Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa: mitä APUA lastensuojelu voi antaa perheelle?
21.10.2017 |
Ymmärrän että lastensuohelua tarvitaan valvomaan lasten oikeuksia, mutta kiinnostaa kuulla kokemuksia siitä millaista oikeaa apua sieltä voi todella saada perheelle? Apu ei ole kartoitusta, kyselyä, valvontaa, kokoustamista tai kirjaamista vaan aitoa jeesiä perheen arkeen ja tukea lapselle ja vanhemmille. Kertokaa!
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Jos omasta lapsesta tehdään ilmoitus niin kyllä kai jokainen normaali vanhempi haluaa selvittää mistä on kyse. Tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa ja miettii, että onko jotain oikeasti vialla. Eihän tuossa ole mitään aihetta alkaa loukaantua itsensä takia, kun on kyse siitä omasta rakkaasta lapsesta. Jos jotain hälyyttävää löytyy, niin järkevä vanhempi ottaa avun vastaan ja on yhteistyökykyinen. Jos taas ilmoitus on aiheeton, vanhempi selvittää senkin asiallisesti.
Lasun saa tilattua kotiinsa. Jokainen normaali vanhempi ymmärtää kyllä, onko kyse kiusanteosta vai oikeasta ongelmasta ihan vain lukaisemalla sen läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotipalvelun työntekijänä saan kuulla perheiltä aika sensuroimatonta palautetta perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden toiminnasta. Olen huomannut, että osa perheistä kokee aika tavallisetkin asiat kontrollointina ja syyllistyy helpommin kuin toiset. Jos esimerkiksi perhetyöntekijä on kysynyt lapsilta mitä he ovat syöneet aamupalaksi, luulevat jotkut vanhemmat että kyseessä on kyttäys ruuanlaadusta, vaikka työntekijät vain juttelevat small-talkia lasten kanssa. Peruspositiiviset vanhemmat eivät ota nokkiinsa vaikka keskustelu menisi hyvin henkilökohtaiseksi.
Sekin tuntuu erikoiselta, että meiltä kysytään hirveästi neuvoja joihinkin arkisiin kasvatustilanteisiin, mutta sitten niille perhetyöntekijöille ei uskalleta sanoa mitään, vaikka niissä asioissa auttaminen on heidän työtään. Välillä miettii mitä sellaista vanhempien elämässä on tapahtunut, että ensimmäinen selkärangasta tuleva reaktio on epäluulo ja epäluottamus...
Olet kyllä hirveän yksinkertainen.
Lastensuojelu auttoi minua saamaan nopeasti vuokra-asunnon, kun eron jälkeen meidän piti muuttaa. He myös järjestivät vuokratakuun - ei rahalla vaan kirjallisella vakuudella. Lastensuojelusta oli muutenkin paljon apua meille erotilanteessa, saimme keskustelutilaisuuksissa selviteltyä paljon asioita ja patteja. Lapsia ei otettu huostaan eikä siitä ollut edes puhetta, olen hyvin tyytyväinen lastensuojelun toimintaan meidän kohdallamme.
Minun lapseni sai hyvän tukiperheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonosti vanhempia tunnutaan pitävän kartalla noista ilmoituksista? Kyllä minusta olisi asiallista ilmoittaa vanhemmille siitä lastensuojeluilmoituksesta kun tai ennen se tehdään ja miksi sen tekemiseen on päädytty, ellei nyt jokin poikkeustapaus kyseessä.
Laki velvoittaa viranomaiset ilmoittamaan pienenkin ns. huolen. Ja sallii sen, että kuka kadunmies tai sekopää sukulainen voi laverrella sinne mitä vaan.
Ei systeemissä ole enää pitkään aikaan ollut mitään järkeä.
Minusta siinä ei ole ongelmaa että lastensuojeluilmoituksen kynnys laissa on asetettu matalalle. Se on vaan hyvä, tosin tietysti terve järki on suotavaa kun ilmoitusta tekee. Mutta tuossa oli kyse siitä miksi lasu-ilmoituksia tehdään selän takana ilmoittamatta niin että ne tulevat perheille täydellisenä yllätyksenä. Siis esim. lapsen opettaja tai päiväkodin hoitaja tekee lasun ilman että on kertaakaan maininnut tai kertonut perheelle että lapsi oiteilee tai on muu huoli.
No juurikin näin. Ja sitten jos/kun mainitsee asiasta, voisi myös hieman tarkkailla sen perheen reaktioita. Ryhtyvätkö aktiivisesti tekemään jotain, tai hakemaan apua, muuttuuko käytös jne. Vai ovatko välinpitämättömiä, aggressiivisia, vältteleviä?
Meistä tehtiin kaksi kertaa lasu, koska poika oli väkivaltainen ensin päiväkodissa, sitten koulussa. Päiväkodista ei mitään varoitusta, kaikissa keskusteluissa poika oli kuulemma kiva ja reipas ja ystävällinen. Kotona ei ollut väkivaltainen koskaan. No, aiheettomaksihan se todettiin. Pojan kanssa opeteltiin hyvää käytöstä, toisten kunnoittamista jne ja tilanne rauhoittuikin. Seuraavan kerran koulusta parin vuoden päästä. Taas väkivaltaisuus. Tässä opettaja kyllä oli ensin yhteydessä kotiin ja pidimmekin muutaman palaverin erityisopettajan, kuraattorin ja opettajan kanssa. Koko ajan pyysin pojalle mahdollisuutta koulupsykologin kautta päästä ADHD-tutkimuksiin, mutta ei, koska hänellä ei ollut mitään selkeää oppimisen ongelmaa. Lopulta vaikka kuinka juoksimme keskusteluissa, sovimme toimintamalleja koulun ja kodin välille jne opettaja päätyi lasuun. Ja kuitenkin sama opettaja opetti kielissä kahta muutakin lastamme (joilla ei koskaan ollut mitään) ja tiesi kyllä, että meidän perheemme on ihan tavallinen. Taas kerran lasun palaverit, taas kerran sama toteamus, perheessä tai kotioloissa ei mitään vikaa. Mutta toki eivät hekään tarjonneet mitään apua pojan levottomuuden hillintään, esimerkiksi lähetettä jonnekin arvioitavaksi tai siis tokihan eivät sellaista voi antaa, mutta edes konkreettisia vinkkejä mitä kautta sellaista voisi yrittää pyytää.
Tämän jälkeen koulupsykologi totesi, että eiköhän meidän perhettä ole nyt ihan tarpeeksi pompotettu ja otti pojan keskittymistä mittaaviin testeihin. Siellä paljastui tietyissä osa-alueissa heikkouksia, joiden takia laittoi lähetteen toimintaterapiaan. Tästä oli aivan valtavasti apua. Saimme konkreettisia pieniä vinkkejä, miten poika voi koulupäivän aikana purkaa aistiylikuormaa, jos alkaa tuntea oloaan levottomaksi ja tarvetta riehua. Hän on ollut sen jälkeen aivan eri koululainen, ja nyt jo yläasteiässä edelleen on käytössä samat keinot. Ja ne ovat tosi pieniä, tyyliin istuu käsien päällä tunnilla, käy roikkumassa pihalla olevissa tangoissa välitunneilla jne. jotta saa oikeanlaisia ärsykkeitä keholleen.
En sinänsä ole näistä lasuista katkera, ennemminkin vaan mietin että miksi. Mitä opettaja tai päiväkodin työntekijä ajattelee käytösoireisen lapsen saavan lastensuojelusta? Onhan joo teoreettinen mahdollisuus, että lapsi oireilee koska kotona vaikkapa pahoinpidellään, mutta nämäkin ihmiset tunsivat meidän perheen jo useiden lasten ajalta enkä aidosti voi uskoa, ett'ä olisivat sellaista perheestämme kuvitelleet.
Ei tehty teistä vaan lapsesta.
No hyvä, lapsesta. Ja muutti jutun ideaa millä tavalla?
Verrataanpa vaikka rikosilmoitukseen. Miehestäsi tehdään rikosilmoitus ja sanot, että se tehtiin teistä? Tai sinä katoat ja tehdään katoamis-ilmoitus koko teidän perheestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ehkä muistaa, että joka ikiseen ammattiin eksyy yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät sovi siihen. Tämän lisäksi varmaan ihan jokaisella meistä on huonoja päiviä.
Tätä palstaa lukiessa mietin, että miten sinä lastensuojelua inhoava toimisit, jos näkisit kotisi lähellä pyörivän 5v, joka ei pääse kotiin, koska hänellä ei ole avainta. Hän kävelee pakkasessa liian vähissä vaatteissa ja palelee.
Kun hän tulee kylään suoraan päiväkodista ja itkee keittiopöydän ääressä, koska alkoholisoituneet vanhemmat eivät hae häntä. Toki annat hänelle ruokaa ja yösijan. Puhut vanhemmille, mutta sama toistuu. Katsot vierestä kuinka lapsi kärsii.
Valitsetko:
1. Ei kuulu mulle, hoitakoon asiansa itse
2. Kyllä 5v on tarpeeksi iso huolehtimaan asioistaan
3. En kyllä saakeli soita niille kauheille sossuille
4. Soitan sossuille, jotta alkoholisoituneet vanhemmat saavat apua ja lapsesta huolehdittaisiin. Ajettelet, että sinun on aikuisena huolehdittava siitä, että avuton lapsi saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapseni sai hyvän tukiperheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Meinaat, että neuvolantäti ottaa lapsen kotiinsa pariksi viikoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Jos lapsi jää vaille hoitoa, niin kyllä se kuuluu lastensuojelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Jos lapsi jää vaille hoitoa, niin kyllä se kuuluu lastensuojelulle.
Lastensuojelulle kuuluu tilanteet, jossa vanhemmat vaarantaa lapsen kehityksen tai laiminlöy.
Lastensuojelulle ei kuulu tilanteet jossa yhteiskunta vaarantaa kehityksen tai laiminlyö. Eli ei tarjoa palvelua johon perheellä on oikeus.
Rau-ta-lan-ka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Meinaat, että neuvolantäti ottaa lapsen kotiinsa pariksi viikoksi?
Kuka synnyttää kaksi viikkoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Meinaat, että neuvolantäti ottaa lapsen kotiinsa pariksi viikoksi?
Kuka synnyttää kaksi viikkoa?
Luuletko, että sitä lasta ruvetaan keskellä öitä repimään lullastaan ja viemään sijoituskotiin kun äidillä alkaa poltot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Jos lapsi jää vaille hoitoa, niin kyllä se kuuluu lastensuojelulle.
Lastensuojelulle kuuluu tilanteet, jossa vanhemmat vaarantaa lapsen kehityksen tai laiminlöy.
Lastensuojelulle ei kuulu tilanteet jossa yhteiskunta vaarantaa kehityksen tai laiminlyö. Eli ei tarjoa palvelua johon perheellä on oikeus.
Rau-ta-lan-ka.
Lastensuojelulle kuuluu kaikki tilanteet, joissa lapsi on vaarassa tai hänen kehityksensä ei pääse etenemään normaalisti. Tämä tarkoittaa tänä päivänä jo mm. sitä, että oireileva lapsi ei saa riittävästi tukea mielenterveyspalveluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhekuntoutus, ensikoti, tukiperhe, perhetyö tässä on sekä sitä keskustelu apua että sellaista "tukevampaa työtä" eli vaikka perhetyö voi hoitaa lapsia ja vanhemmat saavat käyttää ajan mihin haluavat. Tilanteen mukaan näitä annetaan ja kannattaa itse pyytää sellaista apua minkä itse kokee tärkeimmäksi, jollekin perheelle voi riittää pelkkä puolto lapsen päivähoitoon saamiseksi, kun taas toisen perheen ongelmat voivat vaatia jopa vuosien työskentelyä.
Suomessa on kylläkin päivähoitolaki, joka takaa kaikille sen päivähoitopaikan.
Älkää nyt Herran tähden sanoko, että sen päivähoitokoneiston lisäksi on luotu vielä jokin näkymätön toinen päivähoitoonpääsyhimmeli!
Ei meillä enää ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, jos vanhempi on kotona. Lastensuojelu voi tässä puoltaa. Samoin kuin lastensuojelu saattaa olla esimerkiksi se avain, jolla saa asunnon. Asuntojonossakin kun on muitakin.
Kyllä on.
Puolipäivähoito on taattu kaikille ja monet kunnat takaavat edelleen kokopäivähoidon, esim Helsinki.
Puolipäivähoito ei välttämättä riitä.
No jos koti on huono, niin sitten sinne pitää suunnata niitä voimavaroja. Eikä tyrkätä lasta pois.
Jos esim kyse on kielen kehittymisestä tms. ei siihen tarvita lastensuojelua, vaan puheterapeutti riittää.
Nyt kuulostaa siltä, että lastensuojelu mielletään jonkinlaiseksi yleislaitokseksi, joka on luonut oman verkoston jo kertaalleen olemassaolevien verkostojen päälle. Eli hallintoa ja tätösiä riittää. Palveluita ei löydetä tai tarjota, vaan kaikki mahdollinen kierrätetään laatensuojelun kautta. Eli menty täysin hakoteille.
Päivähoito on kunnalle halvempi ratkaisu kuin puheterapeutti. Toisekseen kuka väittää, että koti on huono? Koti voi olla mitä parhain, mutta siellä on ongelma. Äiti voi olla esimerkiksi sairastunut eikä jaksa hoitaa tai sillä on jalka katki.
Hölmö. Puheterapeurilta lausunto että kielen kehittymiseen tarvitaan kokopäivähoito. Samalla sitä kielen kehitystä seurataankin kunnolla. Ei laatensuojelu ole sen alan asiantuntija.
Jos kerran koti ei ole huono niin miksi ihmeessä perhe kuuluisi laatensuojelun piiriin tai miksi jonkn palvelun saaminen pitäisi kierrättää sen kautta???
Jos äidillä on jalka poikki niin oikea instanssi on kotipalvelu, ei lastensuojelu.
Eli kummassakin tapauksessa se lastensuojelu sotketaan asiaan täysin turhaan. Tätä juuri tarkoitin.
Kotipalvelu maksimissaan 30 tuntia. Jos äidillä on jalka poikki ja lapsi pieni, ei tuo määrä riitä mihinkään.
Sitä määrää voisi nostaa tai vaihtoehtoisesti lisätä päivähoitolakiin oikeuden kokopäivähoitoon näissä tapauksissa.
Lastensuojeluun se ei edelleenkään kuulu.
Lastensuojelu tekee tälläkin hetkellä päätökset niissä tilanteissa kun äiti on sairas ja esimerkiksi yksinäinen yksinhuoltaja ilman omia turvaverkkoja. Monesti ainoa mahdollisuus on tilapäinen lapsen sijoitus kunnes äiti toipuu.
Aivan eli ihan pieleen menee.
Ei todellakaan ole lastensuojelullinen asia, jos perheenemännältä katkeaa jalka.
Kotipalvelu ja/tai sitten päivähoito.
Onhan se lasun paikka, jos äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan.
Joskus jo se on lasun paikka kun äiti on synnyttämässä pikkusisarusta. Jos ei ole ketään kuka siitä isosiskosta pitää huolta sillä aikaa. Ei se siellä synnytyssalissakaan voi olla.
Ei kuulu lastensuojelulle.
Kenellekös se sitten kuuluu? Tällä hetkellä se kuuluu todellakin lastensuojelulle.
Miksi?
Sen pitäisi kuulua kotipalvelulle tai neuvolalle.
Jos lapsi jää vaille hoitoa, niin kyllä se kuuluu lastensuojelulle.
Lastensuojelulle kuuluu tilanteet, jossa vanhemmat vaarantaa lapsen kehityksen tai laiminlöy.
Lastensuojelulle ei kuulu tilanteet jossa yhteiskunta vaarantaa kehityksen tai laiminlyö. Eli ei tarjoa palvelua johon perheellä on oikeus.
Rau-ta-lan-ka.
Lastensuojelulle kuuluu kaikki tilanteet, joissa lapsen turvallisuus, huolenpito ym. ovat vaarassa. Ei välttämättä tarvitse olla yhtään mitään ongelmaa perheessä. Lastensuojelulle kuuluu sekin, jos lapsi itse vaarantaa turvallisuutensa ja terveytensä.
Johtaa muuten hauskoihin lopputuloksiin. Eksäkin kiinnostui hylkäämästään lapsestaan, kun tajusi että voi käyttää tätä hyväksi asunnonsaannissa.