Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperheet! Enkö saa olla pettynyt olematta paha?
Jaana
24.10.2017 |
Me ollaan uusperhe. Meillä asuu minä, mieheni, minun alakouluikäiset lapset (4) ja meidän yhteinen parikuinen vauva. Miehen lapsi asuu äidillään. Mies käy töissä ja minä olen kotiäiti.
Nyt on syysloma. Minun lapset ovat isällään. Kotona nyt siis kanssani vauva. Mies töissä päivät.
Arki on melko hektistä ja joskus stressaavaakin. Voisin tässä nyt puolueellisesti nostaa itseäni jalustalle kertomalla, että olen päivät kokki, autonkuljettaja, siivooja, pyykkäri, rauhanturvaaja, askartelunohjaaja ja mitä näitä nyt on. Mutta siis kotiäidit ja -isät varmasti tietää, minkälaista sykkimistä arki voi olla pienten lasten kanssa. Mies tekee pitkiä työpäiviä. Mies myös kärsii kroonisesta kivusta ja kun hän tulee kotiin hän on hyvin väsynyt ja kipuinen. Yritän päivittäin pyrkiä siihen, että hän voisi tulla siistiin kotiin ja että kotona olisi jonkinlainen rauha. Ja ruokakin valmiina.
Odotin tätä lapsivapaampaa syyslomaa kovasti, levon ja rauhallisuuden toivossa. Kerroin jo viikko sitten miehelle (ja monesti sen jälkeenkin), että onpa ihanaa kun se loma tulee. Saa miltei olla vaan, vauvan kanssa rauhassa. Ei kiire minnekkään eikä apinaorkesterin riekuntaa. Miehen kanssa iltoina enempi aikaa keskittyä parisuhteeseen jne. Me jopa yhdessä leikittiin ajatuksella kuinka panostaa seksiin, kun siihen olisi paremmin aikaa.
Nyt sitten miehen lapsi tuleekin tänne. Mies kysyi onko asia minulle ok, jos lapsensa tulee viikolla käymään, vastasin että on. Tarkennus tuli jälkikäteen, että lapsi tulee koko arkiviikoksi.
Pidän kovasti hänen lapsestaan, hän on mukavaa seuraa, rakastaa touhuta vauvan kanssa ja auttaa askareissa, kun pyytää. Ei hänestä ole ns. vaivaakaan, koska on jo iso teini. Minusta on mukavaa, että hän tulee. Me näemmekin häntä kovin harvoin. Tulen mielestäni hänen kanssaan hyvin toimeen. Olen onnellinen miehen puolesta, että hän saa nähdä lapsensa taas, koska ikävöi kovin.
Mutta! Meninkin sanomaan miehelle, että olen kyllä hieman pettynyt oletetusta vapaan ja ”seksiloman” menetyksestä. Siitä mies sitten suuttui kovasti. Olen kuulemma idiootti, etten sanonut sitä silloin, kun hän kysyi, onko asia ok. Minä itkin mielipahaa, että sain hänet niin suuttumaan. Olen kuulemma lapsellinen. Hän huusi minulle, että miltä minusta tuntuisi, jos hän sanoisi joku päivä töistä tullessaan, ettei hän tänään jaksa lapsiani. Riita paisui molemmin puoliseksi huutamiseksi. Minäkin sanoin rumasti takaisin. Yritin monta kertaa selventää, että haluan kyllä lapsensa tänne, ja että koin vaan pettymyksen tunteen ainoastaan siitä, mitä odotin, ei toteudukaan. Hän ei suostunut asiaa ymmärtämään. Minusta tuntui, että hän väkisin teki minusta nyt pahaa.
Me onneksi saatiin riita jo sovittua, mutta asia silti vaivaa minua. Olen loukkaantunut, etten saa kokea tunteita ilman pahoja seuraamuksia. Ja surullinen siitä, kuinka väärin hän minut käsitti.
Kiitos, jos jaksoit lukea ja ottaa kantaa. Kertokaa nyt mulle, tuleeko tämmöisiä muissa uusperheissä?
Kommentit (254)
Uusperhe-elämä on vain ja ainoastaan pelkkää joustamista, koko ajan, kaikille osapuolille. Hyvät säännöt ja ennenkaikkea aikuisten keskinäinen yhteistyö ovat avainasioita uusperheen toimivuudessa.
Jos ap on pettynyt suunnitelmien muuttumisesta, sehän on vain inhimillistä, ja sitähän ap peräänkuuluttaa: hän vain haluaa olla tavallinen, inhimillinen ihminen. Tunteiden mukaan ei toki aina tarvitse eikä pidäkään toimia, mutta ap vain halusi kertoa tunteensa miehelleen. Se pitäisi olla sallittua kaikissa turvallisissa ihmissuhteissa, mutta ap koki turvattomuutta, koska tällaista ei hänelle sallittukaan. Ei kukaan ole yli-ihminen, niinkuin täällä jo joku aiemmin sanoikin. Julmaa, joiltakin jopa katkeraa tekstiä, joka kumpuaa mm. halusta nostaa itsensä jalustalle tuomitsemaan samanlaisia eläväisiä olentoja kuin itsekin on. Voi kunpa maailmassa olisi enemmän suvaitsevaisuutta ja sydämellisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et saa olla pettynyt. Koska olet tunkeutuja, toisarvoinen, vasta lapsen jälkeen tullut. Koska olet valinnut miehen, jolla lapsi. Koska lapsi ei ole sinua saanut valita. Koska olet vielä mennyt lisääntymäänkin kysymättä teiniltä lupaa.
Et saa olla pettynyt. Et saa tuntea mitään normaaleja tunteita. Sinun on palveltava miestäsi ja tämän lasta, rakastettava kuin äiti, ymmärrettävä ettet saa puuttua mihinkään, annettava teinin tehdä kaikki oman päänsä mukaan. Muutettava kaikki omat suunnitelmasi heidän mieleisekseen. Muuten olet paha, huono, itsekäs, oksettava...
Sinun parisuhteesi ei ole minkään arvoinen. Vain se miehen ensimmäinen parisuhde oli oikea. Olet toinen nainen.
Jos tämän tosissasi kirjoitit, hakeudu hoitoon. Jos sinulla on lapsia, suosittelen pikaista yhteydenottoa lastensuojeluun, jotta joku vähän valvoisi miten lapsesi voivat. Olet toooodella sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa olla pettynyt. Koska olet tunkeutuja, toisarvoinen, vasta lapsen jälkeen tullut. Koska olet valinnut miehen, jolla lapsi. Koska lapsi ei ole sinua saanut valita. Koska olet vielä mennyt lisääntymäänkin kysymättä teiniltä lupaa.
Et saa olla pettynyt. Et saa tuntea mitään normaaleja tunteita. Sinun on palveltava miestäsi ja tämän lasta, rakastettava kuin äiti, ymmärrettävä ettet saa puuttua mihinkään, annettava teinin tehdä kaikki oman päänsä mukaan. Muutettava kaikki omat suunnitelmasi heidän mieleisekseen. Muuten olet paha, huono, itsekäs, oksettava...
Sinun parisuhteesi ei ole minkään arvoinen. Vain se miehen ensimmäinen parisuhde oli oikea. Olet toinen nainen.
Jos tämän tosissasi kirjoitit, hakeudu hoitoon. Jos sinulla on lapsia, suosittelen pikaista yhteydenottoa lastensuojeluun, jotta joku vähän valvoisi miten lapsesi voivat. Olet toooodella sairas.
Niin, ihan vaan summasin av:n perusajatukset äitipuolista. Tässäkin ketjussa useimmat näistä kommenteista löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa olla pettynyt. Koska olet tunkeutuja, toisarvoinen, vasta lapsen jälkeen tullut. Koska olet valinnut miehen, jolla lapsi. Koska lapsi ei ole sinua saanut valita. Koska olet vielä mennyt lisääntymäänkin kysymättä teiniltä lupaa.
Et saa olla pettynyt. Et saa tuntea mitään normaaleja tunteita. Sinun on palveltava miestäsi ja tämän lasta, rakastettava kuin äiti, ymmärrettävä ettet saa puuttua mihinkään, annettava teinin tehdä kaikki oman päänsä mukaan. Muutettava kaikki omat suunnitelmasi heidän mieleisekseen. Muuten olet paha, huono, itsekäs, oksettava...
Sinun parisuhteesi ei ole minkään arvoinen. Vain se miehen ensimmäinen parisuhde oli oikea. Olet toinen nainen.
Jos tämän tosissasi kirjoitit, hakeudu hoitoon. Jos sinulla on lapsia, suosittelen pikaista yhteydenottoa lastensuojeluun, jotta joku vähän valvoisi miten lapsesi voivat. Olet toooodella sairas.
Niin, ihan vaan summasin av:n perusajatukset äitipuolista. Tässäkin ketjussa useimmat näistä kommenteista löytyy.
Ok, eli et kuitenkaan itse ajattele noin? Vähän jo huolestuin. Mutta jos tuo oli peiliä tälle kaikelle vihalle tässä ketjussa niin juu, olen samaa mieltä. Tuolla tavalla monet näyttävät ajattelevan. Uusperheen äiti näyttää olevan kätevä syntipukki ja roskasanko niille joilla on tapana ulkoistaa ikävät asiat muiden ominaisuuksiksi. Oikeastihan uusperhe on uusi mahdollisuus, vähän hankalampi kuin ydinperhe koska lapsia on usein vähän yläkanttiin, ja rahaa ja tilaa taas liian monta. Mutta kun noi rajat ja roolitja kunnioitus ja turvallisuus on kunnossa, uusperhe on todellakin hieno mahdollisuus. Oman kokemuksen mukaan paljon on kiinni miehestä. Kun hän hoitaa asiallisesti suhteensa exäänsä ja kunnioittaa kaikessa kumppaniaan, asiat sujuvat. Ja sama tietysti toisinkin päin, mutta ex-miehen taitavat harvemmin olla yhtä ilkeitä ja epäkunnioittavia kuin ex-naiset. Kunnioitan todella kaikkia jotka saavat uusperheen toimimaan, se on todella haastava tehtävä. Riippuen tietysti lasten määrästä ja kenen kukin on, sekä myös exien mielenterveydestä ja muusta. Ja uusperheen ydin on vahva ja hyvin toimiva parisuhde, lapset tulevat toisena. Mikä ei tietenkään tarkoita lasten hylkäämistä tai huonoa kohtelua, vaan sitä, että uusperheessä aikuisten vastuu ja perheen johtaminen aikuisista käsin korostuu. Lapsille se yleensä merkitsee vain turvaa, varsinkin jos ovat eläneet rajattomassa perheessä aiemmin. Se, että uusperheen aikuiset ottavat kahdenkeskistä aikaa ja viettävät romanttista ja eroottista laatuaikaa, on parisuhteen edellytys. Kyllä se on pitkässä juoksussa ydinperheenkin edellytys. Omien biologisten lasten tähden vaan jaksaa sinniellä jonkun aikaa vaikka parisuhde oliskin kuollut. Uusperheessä semmoiseen ei ole mitään järkeä. Miksi kuluttaa valtavasti voimia ihmissuhteeseen, joka on huono...?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on paljon katkeruutta ja vihaa ihmisten mielissä. Tuomioita ja oikean ja väärän elämän tuomioita jaellaan tuosta vaan tuntemattomille ihmisille. Tajuatteko edes, että sokeasti puratte vaan omia patoutuneita raivojanne, nyt uusperheen äiteihin?? Kannattais joskus katsoa peiliin ja miettiä mistä tuollainen viha ja halveksunta kumpuaa. Pelkäättekö itse päätyvänne uusperheen äidiksi? Vai oletteko jotain katkeria exiä?
Viha on nyt vähän vahva sana, mutta kyllä itselläni vähän kulmakarvat aina kohoaa kun luen näitä eronneiden ja karanneiden valituksia siitä kun lapsia ei nyt voinutkaan just tällä viikolla pukata jonnekkin pois silmistä. Itsellä kun ne on tuossa tosiaan 24/7/365, eikä edes ketään kenelle siitä voisi marista. Ja joo on varmaan ihan eri juttu jepjep. Ihan toisenlaisia rasittavia lapsia ne uusperheiden lapset vissiin. Seksiäkin pakko vaan harrastaa lasten ollessa kotona. Ei tässä kuulkaa edes valtiokaan myönnä ydinperheellisille mitään seksilomia. Väärin on ja vihaa aiheuttaa. Hohhoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, mitä yksi teini haittaa lomailua. Eihän se sinne teidän makkariin tule tai kyljessä kyyhötä koko aikaa. 4 alakouluikäistä lasta ovat kylä ihan eri asia.
Meillä käyvät teinit kyllä ovat koko ajan läsnä ja valvovat yhtä pitkään kuin aikuiset. Käyttäytyvät eri tavalla pysyvämmässä kodissaan.
Jos teinit valvovat yhtä pitkään kuin aikuiset, niin kyllähän ne usein sitten nukkuvatkin pidempään...
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Ydinperheessä ja uusperheellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kyseessä täysin erilainen dynamiikka. Uusoperheessä tarvitaan ihan erilaisia- ja paljon vaativampia ihmissuhdetaitoja kin ydinperheessä. Joten jos ei itse elä uusperheessä niin voi säästää viisastelunsa, siitä ei hyödy ketään. Ja ap;lle saa olla pettynyt. Saa olla paha mieli. Uusperheessä nimenomaan on todella tärkeää että kaikki se viha, pettymys, uupumus, paha mieli saa tulla ulos. Sinähän suhtaudut miehesi lapseen hyvin kyspästi ja lämpimästi. MInä en ajattele mieheni lapsista läheskään noin lämpimästi kuin sinä. Ja silti olen ihan kelvollinen aikuinen heidän elämässään. Uusperheessä on todella tärkeää pitää huolta jaksamisesta, ja parisuhteen jaksaminen on kaiken perusta. Toiveesi oli vähintäänkin ymmärrettävä ja miehesi hieman tyhmä kun ei tajua kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta. Kysymyksessä on sinun kotisi ja sinulla on 50% valta päättää siitä mitä siellä tapahtuu. Ja 100% valta ja vastuu omaan hyvinvointiisi, ei siitä kukaan muu huolehdi. Jos tarvitset lepoa, niin tarvitset. Iehen lapsesta et ole oikeasti edes vastuussa, vaan kaikki perustuu omaan hyvään tahtoosi. Jos siis kaipaat lepoa, kaipaat. Miehen ex vaikuttaa myös rajattomalta. Uusperheessä ei voi tehdä noin, että ilmoitusluontoisesti lomaviikkojärjestelyt vain vaihtuvat. Ongelma on oikastaan miehesi ja hänen exänsä. SE on sitä vastuullista vanhemmuutta, ettei lapset joudu heittopusseiksi. Opettele laittamaan rajasi selväksi. Jos et ollut varautunt viikkoon, ei sun tarvitse siihen suostua. Yhtä lailla kun miehesi noin voi muuttaa mieltään, sinäkin voit kertoa, että et tarkoittanut koko viikkoa, etkä myöskään aio sitä viikkoa silloin hoitaa. Siinä ei ole mitään kohtuutonta. Jos miehes suuttuu niin anna suuttua. Kertoo vain hänen kypsymättömyydestään.
Ihmettelen taas tässäkin kerjussa millaisia vittumaisia naiset ovat toisiaan kohtaan. MIllaisia ovat äiteinä tuollaiset ilkeät ihmiset...? Sujuisko kivasti ap;n asemassa? Tuskin.
^^ Tuo on kuin omasta suusta! Ne ketkä eivät ymmärrä aloittajaa, eivät ole ELÄNEET uusioperheessä. Siinä ei muuta tehdä kun luovuta omista haluista ja menoista kun kalenterin tarkasti pitää toisen ihmisen entisen elämän takia olla ja elää. Vuosia tuotakin yrittäneenä ja eläen sanon että never again! Olen itse kokenut tuon saman pettymyksen kymmeniä kertoja, voi olla että miehessäkin oli vikaa kun kaikki lomat ym tulivat muka yllätyksenä ja kahden päivän sijasta oltiinkin viisi kun exällä oli menoa. Huoh. Voimia isosti aloittelijalle!
Ehkä me tunnemme sympatiaa sitä lasta kohtaan, joka joutuu pyytämään luvan saada viettää aikaa oman vanhempansa kanssa?
^^ Todellakin juu. Toi on myös se ajattelumaailma millä usein saadaan uusioperheitten ydin hajoamaan. Kaikki varmasti ajattelee vuoronperään lapsen hyvinvointia, mutta jestas miten sitä korostetaan näissä perheissä. Uusioperheiden lapset eivät ole mtn raukkoja, joita tarvitsee silkkihansikkain vastaanottaa. Tässäkin niin tiedän aloittajan pettymyksen, koska säälittävä mies ei ollut saanut suutaan auki että tuli vähän nopeasti tämä ja suunnitelmia jo olemassa, kävisikö vaikka puolen viikkoa. Mutta ehei, vähät puolison odotuksista ja tunteista , tule ihmeessä! Uusioperheiden äitipuolet ovat alinta kirjoa tässä, ja oon täysin eri mieltä asiasta, he kantavat sen kovimman henkisen taakan koska harvoin ovat edes lasten top kolmosessa kiitos sen ah niin upean äitinsä. Toimiva ja hyvä Parisuhde on yhtä tärkeä kuin lapset, jotka saavat osansa automaattisesti mikäli rakkautta löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Ydinperheessä ja uusperheellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kyseessä täysin erilainen dynamiikka. Uusoperheessä tarvitaan ihan erilaisia- ja paljon vaativampia ihmissuhdetaitoja kin ydinperheessä. Joten jos ei itse elä uusperheessä niin voi säästää viisastelunsa, siitä ei hyödy ketään. Ja ap;lle saa olla pettynyt. Saa olla paha mieli. Uusperheessä nimenomaan on todella tärkeää että kaikki se viha, pettymys, uupumus, paha mieli saa tulla ulos. Sinähän suhtaudut miehesi lapseen hyvin kyspästi ja lämpimästi. MInä en ajattele mieheni lapsista läheskään noin lämpimästi kuin sinä. Ja silti olen ihan kelvollinen aikuinen heidän elämässään. Uusperheessä on todella tärkeää pitää huolta jaksamisesta, ja parisuhteen jaksaminen on kaiken perusta. Toiveesi oli vähintäänkin ymmärrettävä ja miehesi hieman tyhmä kun ei tajua kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta. Kysymyksessä on sinun kotisi ja sinulla on 50% valta päättää siitä mitä siellä tapahtuu. Ja 100% valta ja vastuu omaan hyvinvointiisi, ei siitä kukaan muu huolehdi. Jos tarvitset lepoa, niin tarvitset. Iehen lapsesta et ole oikeasti edes vastuussa, vaan kaikki perustuu omaan hyvään tahtoosi. Jos siis kaipaat lepoa, kaipaat. Miehen ex vaikuttaa myös rajattomalta. Uusperheessä ei voi tehdä noin, että ilmoitusluontoisesti lomaviikkojärjestelyt vain vaihtuvat. Ongelma on oikastaan miehesi ja hänen exänsä. SE on sitä vastuullista vanhemmuutta, ettei lapset joudu heittopusseiksi. Opettele laittamaan rajasi selväksi. Jos et ollut varautunt viikkoon, ei sun tarvitse siihen suostua. Yhtä lailla kun miehesi noin voi muuttaa mieltään, sinäkin voit kertoa, että et tarkoittanut koko viikkoa, etkä myöskään aio sitä viikkoa silloin hoitaa. Siinä ei ole mitään kohtuutonta. Jos miehes suuttuu niin anna suuttua. Kertoo vain hänen kypsymättömyydestään.
Ihmettelen taas tässäkin kerjussa millaisia vittumaisia naiset ovat toisiaan kohtaan. MIllaisia ovat äiteinä tuollaiset ilkeät ihmiset...? Sujuisko kivasti ap;n asemassa? Tuskin.
^^ Tuo on kuin omasta suusta! Ne ketkä eivät ymmärrä aloittajaa, eivät ole ELÄNEET uusioperheessä. Siinä ei muuta tehdä kun luovuta omista haluista ja menoista kun kalenterin tarkasti pitää toisen ihmisen entisen elämän takia olla ja elää. Vuosia tuotakin yrittäneenä ja eläen sanon että never again! Olen itse kokenut tuon saman pettymyksen kymmeniä kertoja, voi olla että miehessäkin oli vikaa kun kaikki lomat ym tulivat muka yllätyksenä ja kahden päivän sijasta oltiinkin viisi kun exällä oli menoa. Huoh. Voimia isosti aloittelijalle!
Ehkä me tunnemme sympatiaa sitä lasta kohtaan, joka joutuu pyytämään luvan saada viettää aikaa oman vanhempansa kanssa?
^^ Todellakin juu. Toi on myös se ajattelumaailma millä usein saadaan uusioperheitten ydin hajoamaan. Kaikki varmasti ajattelee vuoronperään lapsen hyvinvointia, mutta jestas miten sitä korostetaan näissä perheissä. Uusioperheiden lapset eivät ole mtn raukkoja, joita tarvitsee silkkihansikkain vastaanottaa. Tässäkin niin tiedän aloittajan pettymyksen, koska säälittävä mies ei ollut saanut suutaan auki että tuli vähän nopeasti tämä ja suunnitelmia jo olemassa, kävisikö vaikka puolen viikkoa. Mutta ehei, vähät puolison odotuksista ja tunteista , tule ihmeessä! Uusioperheiden äitipuolet ovat alinta kirjoa tässä, ja oon täysin eri mieltä asiasta, he kantavat sen kovimman henkisen taakan koska harvoin ovat edes lasten top kolmosessa kiitos sen ah niin upean äitinsä. Toimiva ja hyvä Parisuhde on yhtä tärkeä kuin lapset, jotka saavat osansa automaattisesti mikäli rakkautta löytyy.
Mutta tajuatteko ihan oikeasti uusperheelliset että teillä on paljon enemmän parisuhdeaikaa kuin ydinperheellisillä? Siksi näihin teidän marinoihin suhtaudutaan nuivasti.
Sä sanoit taikasanan "seksi". Mies suuttui, kun tajusi vasta siinä, että jos ei kersa olisi tulossa olisi voinut herua enemmän. Siksi se suuttui sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Ydinperheessä ja uusperheellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kyseessä täysin erilainen dynamiikka. Uusoperheessä tarvitaan ihan erilaisia- ja paljon vaativampia ihmissuhdetaitoja kin ydinperheessä. Joten jos ei itse elä uusperheessä niin voi säästää viisastelunsa, siitä ei hyödy ketään. Ja ap;lle saa olla pettynyt. Saa olla paha mieli. Uusperheessä nimenomaan on todella tärkeää että kaikki se viha, pettymys, uupumus, paha mieli saa tulla ulos. Sinähän suhtaudut miehesi lapseen hyvin kyspästi ja lämpimästi. MInä en ajattele mieheni lapsista läheskään noin lämpimästi kuin sinä. Ja silti olen ihan kelvollinen aikuinen heidän elämässään. Uusperheessä on todella tärkeää pitää huolta jaksamisesta, ja parisuhteen jaksaminen on kaiken perusta. Toiveesi oli vähintäänkin ymmärrettävä ja miehesi hieman tyhmä kun ei tajua kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta. Kysymyksessä on sinun kotisi ja sinulla on 50% valta päättää siitä mitä siellä tapahtuu. Ja 100% valta ja vastuu omaan hyvinvointiisi, ei siitä kukaan muu huolehdi. Jos tarvitset lepoa, niin tarvitset. Iehen lapsesta et ole oikeasti edes vastuussa, vaan kaikki perustuu omaan hyvään tahtoosi. Jos siis kaipaat lepoa, kaipaat. Miehen ex vaikuttaa myös rajattomalta. Uusperheessä ei voi tehdä noin, että ilmoitusluontoisesti lomaviikkojärjestelyt vain vaihtuvat. Ongelma on oikastaan miehesi ja hänen exänsä. SE on sitä vastuullista vanhemmuutta, ettei lapset joudu heittopusseiksi. Opettele laittamaan rajasi selväksi. Jos et ollut varautunt viikkoon, ei sun tarvitse siihen suostua. Yhtä lailla kun miehesi noin voi muuttaa mieltään, sinäkin voit kertoa, että et tarkoittanut koko viikkoa, etkä myöskään aio sitä viikkoa silloin hoitaa. Siinä ei ole mitään kohtuutonta. Jos miehes suuttuu niin anna suuttua. Kertoo vain hänen kypsymättömyydestään.
Ihmettelen taas tässäkin kerjussa millaisia vittumaisia naiset ovat toisiaan kohtaan. MIllaisia ovat äiteinä tuollaiset ilkeät ihmiset...? Sujuisko kivasti ap;n asemassa? Tuskin.
^^ Tuo on kuin omasta suusta! Ne ketkä eivät ymmärrä aloittajaa, eivät ole ELÄNEET uusioperheessä. Siinä ei muuta tehdä kun luovuta omista haluista ja menoista kun kalenterin tarkasti pitää toisen ihmisen entisen elämän takia olla ja elää. Vuosia tuotakin yrittäneenä ja eläen sanon että never again! Olen itse kokenut tuon saman pettymyksen kymmeniä kertoja, voi olla että miehessäkin oli vikaa kun kaikki lomat ym tulivat muka yllätyksenä ja kahden päivän sijasta oltiinkin viisi kun exällä oli menoa. Huoh. Voimia isosti aloittelijalle!
Ehkä me tunnemme sympatiaa sitä lasta kohtaan, joka joutuu pyytämään luvan saada viettää aikaa oman vanhempansa kanssa?
^^ Todellakin juu. Toi on myös se ajattelumaailma millä usein saadaan uusioperheitten ydin hajoamaan. Kaikki varmasti ajattelee vuoronperään lapsen hyvinvointia, mutta jestas miten sitä korostetaan näissä perheissä. Uusioperheiden lapset eivät ole mtn raukkoja, joita tarvitsee silkkihansikkain vastaanottaa. Tässäkin niin tiedän aloittajan pettymyksen, koska säälittävä mies ei ollut saanut suutaan auki että tuli vähän nopeasti tämä ja suunnitelmia jo olemassa, kävisikö vaikka puolen viikkoa. Mutta ehei, vähät puolison odotuksista ja tunteista , tule ihmeessä! Uusioperheiden äitipuolet ovat alinta kirjoa tässä, ja oon täysin eri mieltä asiasta, he kantavat sen kovimman henkisen taakan koska harvoin ovat edes lasten top kolmosessa kiitos sen ah niin upean äitinsä. Toimiva ja hyvä Parisuhde on yhtä tärkeä kuin lapset, jotka saavat osansa automaattisesti mikäli rakkautta löytyy.
Mutta tajuatteko ihan oikeasti uusperheelliset että teillä on paljon enemmän parisuhdeaikaa kuin ydinperheellisillä? Siksi näihin teidän marinoihin suhtaudutaan nuivasti.
Oikeasti? Eli kun uusioperheessä saa tilanteista riippuen olla enemmän läsnä parisuhteessa, on sinne keskelle oikeus heittää koska vaan lapsi eikä ikinä milloinkaan saa tuntea pettymystä ym. Pitää avosylin istua kotona odottelemassa hymyssä suin. :)) Se on totta, että elämä uusioperheessä avasi silmät ja jopa jälkikäteen mietittynä jopa ihmetytti.. esimerkiksi oman puolison kanssa ei voinut koskaan viikon lomalle lähteä kuin joka toisen viikon ti,ke tai to tai muuten ei oltu läsnä kun lapsi tulee/saa aikaisintaan viedä kotiinsa. Niin järkyttävää, aidosti kadehdin perheitä jotka vaan lähti lomalle eikä sitä pitänyt kolmannelta osapuolelta, entiseltä vaimolta. Ymmärrän, että lapsi on ykkönen mutta tervettä olisi joskus miettiä miten pitkälle viedään toisten elämän hallinnoiminen. Ihanne olisi asua naapurissa , ei painetta milloin sovittuna aikana olisi muuta ja aina voisi hyvittää aikaa muuna aikana. Mitään sopimukseen kirjoitettua aikaa ei muutettu tai tiedettiin vuosi kun oltiin lapset palautettu 3h aiemmin ... Huhhuh. Isot tsempit kaikille uusioperheille!:)
Voimia ap:lle! Se on tosiaan eri asia jos mies ehdottaa että lapsi tulee käymään, kuin että hän tuleekin koko hiton viikoksi kun muuten saisit vähän lomaa raskaasta kotiäitiydestä. Varsinkin jos miehesi käsittääkseni jättää sinun harteillesi koko homman! Aika paskamaista häneltä suuttua, kun sinun harmisi nimenomaan koski menetettyä parisuhdeaikaa miehesi kanssa, eikä niinkään sitä ettei lapsia olisi ympärillä. Kirjoita vaikka kirjeenä miehellesi mitä tarkoitit, kun usein puhumalla tulee väärinkuulluksi tai -ymmärretyksi helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi näitä lapsia, jotka eivät ole vanhempansa kotiin tervetulleita milloin vain :(
Surettaa kyllä ajatella miltä noista lapsista tuntuu, tässäkin avauksessa isä viettää valtaosan ajastaan joidenkin toisten ihmisen lasten kanssa ja tekee vielä lisää lapsia siihen uusperheeseensä, jolloin se oma, vanhempi lapsensa on entistä enemmän taakka koko kuviossa. Kyllä alaikäisellä lapsella minun mielestäni tulisi olla oikeus tulla vanhempansa kotiin koska vain, ihan ilman erillisiä luvan kysymisiä.
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Ydinperheessä ja uusperheellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kyseessä täysin erilainen dynamiikka. Uusoperheessä tarvitaan ihan erilaisia- ja paljon vaativampia ihmissuhdetaitoja kin ydinperheessä. Joten jos ei itse elä uusperheessä niin voi säästää viisastelunsa, siitä ei hyödy ketään. Ja ap;lle saa olla pettynyt. Saa olla paha mieli. Uusperheessä nimenomaan on todella tärkeää että kaikki se viha, pettymys, uupumus, paha mieli saa tulla ulos. Sinähän suhtaudut miehesi lapseen hyvin kyspästi ja lämpimästi. MInä en ajattele mieheni lapsista läheskään noin lämpimästi kuin sinä. Ja silti olen ihan kelvollinen aikuinen heidän elämässään. Uusperheessä on todella tärkeää pitää huolta jaksamisesta, ja parisuhteen jaksaminen on kaiken perusta. Toiveesi oli vähintäänkin ymmärrettävä ja miehesi hieman tyhmä kun ei tajua kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta. Kysymyksessä on sinun kotisi ja sinulla on 50% valta päättää siitä mitä siellä tapahtuu. Ja 100% valta ja vastuu omaan hyvinvointiisi, ei siitä kukaan muu huolehdi. Jos tarvitset lepoa, niin tarvitset. Iehen lapsesta et ole oikeasti edes vastuussa, vaan kaikki perustuu omaan hyvään tahtoosi. Jos siis kaipaat lepoa, kaipaat. Miehen ex vaikuttaa myös rajattomalta. Uusperheessä ei voi tehdä noin, että ilmoitusluontoisesti lomaviikkojärjestelyt vain vaihtuvat. Ongelma on oikastaan miehesi ja hänen exänsä. SE on sitä vastuullista vanhemmuutta, ettei lapset joudu heittopusseiksi. Opettele laittamaan rajasi selväksi. Jos et ollut varautunt viikkoon, ei sun tarvitse siihen suostua. Yhtä lailla kun miehesi noin voi muuttaa mieltään, sinäkin voit kertoa, että et tarkoittanut koko viikkoa, etkä myöskään aio sitä viikkoa silloin hoitaa. Siinä ei ole mitään kohtuutonta. Jos miehes suuttuu niin anna suuttua. Kertoo vain hänen kypsymättömyydestään.
Ihmettelen taas tässäkin kerjussa millaisia vittumaisia naiset ovat toisiaan kohtaan. MIllaisia ovat äiteinä tuollaiset ilkeät ihmiset...? Sujuisko kivasti ap;n asemassa? Tuskin.
^^ Tuo on kuin omasta suusta! Ne ketkä eivät ymmärrä aloittajaa, eivät ole ELÄNEET uusioperheessä. Siinä ei muuta tehdä kun luovuta omista haluista ja menoista kun kalenterin tarkasti pitää toisen ihmisen entisen elämän takia olla ja elää. Vuosia tuotakin yrittäneenä ja eläen sanon että never again! Olen itse kokenut tuon saman pettymyksen kymmeniä kertoja, voi olla että miehessäkin oli vikaa kun kaikki lomat ym tulivat muka yllätyksenä ja kahden päivän sijasta oltiinkin viisi kun exällä oli menoa. Huoh. Voimia isosti aloittelijalle!
Ehkä me tunnemme sympatiaa sitä lasta kohtaan, joka joutuu pyytämään luvan saada viettää aikaa oman vanhempansa kanssa?
^^ Todellakin juu. Toi on myös se ajattelumaailma millä usein saadaan uusioperheitten ydin hajoamaan. Kaikki varmasti ajattelee vuoronperään lapsen hyvinvointia, mutta jestas miten sitä korostetaan näissä perheissä. Uusioperheiden lapset eivät ole mtn raukkoja, joita tarvitsee silkkihansikkain vastaanottaa. Tässäkin niin tiedän aloittajan pettymyksen, koska säälittävä mies ei ollut saanut suutaan auki että tuli vähän nopeasti tämä ja suunnitelmia jo olemassa, kävisikö vaikka puolen viikkoa. Mutta ehei, vähät puolison odotuksista ja tunteista , tule ihmeessä! Uusioperheiden äitipuolet ovat alinta kirjoa tässä, ja oon täysin eri mieltä asiasta, he kantavat sen kovimman henkisen taakan koska harvoin ovat edes lasten top kolmosessa kiitos sen ah niin upean äitinsä. Toimiva ja hyvä Parisuhde on yhtä tärkeä kuin lapset, jotka saavat osansa automaattisesti mikäli rakkautta löytyy.
Mutta tajuatteko ihan oikeasti uusperheelliset että teillä on paljon enemmän parisuhdeaikaa kuin ydinperheellisillä? Siksi näihin teidän marinoihin suhtaudutaan nuivasti.
Oikeasti? Eli kun uusioperheessä saa tilanteista riippuen olla enemmän läsnä parisuhteessa, on sinne keskelle oikeus heittää koska vaan lapsi eikä ikinä milloinkaan saa tuntea pettymystä ym. Pitää avosylin istua kotona odottelemassa hymyssä suin. :)) Se on totta, että elämä uusioperheessä avasi silmät ja jopa jälkikäteen mietittynä jopa ihmetytti.. esimerkiksi oman puolison kanssa ei voinut koskaan viikon lomalle lähteä kuin joka toisen viikon ti,ke tai to tai muuten ei oltu läsnä kun lapsi tulee/saa aikaisintaan viedä kotiinsa. Niin järkyttävää, aidosti kadehdin perheitä jotka vaan lähti lomalle eikä sitä pitänyt kolmannelta osapuolelta, entiseltä vaimolta. Ymmärrän, että lapsi on ykkönen mutta tervettä olisi joskus miettiä miten pitkälle viedään toisten elämän hallinnoiminen. Ihanne olisi asua naapurissa , ei painetta milloin sovittuna aikana olisi muuta ja aina voisi hyvittää aikaa muuna aikana. Mitään sopimukseen kirjoitettua aikaa ei muutettu tai tiedettiin vuosi kun oltiin lapset palautettu 3h aiemmin ... Huhhuh. Isot tsempit kaikille uusioperheille!:)
Tässäkin sä mariset että ei voinut lähteä viikon lomalle. En minä voi lähteä ilman lapsia edes sille puolen viikon lomalle. Herää pahvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ydinpeheellisillä on yleensä VUOSIA parisuhdeaikaa ennen kuin lapset tulevat. Uusperhe on instant perhe. Siinä on todella iso ero, eikä uusperheen hyväksi. Uuperheet ottavat jo tutustumisvaiheessa kaikessa ajankäytön suunnittelussaan huomioon lapset ja lasten toisen vanhemman.
Vierailija kirjoitti:
Ydinpeheellisillä on yleensä VUOSIA parisuhdeaikaa ennen kuin lapset tulevat. Uusperhe on instant perhe. Siinä on todella iso ero, eikä uusperheen hyväksi. Uuperheet ottavat jo tutustumisvaiheessa kaikessa ajankäytön suunnittelussaan huomioon lapset ja lasten toisen vanhemman.
Joo tosi paljon nautintoa aiheuttaa se kahdenkeskinen loma ennen lapsia yhdeksän vuotta sitten. Kyllähän tuosta nyt pitää vieläkin vähintään orgasmi saada kun tuota muistelee.
Meillä on jokatoinen viikonloppu seksiloma, joten lomiin ei kohdistu niin paljon odotuksia 😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, mitä yksi teini haittaa lomailua. Eihän se sinne teidän makkariin tule tai kyljessä kyyhötä koko aikaa. 4 alakouluikäistä lasta ovat kylä ihan eri asia.
Meillä käyvät teinit kyllä ovat koko ajan läsnä ja valvovat yhtä pitkään kuin aikuiset. Käyttäytyvät eri tavalla pysyvämmässä kodissaan.
Jos teinit valvovat yhtä pitkään kuin aikuiset, niin kyllähän ne usein sitten nukkuvatkin pidempään...
Ja siinä kun puoliso herää kuudelta lähteäkseen töihin onkin kummallakin halut toooosi korkealla.
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
E.W. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheissä ei lapsia lähetetä pois, vaan lapset on aina siinä. Miksi olet hankkinut lisää lapsia, jos pidät itseäsi täystyöllistettynä?
Mies kysyi sopiko sinulle hänen lapsensa tulo ja sinulle sopi. Oikeasti miehen ei olisi edes tarvinnut kysyä lupaa sinulta, kun oma lapsi tulee. Katso peiliin.Jalustalle et itseäsi voi nostaa. Olet tehnyt valintoja. Työäidit hoitaa nuo samat asiat työn lisäksi.
Ydinperheessä ja uusperheellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Kyseessä täysin erilainen dynamiikka. Uusoperheessä tarvitaan ihan erilaisia- ja paljon vaativampia ihmissuhdetaitoja kin ydinperheessä. Joten jos ei itse elä uusperheessä niin voi säästää viisastelunsa, siitä ei hyödy ketään. Ja ap;lle saa olla pettynyt. Saa olla paha mieli. Uusperheessä nimenomaan on todella tärkeää että kaikki se viha, pettymys, uupumus, paha mieli saa tulla ulos. Sinähän suhtaudut miehesi lapseen hyvin kyspästi ja lämpimästi. MInä en ajattele mieheni lapsista läheskään noin lämpimästi kuin sinä. Ja silti olen ihan kelvollinen aikuinen heidän elämässään. Uusperheessä on todella tärkeää pitää huolta jaksamisesta, ja parisuhteen jaksaminen on kaiken perusta. Toiveesi oli vähintäänkin ymmärrettävä ja miehesi hieman tyhmä kun ei tajua kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta. Kysymyksessä on sinun kotisi ja sinulla on 50% valta päättää siitä mitä siellä tapahtuu. Ja 100% valta ja vastuu omaan hyvinvointiisi, ei siitä kukaan muu huolehdi. Jos tarvitset lepoa, niin tarvitset. Iehen lapsesta et ole oikeasti edes vastuussa, vaan kaikki perustuu omaan hyvään tahtoosi. Jos siis kaipaat lepoa, kaipaat. Miehen ex vaikuttaa myös rajattomalta. Uusperheessä ei voi tehdä noin, että ilmoitusluontoisesti lomaviikkojärjestelyt vain vaihtuvat. Ongelma on oikastaan miehesi ja hänen exänsä. SE on sitä vastuullista vanhemmuutta, ettei lapset joudu heittopusseiksi. Opettele laittamaan rajasi selväksi. Jos et ollut varautunt viikkoon, ei sun tarvitse siihen suostua. Yhtä lailla kun miehesi noin voi muuttaa mieltään, sinäkin voit kertoa, että et tarkoittanut koko viikkoa, etkä myöskään aio sitä viikkoa silloin hoitaa. Siinä ei ole mitään kohtuutonta. Jos miehes suuttuu niin anna suuttua. Kertoo vain hänen kypsymättömyydestään.
Ihmettelen taas tässäkin kerjussa millaisia vittumaisia naiset ovat toisiaan kohtaan. MIllaisia ovat äiteinä tuollaiset ilkeät ihmiset...? Sujuisko kivasti ap;n asemassa? Tuskin.
^^ Tuo on kuin omasta suusta! Ne ketkä eivät ymmärrä aloittajaa, eivät ole ELÄNEET uusioperheessä. Siinä ei muuta tehdä kun luovuta omista haluista ja menoista kun kalenterin tarkasti pitää toisen ihmisen entisen elämän takia olla ja elää. Vuosia tuotakin yrittäneenä ja eläen sanon että never again! Olen itse kokenut tuon saman pettymyksen kymmeniä kertoja, voi olla että miehessäkin oli vikaa kun kaikki lomat ym tulivat muka yllätyksenä ja kahden päivän sijasta oltiinkin viisi kun exällä oli menoa. Huoh. Voimia isosti aloittelijalle!
Ehkä me tunnemme sympatiaa sitä lasta kohtaan, joka joutuu pyytämään luvan saada viettää aikaa oman vanhempansa kanssa?
^^ Todellakin juu. Toi on myös se ajattelumaailma millä usein saadaan uusioperheitten ydin hajoamaan. Kaikki varmasti ajattelee vuoronperään lapsen hyvinvointia, mutta jestas miten sitä korostetaan näissä perheissä. Uusioperheiden lapset eivät ole mtn raukkoja, joita tarvitsee silkkihansikkain vastaanottaa. Tässäkin niin tiedän aloittajan pettymyksen, koska säälittävä mies ei ollut saanut suutaan auki että tuli vähän nopeasti tämä ja suunnitelmia jo olemassa, kävisikö vaikka puolen viikkoa. Mutta ehei, vähät puolison odotuksista ja tunteista , tule ihmeessä! Uusioperheiden äitipuolet ovat alinta kirjoa tässä, ja oon täysin eri mieltä asiasta, he kantavat sen kovimman henkisen taakan koska harvoin ovat edes lasten top kolmosessa kiitos sen ah niin upean äitinsä. Toimiva ja hyvä Parisuhde on yhtä tärkeä kuin lapset, jotka saavat osansa automaattisesti mikäli rakkautta löytyy.
Mutta tajuatteko ihan oikeasti uusperheelliset että teillä on paljon enemmän parisuhdeaikaa kuin ydinperheellisillä? Siksi näihin teidän marinoihin suhtaudutaan nuivasti.
Oikeasti? Eli kun uusioperheessä saa tilanteista riippuen olla enemmän läsnä parisuhteessa, on sinne keskelle oikeus heittää koska vaan lapsi eikä ikinä milloinkaan saa tuntea pettymystä ym. Pitää avosylin istua kotona odottelemassa hymyssä suin. :)) Se on totta, että elämä uusioperheessä avasi silmät ja jopa jälkikäteen mietittynä jopa ihmetytti.. esimerkiksi oman puolison kanssa ei voinut koskaan viikon lomalle lähteä kuin joka toisen viikon ti,ke tai to tai muuten ei oltu läsnä kun lapsi tulee/saa aikaisintaan viedä kotiinsa. Niin järkyttävää, aidosti kadehdin perheitä jotka vaan lähti lomalle eikä sitä pitänyt kolmannelta osapuolelta, entiseltä vaimolta. Ymmärrän, että lapsi on ykkönen mutta tervettä olisi joskus miettiä miten pitkälle viedään toisten elämän hallinnoiminen. Ihanne olisi asua naapurissa , ei painetta milloin sovittuna aikana olisi muuta ja aina voisi hyvittää aikaa muuna aikana. Mitään sopimukseen kirjoitettua aikaa ei muutettu tai tiedettiin vuosi kun oltiin lapset palautettu 3h aiemmin ... Huhhuh. Isot tsempit kaikille uusioperheille!:)
Tässäkin sä mariset että ei voinut lähteä viikon lomalle. En minä voi lähteä ilman lapsia edes sille puolen viikon lomalle. Herää pahvi.
No voi kyynel. Sinä saat silti päättää lastesi tulemisesta ja menemisestä. Voit halutessasi hankkia lapsenvahdin, sopia miehesi (?) kanssa kasvatuslinjat jne. Et ole koko ajan jonkun exän perheen armoilla, voit järjestää elämäsi niin kuin parhaaksi katsot. Et joudu menettämään lapsiasi joka toiseksi viikonlopuksi tai viikoksi. Jos et pahasti perseile, kukaan ei kyseenalaista sitä mitä lastesi kanssa teet.
Ei se uusperheen ainoa hyvä puoli, että teoriassa on enemmän parisuhdeaikaa, mikäli exät suopeita ovat, ole tässä valossa mitenkään kadehdittavaa. Tämän tajuan jopa ihan ydinperheellisenä.
Vierailija kirjoitti:
Voi näitä lapsia, jotka eivät ole vanhempansa kotiin tervetulleita milloin vain :(
Surettaa kyllä ajatella miltä noista lapsista tuntuu, tässäkin avauksessa isä viettää valtaosan ajastaan joidenkin toisten ihmisen lasten kanssa ja tekee vielä lisää lapsia siihen uusperheeseensä, jolloin se oma, vanhempi lapsensa on entistä enemmän taakka koko kuviossa. Kyllä alaikäisellä lapsella minun mielestäni tulisi olla oikeus tulla vanhempansa kotiin koska vain, ihan ilman erillisiä luvan kysymisiä.
No sehän olisikin jännä malli. Teen joka toinen viikko vähintään 12 tuntista työpäivää, jotta voin tehdä lyhyttä päivää sillä viikolla, kun lapset ovat täällä. Hienoa tosiaan, jos ei voisi luottaa siihen, että lapset eivät ilmesty tyhjään kotiin ihmettelemään ruokaa ja hoivaa, kun itse on töissä iltakymmeneen. Mitään uutta miestä ei edes ole.
Hätätapauksessa tottakai sovittaisiin erikseen, mutta kyllä se on vaan voitava luottaa siihen, että pääsääntöisesti tehdään kuten on sovittu.
Alue: Aihe vapaa
Meillä käyvät teinit kyllä ovat koko ajan läsnä ja valvovat yhtä pitkään kuin aikuiset. Käyttäytyvät eri tavalla pysyvämmässä kodissaan.