Uusperheet! Enkö saa olla pettynyt olematta paha?
Me ollaan uusperhe. Meillä asuu minä, mieheni, minun alakouluikäiset lapset (4) ja meidän yhteinen parikuinen vauva. Miehen lapsi asuu äidillään. Mies käy töissä ja minä olen kotiäiti.
Nyt on syysloma. Minun lapset ovat isällään. Kotona nyt siis kanssani vauva. Mies töissä päivät.
Arki on melko hektistä ja joskus stressaavaakin. Voisin tässä nyt puolueellisesti nostaa itseäni jalustalle kertomalla, että olen päivät kokki, autonkuljettaja, siivooja, pyykkäri, rauhanturvaaja, askartelunohjaaja ja mitä näitä nyt on. Mutta siis kotiäidit ja -isät varmasti tietää, minkälaista sykkimistä arki voi olla pienten lasten kanssa. Mies tekee pitkiä työpäiviä. Mies myös kärsii kroonisesta kivusta ja kun hän tulee kotiin hän on hyvin väsynyt ja kipuinen. Yritän päivittäin pyrkiä siihen, että hän voisi tulla siistiin kotiin ja että kotona olisi jonkinlainen rauha. Ja ruokakin valmiina.
Odotin tätä lapsivapaampaa syyslomaa kovasti, levon ja rauhallisuuden toivossa. Kerroin jo viikko sitten miehelle (ja monesti sen jälkeenkin), että onpa ihanaa kun se loma tulee. Saa miltei olla vaan, vauvan kanssa rauhassa. Ei kiire minnekkään eikä apinaorkesterin riekuntaa. Miehen kanssa iltoina enempi aikaa keskittyä parisuhteeseen jne. Me jopa yhdessä leikittiin ajatuksella kuinka panostaa seksiin, kun siihen olisi paremmin aikaa.
Nyt sitten miehen lapsi tuleekin tänne. Mies kysyi onko asia minulle ok, jos lapsensa tulee viikolla käymään, vastasin että on. Tarkennus tuli jälkikäteen, että lapsi tulee koko arkiviikoksi.
Pidän kovasti hänen lapsestaan, hän on mukavaa seuraa, rakastaa touhuta vauvan kanssa ja auttaa askareissa, kun pyytää. Ei hänestä ole ns. vaivaakaan, koska on jo iso teini. Minusta on mukavaa, että hän tulee. Me näemmekin häntä kovin harvoin. Tulen mielestäni hänen kanssaan hyvin toimeen. Olen onnellinen miehen puolesta, että hän saa nähdä lapsensa taas, koska ikävöi kovin.
Mutta! Meninkin sanomaan miehelle, että olen kyllä hieman pettynyt oletetusta vapaan ja ”seksiloman” menetyksestä. Siitä mies sitten suuttui kovasti. Olen kuulemma idiootti, etten sanonut sitä silloin, kun hän kysyi, onko asia ok. Minä itkin mielipahaa, että sain hänet niin suuttumaan. Olen kuulemma lapsellinen. Hän huusi minulle, että miltä minusta tuntuisi, jos hän sanoisi joku päivä töistä tullessaan, ettei hän tänään jaksa lapsiani. Riita paisui molemmin puoliseksi huutamiseksi. Minäkin sanoin rumasti takaisin. Yritin monta kertaa selventää, että haluan kyllä lapsensa tänne, ja että koin vaan pettymyksen tunteen ainoastaan siitä, mitä odotin, ei toteudukaan. Hän ei suostunut asiaa ymmärtämään. Minusta tuntui, että hän väkisin teki minusta nyt pahaa.
Me onneksi saatiin riita jo sovittua, mutta asia silti vaivaa minua. Olen loukkaantunut, etten saa kokea tunteita ilman pahoja seuraamuksia. Ja surullinen siitä, kuinka väärin hän minut käsitti.
Kiitos, jos jaksoit lukea ja ottaa kantaa. Kertokaa nyt mulle, tuleeko tämmöisiä muissa uusperheissä?
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Hei taas!
Kylläpä on tullut paljon vastauksia. Asiasta on poikettu ihan metsään osassa.
Koskaan en kieltäisi miehen lasta tulemasta/muuttamasta tänne!!! Tai vingu siitä, että hän tulee. Hitto soikoon, miten vaikeaa se on suuren osan käsittää!!
Pettymyksen totesin asiallisesti vinkumatta, harmittaa, ettei suunnitelmat toteudu. Ilmeisen kamala ihminen olen, sillä satun rakastamaan ja haluamaan miestäni. Ja harmitti, ettei meillä olekaan ihan sellaista, mitä kipinöiden suunniteltiin. Tämä ei tarkoita, etteikö moista elämää sillä saralla olisi lainkaan. Päinvastoin. Nyt tosin synnytyksestä on se pari kuukautta, joten ihan parhaimmilleen se elämä ei ole vielä palautunut.
Ja jos lasteni isä ei olisikaan heitä tullut hakemaan, niin tietenkin olisin samasta syystä ollut pettynyt. Eikä se tarkoita, että rakastaisin lapsiani yhtään vähempää!! Tai olisin heihin väsynyt.
Ja miten kukaan tietää meidän raha-asioista? Ja luuletteko, että olisin väkisin tunkenut lapsineni miehen elämään? Aikuinen mieskö ei olisi sanonut ei niin halutessaan tämmöiselle paketille. Hän halusi koko paketin. Jos olisin halunnut itse lapsettoman miehen, en olisi tässä.
Tässä nyt on neljä vuotta oltu yhdessä, nyt meillä on vauva 2kk. Eli jos minä ja mun persehedelmät (kuten joku fiksusti kuvaili) olisivat olleet miehelle taakka, niin ei tässä nyt oltaisi. Eikä enempää ois halunnu. Meistä kumpikaan ei joudu sietämään toistemme lapsia. Kumpikin haluamme nämä kuusi ja kaikki ovat rakkaita ja tärkeitä. Hitto soikoon, miten kamalasti jotkut ihmiset asioista ajattelevat! Surullista, miten häijyjä ja katkeria jotkut ovat.
Tämä palikka porsimakone drama queen nyt kyllä ärsyyntyi. Onnellinen olen siitä, että meillä on asiat melkoisesti paremmin, kuin monella. <3
Kiitos kaikista hyvistä vastauksista, hyvin silmiä avaavia molempiin suuntiin. En mä tässä hakenut pelkkää peesaamista itselleni, jokainen asiallinen näkökulma on hyvästä. Eihän sitä muuten voisi kehittyä.
Tämä oli eka avaukseni av:lla. Joten suodatin meni kyllä tukkoon. Opinpa tästäkin. :D
-ap
Ja saitko vastauksen kysymykseesi oletko paha ihminen kun petyt tuollaiseen asiaan? Minun mielestäni et todellakaan. Kaikki tunteet ovat sallittuja, sja sinä olet tosi kypsä ja fiksu ja osaat miettiä mitä tunteillaan sitten tekee. Uusperheessä varsinkin on tärkeää ettei määräänsä enempää niitä pettymyksiä nieleskele, ne muuttuvat muuten vihaksi ja katkeruudeksi jota on vaikea purkaa. Minusta tässä ketjussa oli hienoa/kamalaa nähdä miten täynnä vihaa ja kaikenlaista itse kuviteltua potaskaa ihmiset ovat, ja sumeilematta tuomitsevat ja lyövät tuntemattomia. Tosiseikoilla ei ole mitään väliä. Järkyttävää, aikuiset ihmiset.
Jos tilanne olisi se että ap:n lapset asuisivat muualla ja mies pettyisi siihen että ap:n lapset tulevat syyslomalla kun hän oli ajatellut sekstailla, avaus kuuluisi ehkä: jätänkö sen sian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei taas!
Kylläpä on tullut paljon vastauksia. Asiasta on poikettu ihan metsään osassa.
Koskaan en kieltäisi miehen lasta tulemasta/muuttamasta tänne!!! Tai vingu siitä, että hän tulee. Hitto soikoon, miten vaikeaa se on suuren osan käsittää!!
Pettymyksen totesin asiallisesti vinkumatta, harmittaa, ettei suunnitelmat toteudu. Ilmeisen kamala ihminen olen, sillä satun rakastamaan ja haluamaan miestäni. Ja harmitti, ettei meillä olekaan ihan sellaista, mitä kipinöiden suunniteltiin. Tämä ei tarkoita, etteikö moista elämää sillä saralla olisi lainkaan. Päinvastoin. Nyt tosin synnytyksestä on se pari kuukautta, joten ihan parhaimmilleen se elämä ei ole vielä palautunut.
Ja jos lasteni isä ei olisikaan heitä tullut hakemaan, niin tietenkin olisin samasta syystä ollut pettynyt. Eikä se tarkoita, että rakastaisin lapsiani yhtään vähempää!! Tai olisin heihin väsynyt.
Ja miten kukaan tietää meidän raha-asioista? Ja luuletteko, että olisin väkisin tunkenut lapsineni miehen elämään? Aikuinen mieskö ei olisi sanonut ei niin halutessaan tämmöiselle paketille. Hän halusi koko paketin. Jos olisin halunnut itse lapsettoman miehen, en olisi tässä.
Tässä nyt on neljä vuotta oltu yhdessä, nyt meillä on vauva 2kk. Eli jos minä ja mun persehedelmät (kuten joku fiksusti kuvaili) olisivat olleet miehelle taakka, niin ei tässä nyt oltaisi. Eikä enempää ois halunnu. Meistä kumpikaan ei joudu sietämään toistemme lapsia. Kumpikin haluamme nämä kuusi ja kaikki ovat rakkaita ja tärkeitä. Hitto soikoon, miten kamalasti jotkut ihmiset asioista ajattelevat! Surullista, miten häijyjä ja katkeria jotkut ovat.
Tämä palikka porsimakone drama queen nyt kyllä ärsyyntyi. Onnellinen olen siitä, että meillä on asiat melkoisesti paremmin, kuin monella. <3
Kiitos kaikista hyvistä vastauksista, hyvin silmiä avaavia molempiin suuntiin. En mä tässä hakenut pelkkää peesaamista itselleni, jokainen asiallinen näkökulma on hyvästä. Eihän sitä muuten voisi kehittyä.
Tämä oli eka avaukseni av:lla. Joten suodatin meni kyllä tukkoon. Opinpa tästäkin. :D
-ap
Sinun omat lapsesi asuvat teillä 24/7. Pettymys heidän isälomansa peruuntumisesta on vähän eri asia kuin pettyä siihen että se miehen lapsi tulee teille tapaamaan isäänsä silloin kun sinä olit ajatellut jotain muuta. Ehkäpä teinillekin on mukava olla joskus rauhassa teillä ilman niitä neljää lastasi jotka varmasti osaltaan vaativat miehesi (teinin isän) aikaa hekin aina kun ovat paikalla. Tätä et varmaankaan tullut ajatelleeksi. Kun ennen oli vaan isä niin nyt täytyy jakaa isä sinun, vauvan ja neljän lapsesi kanssa.
Mutta kun pääasia on se ettei voikaan harrastaa seksiä niin kuin oli ajatellut.
Tuolla lapsimäärällä teillä on varmaan sen verran tilaa ettei kaikkien tarvitse nukkua samassa huoneessa.
Mitä tulee siihen että teillä on asiat melkoisesti paremmin kuin monella - no, en todellakaan, maksustakaan, pistäisi itseäni tuollaiseen tilanteeseen.
Juurikin näin. Minullakin on uusperhe, on mun lapset ja on miehen lapsi. Meillä ei ole ollut tarvetta "täydentää rakkauttamme" vielä tekemällä lapsia lisää ja meillä on asiat saletisti paremmin kuin ap:lla.
Miltähän noista lapsista tuntuu kun tietävät että välttämättä kummankaan vanhemman asunto ei ole heidän koti, vaan oman vanhemman luo menemisestä pitää neuvotella ja sovitella etukäteen. Olihan tästä joskus Hesarissa juttua, että sosiaalitoimistoon soitellaan ja kysellään voisiko teinin laittaa asumaan johonkin lastenkotiin, kun uusi mies/nainen ei tykkää ja on niitä uusia parempia lapsia.
Niin, mitään välimuotojahan ei koskaan ole. Jos äiti/isäpuoli kaipaa yhteistä parisuhdeaikaa, se tarkoittaa automaattisesti, että kumppanin lasta vihataan, syrjitään, yritetään estää tapaamasta jne. Jos on ajatellut, että lomaviikko menee tietyllä tavalla, ei saa edes kevyesti olla pettynyt odotusten hajoamisesta. Koska uusperhe.
Suhteellisuudentajua nyt ihmiset, jookos. Ihan kaikissa perhemuodoissa on ok tuntea kuten tuntee ja puhua asiallisesti tunteistaan. Lapsille ei tietenkään näytetä näitä tunteita. Mutta niillä lapsillakin on sata kertaa helpompaa, jos aikuiset voivat puhua vaikeat asiat sen sijaan, että pidetään ne sisällä ja kasataan negatiivista vyöryä. Jossain vaiheessa se purkautuu kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitään välimuotojahan ei koskaan ole. Jos äiti/isäpuoli kaipaa yhteistä parisuhdeaikaa, se tarkoittaa automaattisesti, että kumppanin lasta vihataan, syrjitään, yritetään estää tapaamasta jne. Jos on ajatellut, että lomaviikko menee tietyllä tavalla, ei saa edes kevyesti olla pettynyt odotusten hajoamisesta. Koska uusperhe.
Suhteellisuudentajua nyt ihmiset, jookos. Ihan kaikissa perhemuodoissa on ok tuntea kuten tuntee ja puhua asiallisesti tunteistaan. Lapsille ei tietenkään näytetä näitä tunteita. Mutta niillä lapsillakin on sata kertaa helpompaa, jos aikuiset voivat puhua vaikeat asiat sen sijaan, että pidetään ne sisällä ja kasataan negatiivista vyöryä. Jossain vaiheessa se purkautuu kuitenkin.
Ap saattaa hyvinkin olla sellainen välimuoto, mutta tuleepa vaan mieleen kun tätä ketjua lukee että jossainhan ne jakaa hyviä neuvojaan nämäkin jotka itse soittelevat sossuun että eikö tuo teini nyt voisi muuttaa jonnekkin. Lähipiirissäkin on yksi tuollainen ja lempilauseensa alkoi sillä ”kyllä minullakin on oikeus...” Sillä sitten sai oikeuttaa minkä tahansa perseilyn lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Siis se on sen teinin oma pikkusisarus. Ei mene teini rikki siitä jos viikon aikana vaikka illankin hoitaa pikkusisarusta sen sijaan että on koko viikon puhelimella huoneessaan.
-ohis teinin äiti.Joo mä mietin ihan samaa tuon lukiessani. Kyllä meillä teini satunnaisesti vahtii pikkusiskoaan (2v) eikä sen pitäisi olla mikään iso uhraus. Jos perheessä eletään perheenä, kaikki ovat ikätasoisesti vastuussa kodista, toisistaan jne. Vai pitääkö niitä uusperheiden teinejä jotenkin kuitenkin kohdella eri tavalla kuin ydinperheen? Ei ne teinit ydinperheissäkään saa valita onko sisaruksia.
Isosiskon/veljen tehtävä EI ole hoitaa pikkusisaruksiaan. Ei ydinperheessä eikä uusperheessä.
Mutta vanhempien auttaminen on ikätasoisesti jokaisen lapsen tehtävä. Perheessä voidaan sitten päättää, mitä tämä auttaminen on ja jos sisarusten vahtiminen luonnistuu, miksi se ei voisi olla yksi homma siinä missä imurointikin?
Se lapsi ei ole valinnut saada niitä sisaruksia. Joten pikkusisaruksien vahtiminen ei korreloi imuroimisen kanssa.
No ei se lapsi ole valinnut sitä taloakaan, missä pitää imuroida. Nyt hei ne valot päälle.
Vanhemmat lapset voivat aivan hyvin välillä vahtia nuorempiaan. Ei päivittäin, ei välttämättä edes viikottain, mutta kukaan ei mene rikki siitä, että oppii ottamaan turvallisesti vastuuta nuoremmistaan. Siinä missä oppii pyykinpesun tai ruuanlaitonkin. On eri asia, että vanhemmat käyvät 2 tuntia leffassa ja nuori vahtii sisarusta kuin että vanhemmat lähtevät viikoksi pois ja antavat ympärivuorokautisen kokonaisvastuun pienestä. Ymmärrät varmaan?
Eli mielestäsi perhe, jossa on vain yksi lapsi, niin tämä lapsi ei osaa ottaa vastuuta aikuisena omasta lapsestaan, koska ei ole joutunut hoitamaan sisaruksia? Valoja itsellesi päälle nyt!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei taas!
Kylläpä on tullut paljon vastauksia. Asiasta on poikettu ihan metsään osassa.
Koskaan en kieltäisi miehen lasta tulemasta/muuttamasta tänne!!! Tai vingu siitä, että hän tulee. Hitto soikoon, miten vaikeaa se on suuren osan käsittää!!
Pettymyksen totesin asiallisesti vinkumatta, harmittaa, ettei suunnitelmat toteudu. Ilmeisen kamala ihminen olen, sillä satun rakastamaan ja haluamaan miestäni. Ja harmitti, ettei meillä olekaan ihan sellaista, mitä kipinöiden suunniteltiin. Tämä ei tarkoita, etteikö moista elämää sillä saralla olisi lainkaan. Päinvastoin. Nyt tosin synnytyksestä on se pari kuukautta, joten ihan parhaimmilleen se elämä ei ole vielä palautunut.
Ja jos lasteni isä ei olisikaan heitä tullut hakemaan, niin tietenkin olisin samasta syystä ollut pettynyt. Eikä se tarkoita, että rakastaisin lapsiani yhtään vähempää!! Tai olisin heihin väsynyt.
Ja miten kukaan tietää meidän raha-asioista? Ja luuletteko, että olisin väkisin tunkenut lapsineni miehen elämään? Aikuinen mieskö ei olisi sanonut ei niin halutessaan tämmöiselle paketille. Hän halusi koko paketin. Jos olisin halunnut itse lapsettoman miehen, en olisi tässä.
Tässä nyt on neljä vuotta oltu yhdessä, nyt meillä on vauva 2kk. Eli jos minä ja mun persehedelmät (kuten joku fiksusti kuvaili) olisivat olleet miehelle taakka, niin ei tässä nyt oltaisi. Eikä enempää ois halunnu. Meistä kumpikaan ei joudu sietämään toistemme lapsia. Kumpikin haluamme nämä kuusi ja kaikki ovat rakkaita ja tärkeitä. Hitto soikoon, miten kamalasti jotkut ihmiset asioista ajattelevat! Surullista, miten häijyjä ja katkeria jotkut ovat.
Tämä palikka porsimakone drama queen nyt kyllä ärsyyntyi. Onnellinen olen siitä, että meillä on asiat melkoisesti paremmin, kuin monella. <3
Kiitos kaikista hyvistä vastauksista, hyvin silmiä avaavia molempiin suuntiin. En mä tässä hakenut pelkkää peesaamista itselleni, jokainen asiallinen näkökulma on hyvästä. Eihän sitä muuten voisi kehittyä.
Tämä oli eka avaukseni av:lla. Joten suodatin meni kyllä tukkoon. Opinpa tästäkin. :D
-ap
Sinun omat lapsesi asuvat teillä 24/7. Pettymys heidän isälomansa peruuntumisesta on vähän eri asia kuin pettyä siihen että se miehen lapsi tulee teille tapaamaan isäänsä silloin kun sinä olit ajatellut jotain muuta. Ehkäpä teinillekin on mukava olla joskus rauhassa teillä ilman niitä neljää lastasi jotka varmasti osaltaan vaativat miehesi (teinin isän) aikaa hekin aina kun ovat paikalla. Tätä et varmaankaan tullut ajatelleeksi. Kun ennen oli vaan isä niin nyt täytyy jakaa isä sinun, vauvan ja neljän lapsesi kanssa.
Mutta kun pääasia on se ettei voikaan harrastaa seksiä niin kuin oli ajatellut.
Tuolla lapsimäärällä teillä on varmaan sen verran tilaa ettei kaikkien tarvitse nukkua samassa huoneessa.
Mitä tulee siihen että teillä on asiat melkoisesti paremmin kuin monella - no, en todellakaan, maksustakaan, pistäisi itseäni tuollaiseen tilanteeseen.
Idiootti. Ymmärrätkö ollenkaan lukemaasi?! Luitko ketjua läpi? Ap ei ollut pettynyt teinin tuloon. Vaan iloinen, että isänsä kanssa näkevät. Ja että ap saa olla lapsen kanssa ilman niitä muita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Siis se on sen teinin oma pikkusisarus. Ei mene teini rikki siitä jos viikon aikana vaikka illankin hoitaa pikkusisarusta sen sijaan että on koko viikon puhelimella huoneessaan.
-ohis teinin äiti.Joo mä mietin ihan samaa tuon lukiessani. Kyllä meillä teini satunnaisesti vahtii pikkusiskoaan (2v) eikä sen pitäisi olla mikään iso uhraus. Jos perheessä eletään perheenä, kaikki ovat ikätasoisesti vastuussa kodista, toisistaan jne. Vai pitääkö niitä uusperheiden teinejä jotenkin kuitenkin kohdella eri tavalla kuin ydinperheen? Ei ne teinit ydinperheissäkään saa valita onko sisaruksia.
Isosiskon/veljen tehtävä EI ole hoitaa pikkusisaruksiaan. Ei ydinperheessä eikä uusperheessä.
Mutta vanhempien auttaminen on ikätasoisesti jokaisen lapsen tehtävä. Perheessä voidaan sitten päättää, mitä tämä auttaminen on ja jos sisarusten vahtiminen luonnistuu, miksi se ei voisi olla yksi homma siinä missä imurointikin?
Se lapsi ei ole valinnut saada niitä sisaruksia. Joten pikkusisaruksien vahtiminen ei korreloi imuroimisen kanssa.
No ei se lapsi ole valinnut sitä taloakaan, missä pitää imuroida. Nyt hei ne valot päälle.
Vanhemmat lapset voivat aivan hyvin välillä vahtia nuorempiaan. Ei päivittäin, ei välttämättä edes viikottain, mutta kukaan ei mene rikki siitä, että oppii ottamaan turvallisesti vastuuta nuoremmistaan. Siinä missä oppii pyykinpesun tai ruuanlaitonkin. On eri asia, että vanhemmat käyvät 2 tuntia leffassa ja nuori vahtii sisarusta kuin että vanhemmat lähtevät viikoksi pois ja antavat ympärivuorokautisen kokonaisvastuun pienestä. Ymmärrät varmaan?
Eli mielestäsi perhe, jossa on vain yksi lapsi, niin tämä lapsi ei osaa ottaa vastuuta aikuisena omasta lapsestaan, koska ei ole joutunut hoitamaan sisaruksia? Valoja itsellesi päälle nyt!!
Missäköhän niin luki? Luetunymmärtäminen jookos?
Mutta ei siitä ole vanhemmalle lapselle mitään haittaa, että oppii huolehtimaan nuoremmista. Vai onko? Kunhan vastuu on aikuisilla ja vahtiminen on teinille satunnaista auttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Siis se on sen teinin oma pikkusisarus. Ei mene teini rikki siitä jos viikon aikana vaikka illankin hoitaa pikkusisarusta sen sijaan että on koko viikon puhelimella huoneessaan.
-ohis teinin äiti.Joo mä mietin ihan samaa tuon lukiessani. Kyllä meillä teini satunnaisesti vahtii pikkusiskoaan (2v) eikä sen pitäisi olla mikään iso uhraus. Jos perheessä eletään perheenä, kaikki ovat ikätasoisesti vastuussa kodista, toisistaan jne. Vai pitääkö niitä uusperheiden teinejä jotenkin kuitenkin kohdella eri tavalla kuin ydinperheen? Ei ne teinit ydinperheissäkään saa valita onko sisaruksia.
Isosiskon/veljen tehtävä EI ole hoitaa pikkusisaruksiaan. Ei ydinperheessä eikä uusperheessä.
Mutta vanhempien auttaminen on ikätasoisesti jokaisen lapsen tehtävä. Perheessä voidaan sitten päättää, mitä tämä auttaminen on ja jos sisarusten vahtiminen luonnistuu, miksi se ei voisi olla yksi homma siinä missä imurointikin?
Se lapsi ei ole valinnut saada niitä sisaruksia. Joten pikkusisaruksien vahtiminen ei korreloi imuroimisen kanssa.
No ei se lapsi ole valinnut sitä taloakaan, missä pitää imuroida. Nyt hei ne valot päälle.
Vanhemmat lapset voivat aivan hyvin välillä vahtia nuorempiaan. Ei päivittäin, ei välttämättä edes viikottain, mutta kukaan ei mene rikki siitä, että oppii ottamaan turvallisesti vastuuta nuoremmistaan. Siinä missä oppii pyykinpesun tai ruuanlaitonkin. On eri asia, että vanhemmat käyvät 2 tuntia leffassa ja nuori vahtii sisarusta kuin että vanhemmat lähtevät viikoksi pois ja antavat ympärivuorokautisen kokonaisvastuun pienestä. Ymmärrät varmaan?
Eli mielestäsi perhe, jossa on vain yksi lapsi, niin tämä lapsi ei osaa ottaa vastuuta aikuisena omasta lapsestaan, koska ei ole joutunut hoitamaan sisaruksia? Valoja itsellesi päälle nyt!!
Missäköhän niin luki? Luetunymmärtäminen jookos?
Mutta ei siitä ole vanhemmalle lapselle mitään haittaa, että oppii huolehtimaan nuoremmista. Vai onko? Kunhan vastuu on aikuisilla ja vahtiminen on teinille satunnaista auttamista.
Mun mielestä se on orjatyötä. Lasten tehtävä ei ole hoitaa toisia lapsia. Mut se on mun mielipide ja sulla on sun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Siis se on sen teinin oma pikkusisarus. Ei mene teini rikki siitä jos viikon aikana vaikka illankin hoitaa pikkusisarusta sen sijaan että on koko viikon puhelimella huoneessaan.
-ohis teinin äiti.Joo mä mietin ihan samaa tuon lukiessani. Kyllä meillä teini satunnaisesti vahtii pikkusiskoaan (2v) eikä sen pitäisi olla mikään iso uhraus. Jos perheessä eletään perheenä, kaikki ovat ikätasoisesti vastuussa kodista, toisistaan jne. Vai pitääkö niitä uusperheiden teinejä jotenkin kuitenkin kohdella eri tavalla kuin ydinperheen? Ei ne teinit ydinperheissäkään saa valita onko sisaruksia.
Isosiskon/veljen tehtävä EI ole hoitaa pikkusisaruksiaan. Ei ydinperheessä eikä uusperheessä.
Mutta vanhempien auttaminen on ikätasoisesti jokaisen lapsen tehtävä. Perheessä voidaan sitten päättää, mitä tämä auttaminen on ja jos sisarusten vahtiminen luonnistuu, miksi se ei voisi olla yksi homma siinä missä imurointikin?
Se lapsi ei ole valinnut saada niitä sisaruksia. Joten pikkusisaruksien vahtiminen ei korreloi imuroimisen kanssa.
No ei se lapsi ole valinnut sitä taloakaan, missä pitää imuroida. Nyt hei ne valot päälle.
Vanhemmat lapset voivat aivan hyvin välillä vahtia nuorempiaan. Ei päivittäin, ei välttämättä edes viikottain, mutta kukaan ei mene rikki siitä, että oppii ottamaan turvallisesti vastuuta nuoremmistaan. Siinä missä oppii pyykinpesun tai ruuanlaitonkin. On eri asia, että vanhemmat käyvät 2 tuntia leffassa ja nuori vahtii sisarusta kuin että vanhemmat lähtevät viikoksi pois ja antavat ympärivuorokautisen kokonaisvastuun pienestä. Ymmärrät varmaan?
Eli mielestäsi perhe, jossa on vain yksi lapsi, niin tämä lapsi ei osaa ottaa vastuuta aikuisena omasta lapsestaan, koska ei ole joutunut hoitamaan sisaruksia? Valoja itsellesi päälle nyt!!
Missäköhän niin luki? Luetunymmärtäminen jookos?
Mutta ei siitä ole vanhemmalle lapselle mitään haittaa, että oppii huolehtimaan nuoremmista. Vai onko? Kunhan vastuu on aikuisilla ja vahtiminen on teinille satunnaista auttamista.
Mun mielestä se on orjatyötä. Lasten tehtävä ei ole hoitaa toisia lapsia. Mut se on mun mielipide ja sulla on sun.
Ahaa. Mutta imurointi tai pyykinpesu on kuitenkin okei? Vai onko kaikki perheen askareet orjuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Siis se on sen teinin oma pikkusisarus. Ei mene teini rikki siitä jos viikon aikana vaikka illankin hoitaa pikkusisarusta sen sijaan että on koko viikon puhelimella huoneessaan.
-ohis teinin äiti.Joo mä mietin ihan samaa tuon lukiessani. Kyllä meillä teini satunnaisesti vahtii pikkusiskoaan (2v) eikä sen pitäisi olla mikään iso uhraus. Jos perheessä eletään perheenä, kaikki ovat ikätasoisesti vastuussa kodista, toisistaan jne. Vai pitääkö niitä uusperheiden teinejä jotenkin kuitenkin kohdella eri tavalla kuin ydinperheen? Ei ne teinit ydinperheissäkään saa valita onko sisaruksia.
Isosiskon/veljen tehtävä EI ole hoitaa pikkusisaruksiaan. Ei ydinperheessä eikä uusperheessä.
Mutta vanhempien auttaminen on ikätasoisesti jokaisen lapsen tehtävä. Perheessä voidaan sitten päättää, mitä tämä auttaminen on ja jos sisarusten vahtiminen luonnistuu, miksi se ei voisi olla yksi homma siinä missä imurointikin?
Se lapsi ei ole valinnut saada niitä sisaruksia. Joten pikkusisaruksien vahtiminen ei korreloi imuroimisen kanssa.
No ei se lapsi ole valinnut sitä taloakaan, missä pitää imuroida. Nyt hei ne valot päälle.
Vanhemmat lapset voivat aivan hyvin välillä vahtia nuorempiaan. Ei päivittäin, ei välttämättä edes viikottain, mutta kukaan ei mene rikki siitä, että oppii ottamaan turvallisesti vastuuta nuoremmistaan. Siinä missä oppii pyykinpesun tai ruuanlaitonkin. On eri asia, että vanhemmat käyvät 2 tuntia leffassa ja nuori vahtii sisarusta kuin että vanhemmat lähtevät viikoksi pois ja antavat ympärivuorokautisen kokonaisvastuun pienestä. Ymmärrät varmaan?
Eli mielestäsi perhe, jossa on vain yksi lapsi, niin tämä lapsi ei osaa ottaa vastuuta aikuisena omasta lapsestaan, koska ei ole joutunut hoitamaan sisaruksia? Valoja itsellesi päälle nyt!!
Missäköhän niin luki? Luetunymmärtäminen jookos?
Mutta ei siitä ole vanhemmalle lapselle mitään haittaa, että oppii huolehtimaan nuoremmista. Vai onko? Kunhan vastuu on aikuisilla ja vahtiminen on teinille satunnaista auttamista.
Mun mielestä se on orjatyötä. Lasten tehtävä ei ole hoitaa toisia lapsia. Mut se on mun mielipide ja sulla on sun.
Ahaa. Mutta imurointi tai pyykinpesu on kuitenkin okei? Vai onko kaikki perheen askareet orjuutta?
Tietysti lapsi hoitaa oman osansa siivouksesta eli oma huone ja jossain määrin ruoanlaitosta. Ne siivotaan mitä sotketaan. Mutta pikkusisarusten sotkuja ei tietenkään tarvitse siivota tai ulkoilla tai pyyhkiä räkää nenästä yms. Ne kuuluu vanhemman rooliin. Ei teinin kuulu kärsiä, että hänellä on pikkusisaruksia. Hän saa elää teinin elämää.
AP Ymmärrän todellakin mielipahasi siitä että et saanut avoimesti kertoa tunteistasi ilman miehen suuttumista. Tuttua itsellekkin, omalle miehelleni on ihan turha mennä itkemään mistään tai saada myötätuntoa tai ylipäätää keskustella normaalisti ja rakentavasti asioista joissa meillä on eriävät mielipiteet.
Toivottavasti lomanne sujui kuitenkin kivasti ja hyvässä hengessä. :-)
Sinun omat lapsesi asuvat teillä 24/7. Pettymys heidän isälomansa peruuntumisesta on vähän eri asia kuin pettyä siihen että se miehen lapsi tulee teille tapaamaan isäänsä silloin kun sinä olit ajatellut jotain muuta. Ehkäpä teinillekin on mukava olla joskus rauhassa teillä ilman niitä neljää lastasi jotka varmasti osaltaan vaativat miehesi (teinin isän) aikaa hekin aina kun ovat paikalla. Tätä et varmaankaan tullut ajatelleeksi. Kun ennen oli vaan isä niin nyt täytyy jakaa isä sinun, vauvan ja neljän lapsesi kanssa.
Mutta kun pääasia on se ettei voikaan harrastaa seksiä niin kuin oli ajatellut.
Tuolla lapsimäärällä teillä on varmaan sen verran tilaa ettei kaikkien tarvitse nukkua samassa huoneessa.
Mitä tulee siihen että teillä on asiat melkoisesti paremmin kuin monella - no, en todellakaan, maksustakaan, pistäisi itseäni tuollaiseen tilanteeseen.