tutkimusten mukaan ole.
Muutama vuosi sitten tehtiin päiväkoti- ja kouluikäisille tutkimus, mitä joulu lapsille merkitsee ja joululahjojen merkitys tuli häntäpäässä, oliko nyt vasta 10. sijalla.
Lapset arvostivat lahjoja enemmän esim. perheen kanssa nautittua jouluateriaa, hautausmaalla vierailut, joulukirkko, joulusauna, suvun tapaamiset, jouluvalmistelut ja koristelu jne. hyvin arkisia asioita, lapsen iästä riippumatta, vaikka nämä saavat vähemmän huomiota ja panostusta vanhemmilta, vaan korvaavat lapsen joulumielen materiaalilla.
Ja sama on myös aikuisilla, lapsuuden jouluissa, vain harvoin lahjat saavat merkitystä tai joku yksittäinen lahja tulee mieleen, muut jouluun liittyvät tapahtuvat säilyvät koko ihmisiän.
Siis ostaako joku tänä päivänä vielä JOULULAHJOJA???