Lue keskustelun säännöt.
Uusperheet! Enkö saa olla pettynyt olematta paha?
Jaana
24.10.2017 |
Me ollaan uusperhe. Meillä asuu minä, mieheni, minun alakouluikäiset lapset (4) ja meidän yhteinen parikuinen vauva. Miehen lapsi asuu äidillään. Mies käy töissä ja minä olen kotiäiti.
Nyt on syysloma. Minun lapset ovat isällään. Kotona nyt siis kanssani vauva. Mies töissä päivät.
Arki on melko hektistä ja joskus stressaavaakin. Voisin tässä nyt puolueellisesti nostaa itseäni jalustalle kertomalla, että olen päivät kokki, autonkuljettaja, siivooja, pyykkäri, rauhanturvaaja, askartelunohjaaja ja mitä näitä nyt on. Mutta siis kotiäidit ja -isät varmasti tietää, minkälaista sykkimistä arki voi olla pienten lasten kanssa. Mies tekee pitkiä työpäiviä. Mies myös kärsii kroonisesta kivusta ja kun hän tulee kotiin hän on hyvin väsynyt ja kipuinen. Yritän päivittäin pyrkiä siihen, että hän voisi tulla siistiin kotiin ja että kotona olisi jonkinlainen rauha. Ja ruokakin valmiina.
Odotin tätä lapsivapaampaa syyslomaa kovasti, levon ja rauhallisuuden toivossa. Kerroin jo viikko sitten miehelle (ja monesti sen jälkeenkin), että onpa ihanaa kun se loma tulee. Saa miltei olla vaan, vauvan kanssa rauhassa. Ei kiire minnekkään eikä apinaorkesterin riekuntaa. Miehen kanssa iltoina enempi aikaa keskittyä parisuhteeseen jne. Me jopa yhdessä leikittiin ajatuksella kuinka panostaa seksiin, kun siihen olisi paremmin aikaa.
Nyt sitten miehen lapsi tuleekin tänne. Mies kysyi onko asia minulle ok, jos lapsensa tulee viikolla käymään, vastasin että on. Tarkennus tuli jälkikäteen, että lapsi tulee koko arkiviikoksi.
Pidän kovasti hänen lapsestaan, hän on mukavaa seuraa, rakastaa touhuta vauvan kanssa ja auttaa askareissa, kun pyytää. Ei hänestä ole ns. vaivaakaan, koska on jo iso teini. Minusta on mukavaa, että hän tulee. Me näemmekin häntä kovin harvoin. Tulen mielestäni hänen kanssaan hyvin toimeen. Olen onnellinen miehen puolesta, että hän saa nähdä lapsensa taas, koska ikävöi kovin.
Mutta! Meninkin sanomaan miehelle, että olen kyllä hieman pettynyt oletetusta vapaan ja ”seksiloman” menetyksestä. Siitä mies sitten suuttui kovasti. Olen kuulemma idiootti, etten sanonut sitä silloin, kun hän kysyi, onko asia ok. Minä itkin mielipahaa, että sain hänet niin suuttumaan. Olen kuulemma lapsellinen. Hän huusi minulle, että miltä minusta tuntuisi, jos hän sanoisi joku päivä töistä tullessaan, ettei hän tänään jaksa lapsiani. Riita paisui molemmin puoliseksi huutamiseksi. Minäkin sanoin rumasti takaisin. Yritin monta kertaa selventää, että haluan kyllä lapsensa tänne, ja että koin vaan pettymyksen tunteen ainoastaan siitä, mitä odotin, ei toteudukaan. Hän ei suostunut asiaa ymmärtämään. Minusta tuntui, että hän väkisin teki minusta nyt pahaa.
Me onneksi saatiin riita jo sovittua, mutta asia silti vaivaa minua. Olen loukkaantunut, etten saa kokea tunteita ilman pahoja seuraamuksia. Ja surullinen siitä, kuinka väärin hän minut käsitti.
Kiitos, jos jaksoit lukea ja ottaa kantaa. Kertokaa nyt mulle, tuleeko tämmöisiä muissa uusperheissä?
Kommentit (254)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia olisi pitänyt puhua jo silloin läpi kun mies kysyi asiasta. Turha sitä on enää parkua, kun ne paskat on housuissa.
En ymmärrä miksi tuohon tilanteeseen olette tehneet vauvan. Miehellä kipuja ja joutuu elatuksessa koville.
Vauvan vielä pukkasitte, vaikka omia muitakaan ei jaksaisi. Miehesi on oikeassa. Olet itsekäs.
Jaana kirjoitti:
Hän huusi minulle, että miltä minusta tuntuisi, jos hän sanoisi joku päivä töistä tullessaan, ettei hän tänään jaksa lapsiani.
No, mitä vastasit tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.
Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no siis olethan sä idiootti, kun et sanonut mielipahastasi silloin kun asiaan olisi voinut vielä vaikuttaa, vaan alat ruikuttaa myöhemmin.
5 lasta ap. Llä ja olet vaan kotiäiti. Milloin meinaat töihin mennä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaana kirjoitti:
Hän huusi minulle, että miltä minusta tuntuisi, jos hän sanoisi joku päivä töistä tullessaan, ettei hän tänään jaksa lapsiani.
No, mitä vastasit tähän?
Tosiaan, miltä sinusta tuntuisi? Yritä edes asettua miehen ja tämän lapsen asemaan. He ovat kokeneet eron järkyttävimmän seurauken ja menettäneet arjen jakamisen ja sinä itket sinun loukattuja tunteita. Mitä, jos itse tapaisit lapsiasi harvoin ja silloinkin miehesi uhriutusi kuinka pettynyt on.
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Vauhti on nykyään niin hurjaa, että auttamatta ei ole teinistä kyse. Hotelliin ja teinille kunnon palkka. Heillä, kun ei ole velvollisuutta järjestää aikuisille sitä vapaa-aikaa. Ja isälle ja lapselle myös tilaa viettä aikaa yhdessä, siksihän hän on isälleen tulossa(eikä ilmaiseksi lapsenvahdiksi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä minustakin aika ikävästi sanoit, varsinkin kun miehen lapsesta ei oikeasti ole haittaa ja hän on ikävöinyt lastaan. Nukkuuko se teini teidän kanssa samassa huoneessa, vai miten se teidän sekstailuja estäisi? Saathan sinä tietenkin olla pettynyt, mutta joskus kannattaisi varmaan miettiä kertooko pettymyksestään ääneen? Miehesi joutuu kuitenkin kestämään sitä sinun apinalaumaasi joka päivä. Kai hänellä on oikeus saada aikaa omankin lapsensa kanssa ilman että hänen pitää kantaa huolta sinun pettymyksestäsikin?
Vierailija kirjoitti:
On ihan ok olla pettynyt. Ilmeisesti asia esitetty miehelle väärin, ja tästä tullut väärinkäsitys.
Miehen lapsi on jo iso teini? Niin iso, että voisitte jättää vauvan hänelle hoitoon pariksi tunniksi, ja käydä miehen kanssa vaikka leffassa tai syömässä ulkona? Ihan kahdestaan. Ei se nyt seksilomasta mene, mutta ilmeisesti kaipaisitte aikaa kaksistaan.
Ilmainen lapsenvahti? Just. Sehän onkin juuri se, mitä miehen lapsi haluaa tulla isän luo tekemään. Ei ole miehen lapsen vika, että perheeseen on syntynyt vauva!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi nyt vaan, mutta se teini ei kuitenkaan varmaan kokoiltaa roiku teidän kainalossa. Ajatella että me ollaan ydinperhe jossa alakouluikäiset lapset. Ja silti onnistutaan harrastamaan sitä seksiä säännöllisesti joka viikko. Ilman että tarvitsee lähettää lapsia pois, jotta vanhemmat saa "seksiloman".
Ja mies on oikeassa. Turha alkaa myöhemmin valittaa, mies kysyi ja sinä vastasit että on ok.
Silloin kun kyse on lapsista aikuisten tulisi osata niellä pettymyksensä.
Jos arki on noin uuvuttavaa miksi sinun lapsesi ei voisi olla isällään enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Lapset tulee ensin.
Hyvin toimivassa uusperheessä parisuhde tulee ensin.
Olen iloinen miehesi lapsen puolesta. Hän pääsee viettämään aikaa isänsä kanssa ilman sinun lapsiasi. Kivaa viikkoa heille!
Millainen ihminen menee sanomaan jotain tuollaista ääneen?
Minäkään en jaksa ymmärtää että pitää aina tehdä se uusi vauva! Eikö uusperheessä ole tarpeeksi stressi-
tekijöitä ilmankin? Ap:lläkin jo neljä lasta ennestään, eikö ollut tarpeeksi jo?
Omia valintoja, omia valintoja....!!