Lue keskustelun säännöt.
Mitä vikaa miesten seurassa viihtyvässä naisessa on?
21.10.2017 |
Jos valitsee mieluummin miesten kuin naisten seuran ja tuntee olonsa vapaammaksi miesten kanssa. Miksi tällaisella naisella on huono itse tunto, pätemisen tarve ym.? Miksei voi vaan pitää miesten seurasta enemmän? Ei silti tarkoita että haluaa olla yksi jätkistä, patempi kuin muut naiset jne. Palstalla on viime aikoina lytätty tällaiset naiset ihan täysin. Selittäkää minulle!
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi esimerkki, toisenlaisiakin on. Olen itse varttunut usean veljen keskellä, ja varmaan omaksunut sieltä tietyn äijämäisen suoruuden. En siis osaa sellaisia "onpa ihanat verhot" -kujerruksia.
Tykkään puhua uutisaiheista, esim. taloudesta, politiikasta ja konflikteista. Toisaalta myös leffoista ja muista taiteista.
Tuo on just se ärsyttävä asia. Kukaan minun ystävistäni ei koskaan kujerra mitään mistään verhoista. Me puhutaan uutisista, taloudesta, politiikasta, taiteista ja tieteistä. Ja yllätys yllätys, mun ystävät on sekä naisia että miehiä. Miksi helvetissä sä leimaat kaikki naiset joksikin kujertelijoiksi?
Ei vitussa kukaan puhu mistään taloudesta, politiikasta, taiteista ja tieteistä kavereiden kanssa :O
Tällä palstalla kaikki tietysti puhuvat noista asioista.
Tosielämässä olen huomannut, että kun saan vähän kaljaa ja alan puhua politiikasta tai tieteestä, naisista 90 prosenttia kaikkoaa. Miehiä sen sijaan tulee jopa lisää.
Eli en hakeudu miesten seuraan, mutta miehet hakeutuvat minun seuraani. Eivätkä todellakaan seksuaalisesta mielenkiinnosta.
Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä todella paljon vapaa-ajalla. Kuitenkaan en keksi mitään kamalampaa kuin poliittiset väännöt olutlasillisella. Olen kai sitten vain typerä kana-aivo kun lähden aika liukkaasti kun tilanne on menossa tuohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tunne on varmasti monesti molemminpuoleinen. Harvoin myöskään naiset viihtyy tälläisen naisen seurassa, joka viihtyy paremmin jätkäporukoissa. Ja kyllähän näissä naisissa on monesti juuri se, että he kuvittelevat olevansa jotenkin parempia, koska viihtyvät paremmin miesten kanssa. Eli antavat ymmärtää, että miehet ovat parempia ihmisiä ja he ovat siinä sivussa vähän parempia, kuin perusnainen, joka viihtyy siinä alempiarvoisten ihmisten, eli naisten seurassa. Eli kun he viihtyvät miesten seurassa, ovat parempia ihmisiä, koska miehtkin ovat vähän paremia kuin naiset (jotka ovat kanoja ja puhuvat vain meikeistä ja muodista).Tai siis "parempi" seura nostaa myös heidän statustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on se vika, että leimataan kaikki naiset johonkin ihme kanalaumaan kuuluviksi. Ärsyttävää stereotypisointia, että kaikki naisporukat puhuu vain meikeistä ja lapsista, ja kaikki miehet on rentoja ja huumorintajuisia. En pidä yhtään ihmisistä, jotka leimaavat toiset pelkän sukupuolen mukaan.
Se on juurikin noin. Miesten seurassa viihtyvät naiset ovat vaikeasti lähestyttäviä eivätkä anna naisille edes mahdollisuutta, vaan avoimesti halveksivat kaikkia naisellisia ominaisuuksia ja piirteitä, kuten vaikka meikeistä tai lapsista puhumista. Nämä naiset eivät ole yleensä valinneet miesten seuraa, vaan pelkäävät muita naisia syystä tai toisesta ja pitävät miesten seuraa helpompana koska miehet muka ovat rehellisiä ja suoria ja sanovat asiat kuten ne ovat.
Komppaan. Ja ehkä myöskään naiset eivät viihdy näiden naisten kanssa, koska ei löydy yhteisiä puheenaiheita. Ja mitä tulee tuohon, että miehet ovat huumorintajuisia ja rentoja, ei se pidä paikkaansa. Miehet on kateellisia ja haukkuvat toisiaan siinä missä naisetkin. Ihmisiä ne miehetkin on. Ja se on outoa, että miksi näiden naisten mielestä juuri ne puheenaiheet, jotka kiinnostavat enemmän naisia, ovat niitä "typeriä" puheenaiheita? Miksi ne miesten puheenaiheet ovat sitten muka parempia? Minkä mittakaavan mukaan? Miehet puhuu pornosta ja rumia naisista/muista ihmisistä ja se on hienonmpaa, kuin se, että naiset puhuu lapsista ja vaatteista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi esimerkki, toisenlaisiakin on. Olen itse varttunut usean veljen keskellä, ja varmaan omaksunut sieltä tietyn äijämäisen suoruuden. En siis osaa sellaisia "onpa ihanat verhot" -kujerruksia.
Tykkään puhua uutisaiheista, esim. taloudesta, politiikasta ja konflikteista. Toisaalta myös leffoista ja muista taiteista.
En ole miesporukan prinsessa, päinvastoin inhoan persoonaani kohdistuvaa huomiota. Olen kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä, ja tuntuu että monet naiset puhuvat koko ajan vain itsestään. En osaa meikata enkä seuraa muotia. Tällaisena koen, että miehet hyväksyvät minut paremmin.
syyllistyt juuri siihen yleistämiseen, josta ketjussa on monta kirjoitusta: ihan kuin naiset ei osaisi puhua muuten kuin verhoists kujerrellen. Et kai oikeasti ole tosissasi, että taiteesta, politiikasta, uutisaiheista, taloudesta, leffoista sun muusta voi puhua vain miesten kanssa ?! On myös outoa, että niputat meidät muut naiset muotia seuraaviksi ja meikkaaviksi kanoiksi, jotka eivät hyväksy sinua jos et meikkaa etkä seuraa muotia.
Avaa silmäsi hyvä ihminen, maailmassa on tosi paljon naisia jotka ovat hyviä tyyppejä, fiksuja, aivan omanlaisiaan ihmisiä, joita kiinnostaa tosi monenlaiset ja erilaiset asiat.
On varmasti paljon fiksuja naisia ja on minulla naispuolisia ystäviäkin. Aika usein sosiaalisissa tilanteissa - muuten kuin vakiintuneessa ystäväporukassa - vain huomaan joutuneeni suljetuksi naisporukan ulkopuolelle, enkä ole keksinyt siihen oikein muuta syytä, etten osaa sosiaalisia pelisääntöjä. En osaa kehua, en verhoja enkä muutakaan. Vaahtoan jostain politiikasta ja huomaan, että kohta ympärillä on vain miehiä.
Missään vaiheessa en ole väittänyt, että juttuni olisivat parempia kuin muilla naisilla, loogista olisi todeta niiden olevan huonompia, koska niin harva nainen niitä jaksaa kuunnella. Joten älkää vetäkö olemattomia johtopäätöksiä.
"Vaahtoa jotakin politiikasta..." Joo ymmärrät varmaan, että ympärilläsi on sen jälkeen vain näitä "juntteja"miehiä, jotka myös "vaahtoavat" politiikasta. Politiikka ja uskonto ovat aiheita, joista ei ehkä kannata aloittaa "vaahtoamaan". Ja tiedätkö, itse en koskaan ole kehunut kenenkään verhoja(kuinka monella nykyään vielä on verhot? No varmaan aika monella, mutta en koskaan ole keskustellut kenenkään kanssa verhoista)mutta silti en ole jäänyt keskusteluista syrjään. Mutta se, ettet osaa kehua "muutakaan"niin mitä se tarkoittaa? Etkö siellä miesseurassakaan koskaan kehu ketään miestä?
En oöe koskaan saanut negatiivista palautetta siitä että viihdyn paremmin miesten seurassa. Naisten kanssa kulen juttuun jos on isompi porukka koolla, esim. työpaikan kahvitauolla. Silöoin ei kukaan ala puuttumaan minun yksityisasioihini ja neuvomaan minua kuten kahdenkesken usein tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin aina ajattelut että miesten kanssa on helpompaa, mutta toisin kuin kukaan muu täällä voin myöntää että tunnen oloni epävarmaksi muiden naisten kanssa. Tuntuu etten osaa puhua oikeista asioista oikealla tavalla, en vaan osaa sääntöjä. Minulla on omat vanhat kaverini mutta uusia naispuolisia kavereita en ole saanut vuosiin.
Kyse ei ole siitä etten haluaisi, todellakin haluaisin. Tykkään politiikasta ja IT:stä enkä ole tavannut monia naisia jotka ei vain naurahtaisi minun kiinnostuksen kohteille ikään kuin ne olisivat vitsi.
Se että asialla täytyy mainostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen saa aina tiettyä erityiskohtelua miesten seurassa.
Lisäksi naisen ei miesseurassa tarvitse verrata itseään seuraansa, koska ne muut on miehiä ja siksi erilaisia. Tämä saattaa helpottaa vapautumista.
Minä, nyt jo keski-iän ohittanut akka olen aina viihtynyt poikien ja myöhemmin miesten seurassa. Tunnen oloni luontevaksi ja hyväksytyksi. En tiedä mistä johtuu, mutta olen aina kokenut jonkinlaista outoa syrjintää ja hyväksymättömyyttä tytöiltä ja naisilta. Työskentelen terveydenhuolto alalla, ja nuorempana tein paljon keikkatöitä. Ei tarvinnut kuin astua osastolle, heti huomasi sen kylmän muurin! Samaa ei koskaan tapahtunut eikä tapahdu miesten kohdalla.
En ole tippaakaan ns. seksikäs, sellainen joka seksikkääksi mielletään. En ole edes kiinnostunut miehistä (sen enempää kuin naisistakaan) seksuaalisessa mielessä.
Olen sinkku, jonka olen valinnut täysin tietoisesti jo hyvin nuorena. Miesystäviä on ollut paljonkin, en vain halua sitoutumista. Ehkä tämä ehdoton vapaudentarpeeni ja itsenäisyyteni juuri ärsyttääkin naisia?
En allekirjoita mitään erityiskohtelua miesten joukossa itseni kohdalla. En sellaista edes halua! Haluan olla ihminen ihmisten joukossa ja valita itse kenen kanssa viihdyn tai en viihdy. Jos se nostaa aggressioita, on kyllä syy katsoa peiliin ja syvälle! Mikä on se triggeri joka saa ärsyyntymää? Sinussa itsessäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että nainen viihtyy miesten seurassa ;)
Aivan. Miehet eivät ole kateelisia, kuten naiset, vaan kohteliaita ja hyväksyviä varsinkin kauniita ja eloisia naisia kohtaan (ja siis varmaan muitakin kun kauniita ja eloisia kohtaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat ystäväni ovat naisia, mutta myös mieheni kaverit ovat tulleet hyvin läheisiksi. Tulee siis oltua paljon sekä nais-, mies- että sekaporukoissa.
Oman kokemukseni mukaan nais- ja miesporukat ovat erilaisia. Omissa piireissäni miehet puhuvat asiaorientoituneesti esimerkiksi musiikista, tekniikasta, taiteesta, politiikasta, historiasta ja yhteiskunnallisista aiheista. Henkilökohtaiset asiat sivutaan hyvin lyhyesti eikä syvällisiin aiheisiin mennä lainkaan, vaikka porukalla olisi tunnettu kymmeniä vuosia. Tunteista ei juurikaan puhuta.
Naiset taas keskustelevat samoista aiheista, mutta usein omasta henkilökohtaisesta näkökulmastaan käsin. Puhutaan paljon haaveista, peloista, epävarmuuksista, häpeästäkin. Omasta mielestäni naiset ovat alttiimpia olemaan omia itsejään ja avautuvat helpommin, eivät myöskään besserwisseröi tai esitä kovempaa tai menestyneenpää kuin ovatkaan.
Meikeistä, sisustuksesta tai urheilusta ei omissa piireissäni porukalla juurikaan keskustella minkään sukupuolen kesken. En tunne kanoja tai äijäilijöitä.
Miesporukassa en todellakaan halua mitään erikoiskohtelua naisena tai ole siellä keikistelemässä kenellekään, mutta on mukavaa väitellä historiasta tai vertailla kitaristeja. Omat bnaiskaverini eivät oikein lähde tällaisiin keskusteluihin.
Itse ajattelen siis, että naisporukoissa eivät viihdy ihmiset, jotka pitävät pinnallisemmasta ja faktakeskeisemmästä keskustelusta. He eivät halua avautua mistään henkilökohtaisesta.
Miesporukassa taas eivät viihdy ne, jotka eivät pärjää asiakeskustelussa tai turhautuvat knoppailuun. Tämä on oma käsitykseni.
Samankaltaiset kokemukset ja sen vuoksi naisystäviäkin on, koska heidän kanssaan voi tarvittaessa puhua itseä painavista asioista. Toki miehistäkin löytyy, mutta se on harvinaisempaa. Tiedän kyllä naisiakin joiden elämän kohokohtia tuntuvat olevan Ensitreffit alttarilla, Salkkarit ja Vain elämää. Silloin tekee mieli karata pöydästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että nainen viihtyy miesten seurassa ;)
Aivan. Miehet eivät ole kateelisia, kuten naiset, vaan kohteliaita ja hyväksyviä varsinkin kauniita ja eloisia naisia kohtaan (ja siis varmaan muitakin kun kauniita ja eloisia kohtaan).
Miehet ne vasta kateellisia onkin. Aina pitäisi olla parempi auto kuin naapurilla. Kaikki pitäisi olla paremmin kun naapurilla. Kauniimpi vaimo, parempi auto, hienonpi prätkä jne. Miehelleni on tultu kylillä huutelemaan, että hänellä ei enää seiso, kun on pitänyt hommata jotakin toimivaa jalkojen väliin (oli vaihtanut isomman moottoripyörän)jne. Miehet ne vasta puukottaa selkään. Ovat kateellisia, puhuvat kakkaa seläntakana, ja suurin osa ei välitä muista ihmisistä paskan vertaa. Mutta kyllähän tämä kuitenkin on enemmänkin persoona kohtaista, kuin sukupuolisidonnaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi esimerkki, toisenlaisiakin on. Olen itse varttunut usean veljen keskellä, ja varmaan omaksunut sieltä tietyn äijämäisen suoruuden. En siis osaa sellaisia "onpa ihanat verhot" -kujerruksia.
Tykkään puhua uutisaiheista, esim. taloudesta, politiikasta ja konflikteista. Toisaalta myös leffoista ja muista taiteista.
En ole miesporukan prinsessa, päinvastoin inhoan persoonaani kohdistuvaa huomiota. Olen kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä, ja tuntuu että monet naiset puhuvat koko ajan vain itsestään. En osaa meikata enkä seuraa muotia. Tällaisena koen, että miehet hyväksyvät minut paremmin.
syyllistyt juuri siihen yleistämiseen, josta ketjussa on monta kirjoitusta: ihan kuin naiset ei osaisi puhua muuten kuin verhoists kujerrellen. Et kai oikeasti ole tosissasi, että taiteesta, politiikasta, uutisaiheista, taloudesta, leffoista sun muusta voi puhua vain miesten kanssa ?! On myös outoa, että niputat meidät muut naiset muotia seuraaviksi ja meikkaaviksi kanoiksi, jotka eivät hyväksy sinua jos et meikkaa etkä seuraa muotia.
Avaa silmäsi hyvä ihminen, maailmassa on tosi paljon naisia jotka ovat hyviä tyyppejä, fiksuja, aivan omanlaisiaan ihmisiä, joita kiinnostaa tosi monenlaiset ja erilaiset asiat.
On varmasti paljon fiksuja naisia ja on minulla naispuolisia ystäviäkin. Aika usein sosiaalisissa tilanteissa - muuten kuin vakiintuneessa ystäväporukassa - vain huomaan joutuneeni suljetuksi naisporukan ulkopuolelle, enkä ole keksinyt siihen oikein muuta syytä, etten osaa sosiaalisia pelisääntöjä. En osaa kehua, en verhoja enkä muutakaan. Vaahtoan jostain politiikasta ja huomaan, että kohta ympärillä on vain miehiä.
Missään vaiheessa en ole väittänyt, että juttuni olisivat parempia kuin muilla naisilla, loogista olisi todeta niiden olevan huonompia, koska niin harva nainen niitä jaksaa kuunnella. Joten älkää vetäkö olemattomia johtopäätöksiä.
"Vaahtoa jotakin politiikasta..." Joo ymmärrät varmaan, että ympärilläsi on sen jälkeen vain näitä "juntteja"miehiä, jotka myös "vaahtoavat" politiikasta. Politiikka ja uskonto ovat aiheita, joista ei ehkä kannata aloittaa "vaahtoamaan". Ja tiedätkö, itse en koskaan ole kehunut kenenkään verhoja(kuinka monella nykyään vielä on verhot? No varmaan aika monella, mutta en koskaan ole keskustellut kenenkään kanssa verhoista)mutta silti en ole jäänyt keskusteluista syrjään. Mutta se, ettet osaa kehua "muutakaan"niin mitä se tarkoittaa? Etkö siellä miesseurassakaan koskaan kehu ketään miestä?
Miksi ihmeessä ei saisi puhua politiikasta tai uskonnosta? Juuri nuo asiat ovat yleisellä tasolla äärettömän mielenkiintoisia. Ja nähdäkseni ne ihmiset, joiden kanssa saan aikaan hyviä keskusteluja, ovat kaikkea muuta kuin juntteja. Juntit ovat niitä, jotka huutavat omaa poliittista kantaansa tai ajattelevat että uskonnoista puhuminen tekee ihmisestä "hihhulin".
Viimeksi viikko sitten matkustin junassa ja sain aikaan aivan mahtavan keskustelun erään tuntemattoman nuoren naisen kanssa, aiheena nimenomaan uskonnot. Puhuimme kyllä myös naisen asemasta ja kaikesta muustakin. Erotessamme halasimme.
T. Se vihattu, joka ei osannut puhua verhoista.
Taustalla varmasti itsetunto-ongelmia, vedotaan sitten siihen että miehet mukavia ja reiluja toisin kuin naiset kun ongelma on oikeasti se ettei osaa olla naisten seurassa rennosti tuntemansa alemmuudentunteen vuoksi. Yksi tuttu aina mainostaa kuinka tulee paremmin toimeen miesten kanssa kun ovat niin rehtejä verrattuna naisiin. No tämä ihminen on sellainen töksäyttelijä, sanoo tosi ikävästi välillä ja karkoittaa näin ihmiset läheltään. Miesten kanssa kilpailuasetelmaa ei tule ja osaa olla silloin itsekin mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi esimerkki, toisenlaisiakin on. Olen itse varttunut usean veljen keskellä, ja varmaan omaksunut sieltä tietyn äijämäisen suoruuden. En siis osaa sellaisia "onpa ihanat verhot" -kujerruksia.
Tykkään puhua uutisaiheista, esim. taloudesta, politiikasta ja konflikteista. Toisaalta myös leffoista ja muista taiteista.
En ole miesporukan prinsessa, päinvastoin inhoan persoonaani kohdistuvaa huomiota. Olen kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä, ja tuntuu että monet naiset puhuvat koko ajan vain itsestään. En osaa meikata enkä seuraa muotia. Tällaisena koen, että miehet hyväksyvät minut paremmin.
Luuletko oikeasti että naisporukassa ei puhuta taloudesta politiikasta jne? Enkä ole koskaan ollut naisporukassa jossa kujerrellaan ihanista verhoista. Sellaisessa työmiesporukassa kylläkin jossa miesten ainoa puheenaihe oli juominen. Ja nykyisessä työpaikassa ulkonäöstä vaatteista yms pukuvat eniten miehet ja ovat todella merkkitietoisia.
Tyhmintä mitä nainen voi tehdä on halveksia omaa sukupuoltaan ja ylistää vastakkaista. Ja miesporukkaan kelpaat kunnes et enää ole seksuaalisesti mahdollinen kumppani.
Itse viihdyn sekä miesten että naisten seurassa, ja onneksi työpaikallani jakauma on melkein puolet ja puolet.
Yksi hauska huomio työpaikalta on naisesta, joka viihtyy aina miesten kanssa. Hän selkeästi aina hakeutuu miesporukkaan, jos sellainen jossain on syntynyt. Jos tähän porukkaan eksyy toinen nainen, tämä nainen on keskustelun ajan ihan hiljaa. Kuitenkin normaalisti puhuu siellä miesporukassa muiden mukana. Tämä ei ole kuviteltua, koska tapahtuu joka kerta ja silmiinpistävästi. Vaikuttaa siltä, ettei halua jakaa miesten huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi esimerkki, toisenlaisiakin on. Olen itse varttunut usean veljen keskellä, ja varmaan omaksunut sieltä tietyn äijämäisen suoruuden. En siis osaa sellaisia "onpa ihanat verhot" -kujerruksia.
Tykkään puhua uutisaiheista, esim. taloudesta, politiikasta ja konflikteista. Toisaalta myös leffoista ja muista taiteista.
En ole miesporukan prinsessa, päinvastoin inhoan persoonaani kohdistuvaa huomiota. Olen kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä, ja tuntuu että monet naiset puhuvat koko ajan vain itsestään. En osaa meikata enkä seuraa muotia. Tällaisena koen, että miehet hyväksyvät minut paremmin.
syyllistyt juuri siihen yleistämiseen, josta ketjussa on monta kirjoitusta: ihan kuin naiset ei osaisi puhua muuten kuin verhoists kujerrellen. Et kai oikeasti ole tosissasi, että taiteesta, politiikasta, uutisaiheista, taloudesta, leffoista sun muusta voi puhua vain miesten kanssa ?! On myös outoa, että niputat meidät muut naiset muotia seuraaviksi ja meikkaaviksi kanoiksi, jotka eivät hyväksy sinua jos et meikkaa etkä seuraa muotia.
Avaa silmäsi hyvä ihminen, maailmassa on tosi paljon naisia jotka ovat hyviä tyyppejä, fiksuja, aivan omanlaisiaan ihmisiä, joita kiinnostaa tosi monenlaiset ja erilaiset asiat.
On varmasti paljon fiksuja naisia ja on minulla naispuolisia ystäviäkin. Aika usein sosiaalisissa tilanteissa - muuten kuin vakiintuneessa ystäväporukassa - vain huomaan joutuneeni suljetuksi naisporukan ulkopuolelle, enkä ole keksinyt siihen oikein muuta syytä, etten osaa sosiaalisia pelisääntöjä. En osaa kehua, en verhoja enkä muutakaan. Vaahtoan jostain politiikasta ja huomaan, että kohta ympärillä on vain miehiä.
Missään vaiheessa en ole väittänyt, että juttuni olisivat parempia kuin muilla naisilla, loogista olisi todeta niiden olevan huonompia, koska niin harva nainen niitä jaksaa kuunnella. Joten älkää vetäkö olemattomia johtopäätöksiä.
"Vaahtoa jotakin politiikasta..." Joo ymmärrät varmaan, että ympärilläsi on sen jälkeen vain näitä "juntteja"miehiä, jotka myös "vaahtoavat" politiikasta. Politiikka ja uskonto ovat aiheita, joista ei ehkä kannata aloittaa "vaahtoamaan". Ja tiedätkö, itse en koskaan ole kehunut kenenkään verhoja(kuinka monella nykyään vielä on verhot? No varmaan aika monella, mutta en koskaan ole keskustellut kenenkään kanssa verhoista)mutta silti en ole jäänyt keskusteluista syrjään. Mutta se, ettet osaa kehua "muutakaan"niin mitä se tarkoittaa? Etkö siellä miesseurassakaan koskaan kehu ketään miestä?
Miksi ihmeessä ei saisi puhua politiikasta tai uskonnosta? Juuri nuo asiat ovat yleisellä tasolla äärettömän mielenkiintoisia. Ja nähdäkseni ne ihmiset, joiden kanssa saan aikaan hyviä keskusteluja, ovat kaikkea muuta kuin juntteja. Juntit ovat niitä, jotka huutavat omaa poliittista kantaansa tai ajattelevat että uskonnoista puhuminen tekee ihmisestä "hihhulin".
Viimeksi viikko sitten matkustin junassa ja sain aikaan aivan mahtavan keskustelun erään tuntemattoman nuoren naisen kanssa, aiheena nimenomaan uskonnot. Puhuimme kyllä myös naisen asemasta ja kaikesta muustakin. Erotessamme halasimme.
T. Se vihattu, joka ei osannut puhua verhoista.
juuri fiksujen ihmisten kanssa voit kyseisistä aiheista saada aikaan hyvänkin keskustelun, MUTTA siellä olutlasin ääressä on yleensä jankkaamassa ne vähemmän fiksut kapeakatseiset ihmiset, jotka suaitsee vain oman kantansa. Kaikki muu on väärin ja tuomittavaa. Lähinnä näitä "kodinturvajoukkoja". Naisten kanssa nimenomaan saat aikaiseksi näitä hyviä keskusteluja, mutta monesti ne käydään muualla, kuin siellä "otutlasin ääressä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten haukkuminen yhdistää aina naisia.
Eli jos ei oikein alkuun osaa olla naisten kanssa niin alkaa vain haukkua miehiä niin kohta jo kavereita löytyy.Itselleni on sattunut hyvä mies, ja pidän periaatteena, etten sano kenestäkään selän takana mitään.
Ei jäänyt äitikerhoista yhtään ystävää.
Lienet aika inhottava nainen.
Enpä usko, että olet niin pyhimysmäinen, kuin luulet. Tarkkailet siis jatkuvasti sanomisiasi ja muka vartioit, ettei kenestäkään vain sanota mitään?Tuo antaa vaikutelman jurosta, ilottomasta naisesta, joka puhuu töksäytellen muille naisille ja änkeää miesseuraan, koska miehet vierastavat naisia ja kohtelevat heitä eri tavoin kuin toisiaan. Vapaaseen kommunikointiin ja ystävyyteen sosiaaliset taitosi eivät syystä tai toisesta riitä.
Itse miesvaltaisella työpaikalla näen miesten juoruilunhalun ja selkäänpuukottamiset aitiopaikalta. Naiset ovat solidaarisempia tavalla, johon miehet yltävät vain toisinaan.
Meidänkin firmassa on yksi nuorehko naisärmätti, joka mainostaa "tulevansa miesten kanssa hyvin toimeen". Selän takana miehet sitten valittavat, miksi tuo kauhea nainen aina vainoaa heitä, ei anna hetkenkään rauhaa ja jos joku toinen nainen on samassa pöydässä, tämä "miesten kanssa juttuuntuleva" alkaa tuijottaa häntä silmät leimuten, äyskii ja syyttelee, kunnes nainen lähtee ihmeissään pois. Ja taas tämä raivotar onnittelee itseään: -Minä tulen toimeen vain miesten kanssa.
Jokin trauma tuossa on takana.
Taitaa olla trauma jossain muualla.
Ei siinä ole vikaa. Naisissa on usein kuitenkin. "Throw someone under a bus". Naiset tekee sitä jatkuvasti. Jotkut heistä ovat hyviä manipulaatiossa, jota miehet eivät tietenkään käsitä, joten naisilla on eniten valtaa suhteessa toisten naisten seuraelämään. Ilmeisesti yksi keinoista on viedä valta toiselta naiselta, esimerkiksi tekemällä toisesta naisesta ruman
Johan täällä yleistetään! Tulen itse toimeen sekä naisten että miesten parissa, enemmän se on persoonasta kuin sukupuolesta kiinni. Tuntemani naiset harvemmin ovat näitä "kanailijoita", kuten täällä on sanottu, vaan koen ystäväpiirini olevan ihan tavallisia ihmisiä. Opiskelen taidealaa ja olen nörtihkö, joten luonnollisesti puhumme paljon taiteesta, tieteestä, uutisaiheista, musiikista, elokuvista, peleistä jne. Näiden aiheiden leimaaminen miesten aiheiksi (kuten joku aiemmin totesi) on silkkaa ahdasmielisyyttä.
Olen joskus pohtinut, että kyseessä voi olla sukupolviero. Olen 25-vuotias ja ikäisilläni on vähäkkäämmin muotteja, joihin muut tulee asettaa. Esimerkiksi vanhemmillani taas on tietyt normit, jotka ovat tietynlaiset sukupuolesta riippuen. Uskon tämän lisäävän stereotypioita ja tätä "naiset ovat kanoja" -ajattelua. Konservatiivisimmissa ympyröissä näin voi ollakin, koska roolit ovat vahvemmin ennaltamääritettyjä ja erot niistä huomioidaan tarkemmin. Toinen tekijä on varmasti omat kokemukset. Tuttavissani on muutamia naisia, jotka kuulemma välttelevät miehiä. Ei sillä että heissä olisi yksiselitteisesti vikaa, vaan koska taustalla on "todella huonoja kokemuksia". Nämä henkilöt esim. näkevät miehet usein ahneina, itsekkäinä, egoistisina ja kilpailuhenkisinä. He ovat jo ennalta päättäneet, että kaikki miehet ovat tällaisia ja ylläri - näillä naisilla ei ole ainuttakaan miespuolista ystävää. Ja näin itseään ruokkiva kehä on valmis.
Ennakkoluulottomasti vain tutustumaan! :-)