Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
entinen hesatyöläinen kirjoitti:
Onhan Helsingissä töitä, mutta itse en ikinä suostuisi Helsinkiin muuttamaan, edes töiden perässä, enkä ainakaan lähelle keskustaa, enkä sinne muuttaisi vaikka maksettaisi :D Syy: Tuli sen verran tehtyä reissutöitä Helsingissä, että tuli pakostakin huomattua että lausahdus "kehäkolmosen sisäpuolella on sivistys" menetti pohjansa välittömästi. Miten sivistyneessä paikassa voi olla ihmisiä joille jalkakäytävällä väistäminenkin on yksi ylitsepääsemättömistä haasteista, puhumattakaan siitä k3harilapsen logiikasta mikä siellä useilla on, "sähköö tulee töpselistä, raha tulee seinästä ja maito materialisoituu kaupan hyllylle purkkeihin". Työautoonkin murtauduttiin vuodessa kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla oli ainakin viety tyhjät pullot vaikka kontissa oli 15k€ työkalut. Ja sitten se aamuruuhka..... Täytyy ihmisellä olla melko pahasti hyytelö päässä poksahtanut jos tuonne haluaa ja siitä vielä suostuu maksamaan. Ai niin, Hesassa on jokin outo logiikka myöskin, että jos joku kysyy että voitteko tehdä tämän ja vastaus on "katsotaan jos ehditään ja lisätyönä onnistuu tottakai" niin he käsittävät että homma ollaan hoitamassa saman päivän aikana ja ilmaiseksi vaikka mitään siihen suuntaan ei ole sanottukaan. Kumma paikka :/
Samaa mieltä. Äärimmäisen ahdistava ympäristö. Ei voi ymmärtää miten joku voi siellä viihtyä. Tietysti työ ja toimeentulo monelle sanelee reunaehdot asumiselle, itse tekisin kyllä kaikkeni että löytäisin töitä muualta jos asuisin Helsingissä. Ainoa hyvä asia on meri. Olen aina elänyt lähellä merta joten maan sisäosia vietastan myös.
Minä olen jättämässä pk-seudun. Koko elämäni olen täällä asunut mutta nyt kokeilen elämää muualla. Kuitenkin tulen pääsemään takaisin pk-seudun hulinaan samassa ajassa kuin ennenkin, joten mitään kamalan dramaattista muutosta ei ole tulossa vaikka asuinpaikka ja -muoto muuttuvat huomattavasti. Viihdyn täällä, mutta oikeastaan joka nurkalla tulee jotain ikivanhoja muistoja ja tuntuu että elämä toistaa itseään. Silmäni tarvitsevat nyt uusia ulottuvuuksia paikassa, jossa ei ole muistoja.
Itse asun Munkkiniemessä ja täällä on ihanan rauhallista, pari ihmistä kävelee vastaan jos menee kauppaan <3 Saa käydä lenkillä raittiissa ulkoilmassa ja auringonpaisteessa, ei oo kiirettä ja vilinää. Sitten bussi keskustaan tai kallioon kun haluaa käydä tapahtumissa ja vilinässä :) Kannatan sitä, että jos haluat rauhaa niin vaihda kaupunginosaa. Itse käyn keskustassa ehkä kerran viikossa, jos on jotain asiaa sinne.
Vierailija kirjoitti:
Itse juuri mietin muuttoa Hämeenlinnasta Helsinkiin. Helsingin ihmispaljoudessa on ihana käydä. Siellä saa olla kuka haluaa ja pukea mitä haluaa, kukaan ei ihmettele. Pikkukaupungissa on oikeasti aika rajoittunutta.
Sepä se.
Asuin nuoruudessa pikkukaupungissa ja olin työssä, jossa minut "tunnettiin" laajalti, vaikken olen mikään julkkis ollutkaan.
Kun muutin Helsinkiin, koin äärettömän vapauden tunteen, kun ei tarvinnut kadulla kulkiessa tervehtiä 95% vastaantulijoista.
Sain olla nobody, kadota ihmispaljouteen.
Rakastan Helsinkiä vuosikymmenten jälkeen edelleen, vaikka tiedän, että jossain "Perä-Hikiällä" voisin saada kunnan viran, ostaa asunnon, elää "leveämmin".
Mutta koska olen sielultani maailmankasalainen, suurkaupunki-ihminen, suunnittelen muuttoa johonkin todelliseen suurkaupunkiin.
Ahdistaa ajatuskin pikkupiireistä, kyttäämisestä, juoruista.
Vierailija kirjoitti:
Itse asun Munkkiniemessä ja täällä on ihanan rauhallista, pari ihmistä kävelee vastaan jos menee kauppaan <3 Saa käydä lenkillä raittiissa ulkoilmassa ja auringonpaisteessa, ei oo kiirettä ja vilinää. Sitten bussi keskustaan tai kallioon kun haluaa käydä tapahtumissa ja vilinässä :) Kannatan sitä, että jos haluat rauhaa niin vaihda kaupunginosaa. Itse käyn keskustassa ehkä kerran viikossa, jos on jotain asiaa sinne.
Amen.
Asun Etelä-Haagassa ja jaan kirjoituksesi sisällön täysin. :)
Ei kaduta. Asuin Tampereella kolme vuotta ja ehdin todeta että ei siellä ole motääm, mitä muualla ei olisi. Elämän edellytyksrt ovat jopa paremmat sivummalla, kun kaikki on halvempaa ja ilma puhtaampaa, stressiä vähemmän.. Kotipihalla voi pitää taajamassa auton ovet auki ja ja jos avaimet unohtuu virtalukkoon, ei sitä tarvitse stressata, koira ilmoittaa häiriköistä kyllä. Lähde pois, ota vaikka loma jossain muualla ja katsp miltä tuntuu. Uskoisin ettet tule katumaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Hauska ketju, kiva kun nostit :) Me kävimme ihan samanlaista pohdintaa vuosi sitten. Päädyimme muuttamaan pienempään kaupunkiin Uudellemaalle, eikä ole kaduttanut lainkaan. Alkuun toki pelotti, että mahdammeko sopeutua kun enää ei ole kymmeniä ravintoloita, museoita, elokuvateatteria, kivijalkakauppoja, lukuisia kahviloita jne. sitä valinnan paljoutta siinä kävelyetäisyyden päässä kotiovelta. Mutta kun tosiaan aloimme käydä läpi arkeamme, niin tajusimme kuitenkin että käymme ulkona syömässä harvakseltaa ja pääasiassa parissa vakioravintolassa, elokuvissa ja museoissa käytiin ehkä kerran vuodessa. Pienen kaupungin palvelutarjonta riittää aivan hyvin. Mielenkiintoisena huomasin myös sen, että kaupungissa minulla oli shoppailu ja kaupoissa kiertely suorastaan harrastus. Eli helppo mennä shoppailemaan kun kaupat olivat nurkan takana ja sitten tietysti tuli tehtyä kaikenlaisia heräteostoksiakin. Nykyään ei mene tuollaiseenkaan rahaa, kun shoppailumahdollisuuksia :D
Meillä on miehen kanssa ihan samat ajatukset! Nyt kun ikää alkaa olla jo 40+ niin ei tuu missään baareissa juostua ja muutenkin aika kotikissoja ollaan. Harvoin käytetään mitään palveluita joita olis tarjolla. Jos muutama ravintola ja ehkä elokuvateatteri löytyy ruokakaupan, parturi-kampaamon ja terveysaseman lisäks niin sillä pärjää jo hyvin. Meillä on kaksi autoa joten jos on tarve muulle palvelulle niin päästään kyllä liikkumaan. Ainoa syy mikä pitää meidät toistaiseksi pääkaupungissa on työ. Raivostuttaa kun työ sanelee niin paljon elämässä mutta näin nyt vaan on. Jos muualta löytyy molemmille sopivaa työtä niin avoimin mielin lähdetään kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Itse asun Munkkiniemessä ja täällä on ihanan rauhallista, pari ihmistä kävelee vastaan jos menee kauppaan <3 Saa käydä lenkillä raittiissa ulkoilmassa ja auringonpaisteessa, ei oo kiirettä ja vilinää. Sitten bussi keskustaan tai kallioon kun haluaa käydä tapahtumissa ja vilinässä :) Kannatan sitä, että jos haluat rauhaa niin vaihda kaupunginosaa. Itse käyn keskustassa ehkä kerran viikossa, jos on jotain asiaa sinne.
Onhan se totta että Helsingissäkin on rauhallisempia kaupunginosia ja pääkaupunkiseudulla ylipäätään luonnonläheisiä alueita. Mutta ei se kuitenkaan ole sama kuin jossain maalla tai pikkukaupungissa asuminen. Ja ennenkaikkea asuminen on pääkaupunkiseudulla kohtuuttoman kallista syrjemmälläkin.
Vierailija kirjoitti:
Asuin muualla mutta kun halusin vaihtaa työpaikkaa jouduin (sain) palata. Silloin tajusin että arvostan mahdollisuuksia (työpaikkoja) joita pk seutu tarjoaa. Jos rakennan elämäni muualle, jos menetän työpaikkani en välttämättä löydö toista, vastaavaa. Se on minulle arvo ja siksi löydän pk seudulta nyt mieluummin hyviä puolia kuin valitan pikkuasioista
Mulle ei ole ihan pikkujuttu että kun myytiin meidän omakotitalo stadissa saatiin ostettua murto-osalla vastaava Loviisasta. Suurin osa rahoista on sijoitettu tuottamaan lisää. Mun ei tarvitse käydä töissä ollenkaan, omaksi iloksi entisöin huonekaluja ja puuhastelen muuta pientä. Oon tutustunut ihmisiin ja viihdyn mainiosti! Mies käy töiden vuoksi stadissa muutaman kerran viikossa, ulkomailla toisinaan joutuu käymään myös ja silloin yöpyy usein lentokentän liepeillä hotellissa. Muuten tekee etätyötä. Stadissa asuessa oli jatkuva stressi. Tein paljon töitä eikä harrastuksille jäänyt aikaa eikä voimia. Olin jatkuvasti ärtynyt ja tuntui että elämä oli pelkkää suorittamista ja työelämän vaatimusten täyttämistä. Että ei ihan pikkujutuista ollu kyse vaan elämänlaatu todella nousi 100%. Ei varmaan sovi kaikille jättäytyä pois töistä mutta mulle tää on taivas!
"Pääkaupunkiseutulaiset aina unohtavat sen, että oikeasti sinne kotiasemalla kestää kävellä 5 minuuttia ja varmuuden vuoksi siihen varataan vielä vähän marginaalia (ainakin dösällä kun ne voivat tulla etuaikaan) ja sitten vielä toisessa päässä pitää kävellä puoli kilometriä eli mikäli työ alkaa 08:00, niin kotiovea ei todellakaan suljeta klo 07:50."
Ei tuo ole mikään pääkaupunkilaisten oma harha. Aika moni puhuu siihen tyyliin, että esim. Hämeenlinnasta voi hyvin käydä töissä Helsingissä, koska matka kestää ~tunnin, ja kuinka pk-seudullakin asuva saattaa kuluttaa tunnin työmatkaansa.
Mutta ei ne HML:sta tulijatkaan välttämättä asu siinä oman rautatieasemansa vieressä, eikä heidän työpaikkansa aina ole HKI:n asemalla. On heilläkin siirtymisiä paikkojen välillä.
Minulle sopii paremmin Helsinki, koska lähijunia ja busseja menee parin minuutin välein ja jos akuutti tilanne tulee, pystyn maksamaan taksinkin kotiin. Hämeenlinnassa asuva on paljon riippuvaisempi aikatauluista ja varmaan monelle olisi aikamoinen kynnys maksaa taksista, jos julkinen liikenne on lakossa.
Vierailija kirjoitti:
[Stadissa asuessa oli jatkuva stressi. Tein paljon töitä eikä harrastuksille jäänyt aikaa eikä voimia. Olin jatkuvasti ärtynyt ja tuntui että elämä oli pelkkää suorittamista ja työelämän vaatimusten täyttämistä.
Tuo oli ihan oma valintasi. Olisit voinut tehdä jotain helpompaa työtä, josta tietysti olisi maksettu vähemmän. Sinulle oli kuitenkin tärkeämpää rahan ansaitseminen.
Ei ole Helsingin vika, että menit ihan vapaaehtoisesti oranvanpyörään mukaan.
Meillä on duunissa nelikymppinen kaveri joka on muutaman vuoden asunut tääl Oulussa. Sanoi että ei aio muuttaa koskaan pois täältä. Hiukan ihmettelin koska kaveri vaikuttaa erittäin täyspäiseltä. Yleensähän homma menee niin että pohjoisen mies voi muuttaa etelään mutta etelän mies ei voi muuttaa pohjoiseen.
823 täs vielä.
Kyseinen kaveri on siis tsadista.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole ihan pikkujuttu että kun myytiin meidän omakotitalo stadissa saatiin ostettua murto-osalla vastaava Loviisasta. --- Ei varmaan sovi kaikille jättäytyä pois töistä mutta mulle tää on taivas!
Ymmärrätkö, että sinä olit hyväosainen jo ennestään? Teillä oli okt Helsingissä ja rahaa niin paljon, että siitä riitti rutkasti säästöön.
Ei siis ole kyse pelkästään siitä, sopiiko töistä jättäytyminen kaikille, vaan siitä, onko siihen varaa. Jos olisitkin ollut vuokralla asuva siivooja, niin ehkä olisit saanut sen talosi Loviisasta, mutta sijoittaminen olisi jäänyt haaveeksi.
Sinä olet saanut nykyisen elintasosi siksi, että asuit Helsingissä. Kiitä siis edellistä asuinpaikkakuntaasi, äläkä arvostele sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Stadissa asuessa oli jatkuva stressi. Tein paljon töitä eikä harrastuksille jäänyt aikaa eikä voimia. Olin jatkuvasti ärtynyt ja tuntui että elämä oli pelkkää suorittamista ja työelämän vaatimusten täyttämistä.
Tuo oli ihan oma valintasi. Olisit voinut tehdä jotain helpompaa työtä, josta tietysti olisi maksettu vähemmän. Sinulle oli kuitenkin tärkeämpää rahan ansaitseminen.
Ei ole Helsingin vika, että menit ihan vapaaehtoisesti oranvanpyörään mukaan.
Tietysti olisin voinu enkä muuta väittänytkään mutta kun en HALUA! Viihdyn paljon paremmin näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole ihan pikkujuttu että kun myytiin meidän omakotitalo stadissa saatiin ostettua murto-osalla vastaava Loviisasta. --- Ei varmaan sovi kaikille jättäytyä pois töistä mutta mulle tää on taivas!
Ymmärrätkö, että sinä olit hyväosainen jo ennestään? Teillä oli okt Helsingissä ja rahaa niin paljon, että siitä riitti rutkasti säästöön.
Ei siis ole kyse pelkästään siitä, sopiiko töistä jättäytyminen kaikille, vaan siitä, onko siihen varaa. Jos olisitkin ollut vuokralla asuva siivooja, niin ehkä olisit saanut sen talosi Loviisasta, mutta sijoittaminen olisi jäänyt haaveeksi.
Sinä olet saanut nykyisen elintasosi siksi, että asuit Helsingissä. Kiitä siis edellistä asuinpaikkakuntaasi, äläkä arvostele sitä.
Totta tämäkin mutta vaikka joutuisin täälläkin käymään töissä valitsisin silti tän vaihtoehdon koska vaan! Mitä pahaa siinä on että Helsinki ei oo kaikkien unelma paikka? Mun elämä on oikeesti joka suhteessa parempaa täällä, miks sitä ei saa sanoa ääneen?
Vierailija kirjoitti:
"Pääkaupunkiseutulaiset aina unohtavat sen, että oikeasti sinne kotiasemalla kestää kävellä 5 minuuttia ja varmuuden vuoksi siihen varataan vielä vähän marginaalia (ainakin dösällä kun ne voivat tulla etuaikaan) ja sitten vielä toisessa päässä pitää kävellä puoli kilometriä eli mikäli työ alkaa 08:00, niin kotiovea ei todellakaan suljeta klo 07:50."
Ei tuo ole mikään pääkaupunkilaisten oma harha. Aika moni puhuu siihen tyyliin, että esim. Hämeenlinnasta voi hyvin käydä töissä Helsingissä, koska matka kestää ~tunnin, ja kuinka pk-seudullakin asuva saattaa kuluttaa tunnin työmatkaansa.
Mutta ei ne HML:sta tulijatkaan välttämättä asu siinä oman rautatieasemansa vieressä, eikä heidän työpaikkansa aina ole HKI:n asemalla. On heilläkin siirtymisiä paikkojen välillä.
Minulle sopii paremmin Helsinki, koska lähijunia ja busseja menee parin minuutin välein ja jos akuutti tilanne tulee, pystyn maksamaan taksinkin kotiin. Hämeenlinnassa asuva on paljon riippuvaisempi aikatauluista ja varmaan monelle olisi aikamoinen kynnys maksaa taksista, jos julkinen liikenne on lakossa.
Hämeenlinnassa käytännössä melkein mistä vaan on 10 minuutin ajomatka asemalle. Ja jos julkinen liikenne on lakossa, mennään autolla, joka käytännössä kaikilla on. Aikatauluista toki on paljon enemmän riippuvainen.
Itseäni inhottaa Helsingin monenkirjava väestö. Varsinkin ilta-aikana (ja päivälläkin..) paikallisjunissa on jos jonkinmoista juoppua, narkkia, huutelevaa maahanmuuttajasakkia jne. Itse todellakin nautin siitä, että omassa kotikaupungissa on aika samanlaista porukkaa. Jos on ns. "normaali", niin siihen ihmismassaan hukkuu ihan samalla tavalla. On myös kiva, että iltaisin lasilliselle mennessä aika usein törmää tuttuihin, jos on yksin liikkeessä. Toki jos on jollain tavalla erikoinen tai sellaiseksi tavoitteleva, niin toki varmaan silloin on kiva, että ympäristössä on jos jonkinmoista kulkijaa.
Helsingissä ei ole mitään sellaista, mitä ei muissakaan Suomen käpykylissä olisi. Tämä totuus kiehauttaa etenkin junan tuomia.
Miljoona ihmistä, joo kyllä, jos lasketaan pari naapurikaupunkia mukaan.
Katsotaanpa nähtävyyksiä: stadionin 15 metriä korkea torni. Eduskutatalon rappuset. Pari kirkkoa. Tori ja lokkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei ole ihan pikkujuttu että kun myytiin meidän omakotitalo stadissa saatiin ostettua murto-osalla vastaava Loviisasta. --- Ei varmaan sovi kaikille jättäytyä pois töistä mutta mulle tää on taivas!
Ymmärrätkö, että sinä olit hyväosainen jo ennestään? Teillä oli okt Helsingissä ja rahaa niin paljon, että siitä riitti rutkasti säästöön.
Ei siis ole kyse pelkästään siitä, sopiiko töistä jättäytyminen kaikille, vaan siitä, onko siihen varaa. Jos olisitkin ollut vuokralla asuva siivooja, niin ehkä olisit saanut sen talosi Loviisasta, mutta sijoittaminen olisi jäänyt haaveeksi.
Sinä olet saanut nykyisen elintasosi siksi, että asuit Helsingissä. Kiitä siis edellistä asuinpaikkakuntaasi, äläkä arvostele sitä.
Njaa.. ehkä myös vuokralla asuvan siivoojan palkasta jäis enemmän käyttörahaa jos olis vuokralla asuva siivooja jossain muualla kuin stadissa... T.Eri
Hauska ketju, kiva kun nostit :) Me kävimme ihan samanlaista pohdintaa vuosi sitten. Päädyimme muuttamaan pienempään kaupunkiin Uudellemaalle, eikä ole kaduttanut lainkaan. Alkuun toki pelotti, että mahdammeko sopeutua kun enää ei ole kymmeniä ravintoloita, museoita, elokuvateatteria, kivijalkakauppoja, lukuisia kahviloita jne. sitä valinnan paljoutta siinä kävelyetäisyyden päässä kotiovelta. Mutta kun tosiaan aloimme käydä läpi arkeamme, niin tajusimme kuitenkin että käymme ulkona syömässä harvakseltaa ja pääasiassa parissa vakioravintolassa, elokuvissa ja museoissa käytiin ehkä kerran vuodessa. Pienen kaupungin palvelutarjonta riittää aivan hyvin. Mielenkiintoisena huomasin myös sen, että kaupungissa minulla oli shoppailu ja kaupoissa kiertely suorastaan harrastus. Eli helppo mennä shoppailemaan kun kaupat olivat nurkan takana ja sitten tietysti tuli tehtyä kaikenlaisia heräteostoksiakin. Nykyään ei mene tuollaiseenkaan rahaa, kun shoppailumahdollisuuksia :D