Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
On se sen arvoista. Käynme katsomassa kaikki oopperan ja baletin esitykset joka vuosi. Sieltä ulos syömään ja nauttimaan hyvää viiniä. Ei tätä olisi kiva harrastaa, jos ei asuisi lyhyen ratikkamatkan päässä oopperatalosta.
Lisäksi käyn joka viikonloppu taidenäyttelyssä, Helsingissä riittää kiinnostavia gallerioita.
Korkeatasoinen tiedetarjonta on myös mulle tärkeää, kuulun moneen tieteelliseen seuraan.
Jos muutan pois Helsingistä, niin sitten muutan ulkomaille johonkin kivaan kulttuurikaupunkiin.
Entä sitten tämä näkökulma: suoritimme ns. romanttisen paluumuuton kotipaikkakunnalle Helsingistä viisi vuotta sitten. Näistä ensimmäiset kaksi vuotta olin opintovapaalla, jonka jälkeen olen joutunut matkustamaan kahdesti viikossa 500 km suuntaansa, kun työpaikka edelleen on Helsingissä ja työllistymismahdollisuudet nykyisellä kotipaikkakunnalla ovat osoittautuneet käytännössä olemattomiksi. Tänä aikana lapset ovat aloittaneet koulut ja saaneet kavereita eikä vaimokaan enää halua palata Helsinkiin. Eli kusessa ollaan... Valitettava tosiasia nyky-Suomessa on se, että työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja sille nyt ei yksittäinen ihminen oikein kai mahda mitään. Toki jokaisen on tehtävä nämä päätökset arvojensa mukaan. Itse en työttömänä halua pikkukaupungissa pyöriä, joten näin nyt sitten toistaiseksi mennään.
Raasepori mainittiinkin täällä jo, sen puolesta liputan minäkin pääkaupunkiseudun poismuuttaja. Edullinen omakotitalo kävelymatkan päästä rautatieasemalta, josta pääsee vajaassa tunnissa töihin sekä Helsinkiin, että Turkuun. Junamatkan voi tehdä töitä ja esimerkiksi minulla ei tästä syystä veny päivätkään. Etää teen aina kun mahdollista. Kun lapsi oli pakeni ja kipeänä , tuli neuvolantäti kotimatkallaan kuuntelemaan keuhkot ja katsomaan korvat. Hoiti reseptin tunnin sisällä. Olimme juuri muuttaneet ja sese välittäminen ja helppous juurrutti minut tänne pysyvästi. Neuvolasta sain myös tädin välityksellä ystäviä, eli neuvolantäti kertoi paikkakuntalaisille saman ikäisten äideille minusta ja he "ottivat siipiensä suojaan". Koulut ovat aivan huikeita ja verkostoituminen on helppoa. Turvallisuus on minulle lasten myötä ykköskysymys ja kun tietää paljon ympäristönsä ihmisiä niin koko kylä kasvatttaa mentaliteetti helpottuu ja turvallisuus lisääntyy. Julkinen terveydenhoito on meillä toiminut niin hyvin, etten ole edes ajatellut vakuutusta tai yksityisen käyttöä. Meri löytyy 10min ajomatkan päästä, Hanko 45min. En ikinä muuttaisi pois. Harrastuksiakin löytyy ihan joka sorttia, paitsi puolet halvemmalla kun ennen.
Ihmiset: oon tavannu pari oululaista ja että he ovat välittömiä ja kivoja.
Ihan toista maata kuin ynseät helsinkiläiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan rauhaa, en saasteista ilmaa enkä melua.
Samoin. Pidän myös siitä, että kaksilapsisen perheemme ostokset hoituvat helposti lähellä Kampissa. En tykkää isoista marketeista tai Prismoista. Kampin aluella on palvelut ihan vieressä ja asumme puistoisella rauhallisella alueella lähellä. Kouluvalikoimakin on monipuolinen lähistöllä, se kun on ajankohtaista parin vuoden päästä.
Kamppi on rumaa aluetta.
Hei vastaaja 532/528! Puhutko nyt Tammisaaresta vai muusta osasta Raaseporia? Kuulostaa nimittäin ihanalta. Onko suomenkielisen helppo sopeutua sinne? Osataan kyllä ruotsiakin jonkun verran ja mielellään opittaisiin lisääkin.
Minä sanoisin niin, että pikkulapsiaikaan ei välttämättä ole mikään Helsingissä asuntojen hintojen arvoista, jos ei ole suku ja ystävät ympärillä. Kun elämä on sitä päiväkodin ja työn välillä kulkemista ja harrastus joku satukerho, niin se on aivan se ja sama, missä Suomen 100 suurimman kunnan alueella asuu. Kaikissa myös kesä on sitä ihaninta aikaa ja marraskuussa aika ankeaa. Internetin myötä kaikki maailman tuotteet kulkevat kotiovelle asui sitten Helsingin Punavuoressa tai Ivalossa ja tässähän voi keskustella netissä omalta sohvalta, vaikka asuisi missä.
Mutta nyt kun lapset on koululaisia, isojen kaupunkien ylivoimaisuus on meidän perheen näkökulmasta vain tosiasia. Lapsilla on kiinnostuksenkohteita, joita voi harrastaa vain Suomen suurimmissa kaupungeissa. Vieläkään sen ei tarvitsisi olla Helsinki. Mutta onhan se niin, että Suomen mittakaavalla Helsingille ei ole oikein viiteryhmää. On asioita, joissa Tukholma ja Kööpenhamina päihittävät ehkä Helsingin 6-0, mutta ei mikään kaupunki Suomessa. Joskus kesäiltoina kävelen kotiin keskustasta ja 8 kilometrin matkalla voi kulkea 3-4 kaupunkitapahtuman ohi. Valoisia öitä, turvalliset kadut ja ympärillä ihmisiä, jotka intohimoisesti rakastavat omaa kotikaupunginosaansa niin, että järjestävät ilmaisia kaupunginosafestareita, konsertteja, piknikejä. Silloin vain tajuaa, miten etuoikeutetta on asua kiistatta monessa mielessä yhdessä maailman parhaista kaupungeista.
Suuren osan ajasta kuljen aina samoja reittejä, mutta onhan se luksusta, että ympärillä on erilaisia kahviloita, gallerioita, konsertteja, museoita, keskustelutilaisuuksia ja kirppareita viikon joka päivälle ja kellonajalle. Toisin kuin moni luulee, kaikkiin ei tarvitse juuri rahaa, on paljon ilmaistapahtumia ja julkinen liikenne on hyvin järjestettyä ja edullista. Helsingissä on myös paljon puhdasta luontoa, hyvät pyöräreitit, retkeilyalueet ja uimarannat.
Isommassa kaupungissa elämänlaatu tulee siitä, että oma elinpiiri on oma kaupunginosa, joka on pienen suomalaisen kaupungin kokoinen alue, jossa on suunnilleen samat palvelut kuin pienissä suomalaisissa kaupungeissa ja tuttu kaupankassa. Mutta muutaman minuutin tai maksimissaan puolen tunnin päässä alkaa se kaupunkimainen kaupunki.
Me helsinkiläiset käymme myös muualla Suomessa. Minä esim. työmatkoilla. Minusta Helsingin ylivoimaisuutta lisää se, että yhteyksiä esim. Tamperelle ja Turkuun on koko ajan. Voi tehdä vaikka kivan päiväretken Tampereen museoihin, jos sille päälle sattuu, mainintut Tammisaari ja Hanko kesällä lähellä. Porvoo on ihan lempi retkikohde. Lisäksi Tallinna on lähellä ja lentokentän läheisyyden takia voi käydä vaikka kokouksessa Tukholmassa ja olla illalla kotona.
Viihtyisin osin kyllä kaikissa yli 100 000 asukkaan suomalaisissa kaupungeissa, mutta jos työn takia täältä muuttaisin pois pääkaupunkiseudulta, niin olisihan ikävä Helsinkiin varmaan suunnaton. Olen tottunut siihen, että arkea ei tarvitse suunnitella. Voin kävellä milloin tahansa pysäkille katsomatta aikatauluja, liikenne kulkee koko ajan, jossain on aina kauppa ja apteekki auki, jos en ehdi yhdelle jumppatunnille, voin ottaa seuraavan aivan yhtä hyvän tunnin.
Koen myös oman kotialueeni todella rauhallisena. Toki, jos ihan tarkkoja ollaan, niin ikkunoiden ollessa auki kantautuu läheisen liikenneväylän humina, mutta minulle se on tuttuutta tuova ääni, oma koti on turvapaikka ja ympärillä elämä hyörii eteenpäin.
Muutin Helsingistä Tampereelle 6 vuotta sitten ja kyllä kaduttaa. Helsingistä kaipaan eniten upeaa luontoa. Rakastan merta ja saaristoa ja Helsingissä meri on enemmän läsnä kuin vaikkapa Turussa, jossa on vaan Aurajoki ja avomerta nähdäkseen pitää matkustaa esim Ruissaloon.
Lisäksi rakastan Helsingissä vanhaa arkkitehtuuria. Toki sitä löytyy Tampereeltakin, mutta ei niin paljon.
Helsingissä on ihanaa myös se, että siellä ei ole yhtä ainoaa keskustaa, vaan isoja keskuksia löytyy useampiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan rauhaa, en saasteista ilmaa enkä melua.
Samoin. Pidän myös siitä, että kaksilapsisen perheemme ostokset hoituvat helposti lähellä Kampissa. En tykkää isoista marketeista tai Prismoista. Kampin aluella on palvelut ihan vieressä ja asumme puistoisella rauhallisella alueella lähellä. Kouluvalikoimakin on monipuolinen lähistöllä, se kun on ajankohtaista parin vuoden päästä.
Kamppi on rumaa aluetta.
Kamppi on aika laaja alue, ei siis pelkkä Kampin keskusta.
Vierailija kirjoitti:
Hei vastaaja 532/528! Puhutko nyt Tammisaaresta vai muusta osasta Raaseporia? Kuulostaa nimittäin ihanalta. Onko suomenkielisen helppo sopeutua sinne? Osataan kyllä ruotsiakin jonkun verran ja mielellään opittaisiin lisääkin.
Karjaalla. Tammisaareen mennessä junayhteydet pitenevät minulle liikaa. Suomenkieliset pärjäävät hyvin täällä, vastakkainasettelua ei ole kun politiikassa. Pääsääntöisesti molemmat kieliryhmät tulevat vastaan jos vaikeuksia syntyy, joka ainakin minusta on harmonista. Suomea osaamattomia Karjaalaisia on kuitenkin todella vähän, Fiskarsissa vielä vähemmän. Tammisaareen mennessä tilanne on toinen. Tunnen PK seudulta poismuuttaneita ketkä eivät sopeudukaan toiselle paikkakunnalle. Usein kyse on kuitekin omasta itsestään kiinni. Uusien ystävyyssuhteiden solmiminen nuoruuden jälkeen vaatii aikaa, vilpittömyyttä ja uskallusta laittaa itsensä likoon. Sitten se vaatii vielä sen tuurin, että se toinen pystyy samaan. Pikkupaikkakunnalla pitkään säilyneet kaveriporukat näkyvät selkeämmin ja helposti tulee ulkopuolinen olo. Se ei kuitenkaan tarkoitasaa, että ihmiset olisivat epäystävällisiä ja kun ensin jaksaa hetken tyytyä hyvänpäiväntuttuihin ja kaverisuhteisiin, löytyy sieltä ne helmet juuri sinulle. Ja ne kaverisuhteet ovat juuri sitä verkostoa.
Se mitä arvostan suomenkielisissä täällä on halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kun politiikka pettää, täällä huudetaan eikä jäädä jupisemaan naapureiden kanssa ja usein ruotsinkieliset asettuvat rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi nyt aivan kliseistä, että Helsingissä on kurjaa, pakokaasua ja loskaa.
Upea kaupunki! Helsinkiläiset rakastavat stadiaan.
t. paljasjalkainen stadilainen
Katso ulos ikkunasta.
Ihan normaali talvikeli näyttäisi olevan. Ikkunasta näkyy lumisia puita. Kohta hyppään junaan ja lähden kirjamessuille (matka kestää 9 min).
Kas kummaa mutta jälleen on koko päivän Helsingissä satanut vettä.
Ei rottakaan kaipaa muualle. Se tietää vain viemärit ja jää sinne köhnöttämään.
Se on siinä sen elämä, ei kauniista ympäristöstä hajuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen olet vähän väärässä ketjussa. Sinun pitäisi olla siinä ketjussa, jossa pohditaan onko pääkaupunkiseudulla asuminen sen arvoista vai pitäisikö kuitenkin muuttaa Manhattanille. Tässä ketjussa perustelusi ovat samanlaisia kuin joku tulisi kertomaan, että HIFK:n fanina ja kausikorttilaisena ei voi muuttaa pois Helsingistä koska HIFK on Helsingissä. Ei se tuo mitään lisäarvoa ketjuun, jonka avauksessa jo kerrotaan että pääkaupunkiseudulta muuttaminen on vaihtoehto. Sinulle se ei selvästikään ole vaihtoehto eli et ole kohderyhmää millään tavalla.
Tehdään niin, että minä päätän itse mihin ketjuun haluan osallistua.
Toki näin. Mielelläni luen miksi Helsinki on sinulle ainoa oikea paikka. Mutta ketjuunhan se ei sinänsä tuo mitään lisää kun tässä on lähtökohtana se, että on myös ihmisiä, joille Helsinki ei ole se ainoa mahdollisuus. Osa ihmisistä saattaa jopa ihan oikeasti harkita muuttoa pois. Ja sitten on ihmisiä, jotka ihan oikeasti asuvat muualla. Näitäkin ihmisiä varmasti kiinnostaa lukea miksi Jyväskylä on ihan huono kaupunki kun siellä ei ole tarpeeksi huippuravintoloita niille kulinaristien massoille, joiden vuotuista ravintolakäyntitarvetta eivät muutama kymmenen asiallista ruokapaikkaa tyydytä.
Ihan oikeasti ei ole tarkoitus alkaa sinua sensuroida, mutta kun nämä ketjut aina kääntyvät siihen, että helsinkiläisillä (osalla meistä) on aina tarve alkaa puolustella omaa kaupunkiaan ilman mitään syytä. Olen haistavinani sinunkin viesteissäsi sitä asennetta, että persoonaasi ja valintojasi vastaan on nyt hyökätty kun joku kehtaa kirjoittaa, ettei itse ihan välttämättä ole valitsemassa samoin.
Vierailija kirjoitti:
Raasepori mainittiinkin täällä jo, sen puolesta liputan minäkin pääkaupunkiseudun poismuuttaja. Edullinen omakotitalo kävelymatkan päästä rautatieasemalta, josta pääsee vajaassa tunnissa töihin sekä Helsinkiin, että Turkuun. Junamatkan voi tehdä töitä ja esimerkiksi minulla ei tästä syystä veny päivätkään. Etää teen aina kun mahdollista. Kun lapsi oli pakeni ja kipeänä , tuli neuvolantäti kotimatkallaan kuuntelemaan keuhkot ja katsomaan korvat. Hoiti reseptin tunnin sisällä. Olimme juuri muuttaneet ja sese välittäminen ja helppous juurrutti minut tänne pysyvästi. Neuvolasta sain myös tädin välityksellä ystäviä, eli neuvolantäti kertoi paikkakuntalaisille saman ikäisten äideille minusta ja he "ottivat siipiensä suojaan". Koulut ovat aivan huikeita ja verkostoituminen on helppoa. Turvallisuus on minulle lasten myötä ykköskysymys ja kun tietää paljon ympäristönsä ihmisiä niin koko kylä kasvatttaa mentaliteetti helpottuu ja turvallisuus lisääntyy. Julkinen terveydenhoito on meillä toiminut niin hyvin, etten ole edes ajatellut vakuutusta tai yksityisen käyttöä. Meri löytyy 10min ajomatkan päästä, Hanko 45min. En ikinä muuttaisi pois. Harrastuksiakin löytyy ihan joka sorttia, paitsi puolet halvemmalla kun ennen.
Raasepori ja varsinkin Tammisaari on aivan ihana! Kuten myös Hanko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä alapeukuta vaan vastaa kysymykseen! Muakin kiinnostaa! Perus kaupankassana saan muutaman kympin enemmän kun muutin Helsinkiin verrattuna siihen kun olin Savonlinnassa kassalla töissä. Onko muka oikeesti sellaisia töitä joissa paikkakunta vaikuttaa palkkaan huomattavasti?
Vastasin jo aiemmin tähän ketjuun mieheni osalta. Hän on jonkin sortin koodaaja (Senior Software Developer) ja peruspalkka on 8900€/kk. Viime vuonna tuohon päälle tuli tulospalkkioita yli 50000€, tänä vuonna tulospalkkioita on tullut yli 100000€ edestä (koska firman osake lievästi sanottununa raketoi ja tulospalkkiot pohjautuu osakkeen kurssiin). Toisesta firmasta tarjottiin miehelle 10000€/kk mutta noin pienen palkankorotuksen vuoksi mies ei viitsinyt vaihtaa, koska nykyisessä firmassa on mielenkiintoisemmat tehtävät.
Tällaisilla kansainvälisillä yrityksillä, joilla on palkanmaksukykyä, on usein toimipiste vain Helsingissä. Muut toimipisteet on sitten ulkomailla. Nämä ovat asettautuneet Helsinkiin, koska täällä on myös ne kovimmat osaajat. Ja vaikka näille kavereille kova palkka ei ole se juttu vaan mielenkiintoiset tehtävät, niin silti niille pitää maksaa kovaa palkkaa, jos haluaa ettei osaaminen kävele talosta ulos.
Minä puolestani olen työtön, enkä usko että jossain syrjäkylillä saisin sen helpommin töitä kuin Helsingissäkään.
Nämähän ei ole mitään normipalkkoja koodareille tai softakehittäjille. Jos edes ovat totta. Joko ap:n mies on jonkin tällä hetkellä kysytyn tekniikan huippuosaaja tai sitten on saanut ns. nokia-aikakautena hilattua palkkansa huippuluokkaan. Jälkimmäiset ovat usein ekana listalla kun palkkakuluja halutaan järkeistää. Noista summista voi ottaa puolet pois niin päästään todelliselle tasolle. Ja 50000 euroa tulospalkkioita vuodessa...sehän tarkoittaisi kuukausittain jaettuna peruspalkan päälle yli 4 tonnin bonuksia joka kuukausi. Ei kuulosta realistiselta. Ehkä jonkinlaisen osakeoption kautta voisi tuollaiset bonarit uskoakin.
Ap:lla on hyvin vääristynyt kuva pk-seudun keskimääräisestä palkkatasosta. En tiedä mitä se sinun miehesi on omasta työstään oikein kertonut tai mitä hän oikeasti tekee. Kaiken huippu on että olet itse työtön.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että monessa pikkukaupungissa Helsingin neljän tonnin rivikoodari tienaa n. 2000 eur.
Kiitos tästä tiedosta. Tuttu poika joka vasta aloittelee opintojaan, sai jo vakipaikan 2000€/kk ja koeajan jälkeen 2500€/kk. Helsingissä siis vasta lukiosta päässeille maksetaan saman verran kuin maakuntien kokeneemmille koodaajille. M.O.T.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun ihan normaalissa työssäkäyvässä tuttavapiirissä on paljon henkilöitä, jotka lienevät sinun mittapuullasi suoranaisia kulttuuri- ja ravintolapalveluiden suurkuluttajia. Siksipä hekin viihtyvät mainiosti täällä pääkaupunkiseudulla. En siis omiin kokemuksiini perustuen tunne olevani mikään poikkeus, osa tutuistani käyttävät em. palveluja vielä paljon enemmän kuin minä (tyyliin pari kolme kertaa joka viikko + yli 5 ulkomaanmatkaa vuodessa). Vähemmänkin em. asioita harrastavana pidän erittäin tärkeänä, että on runsaasti vaihtoehtoja silloin kun sitä kulttuuri- tai ravintolaelämystä haluaa lähteä hakemaan. Toki sama valinnanpaljous koskee täällä esim. työ-, liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia muutoinkin.
Me harrastetaan fine diningia maksimissaan 10 kertaa vuodessa ja silti ahdistaa ajatus siitä, että jokainen kerta olisi kauhean ponnistuksen takana ja pitäisi matkustaa jonnekin kauas. Ja ihan on kiva että lounasruokapaikoissakin on vaihtelua. Vaikkei kaikissa huvituksissa tule käytyä, arvostan silti sitä, että siihen on optio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä alapeukuta vaan vastaa kysymykseen! Muakin kiinnostaa! Perus kaupankassana saan muutaman kympin enemmän kun muutin Helsinkiin verrattuna siihen kun olin Savonlinnassa kassalla töissä. Onko muka oikeesti sellaisia töitä joissa paikkakunta vaikuttaa palkkaan huomattavasti?
Vastasin jo aiemmin tähän ketjuun mieheni osalta. Hän on jonkin sortin koodaaja (Senior Software Developer) ja peruspalkka on 8900€/kk. Viime vuonna tuohon päälle tuli tulospalkkioita yli 50000€, tänä vuonna tulospalkkioita on tullut yli 100000€ edestä (koska firman osake lievästi sanottununa raketoi ja tulospalkkiot pohjautuu osakkeen kurssiin). Toisesta firmasta tarjottiin miehelle 10000€/kk mutta noin pienen palkankorotuksen vuoksi mies ei viitsinyt vaihtaa, koska nykyisessä firmassa on mielenkiintoisemmat tehtävät.
Tällaisilla kansainvälisillä yrityksillä, joilla on palkanmaksukykyä, on usein toimipiste vain Helsingissä. Muut toimipisteet on sitten ulkomailla. Nämä ovat asettautuneet Helsinkiin, koska täällä on myös ne kovimmat osaajat. Ja vaikka näille kavereille kova palkka ei ole se juttu vaan mielenkiintoiset tehtävät, niin silti niille pitää maksaa kovaa palkkaa, jos haluaa ettei osaaminen kävele talosta ulos.
Minä puolestani olen työtön, enkä usko että jossain syrjäkylillä saisin sen helpommin töitä kuin Helsingissäkään.
Nämähän ei ole mitään normipalkkoja koodareille tai softakehittäjille. Jos edes ovat totta. Joko ap:n mies on jonkin tällä hetkellä kysytyn tekniikan huippuosaaja tai sitten on saanut ns. nokia-aikakautena hilattua palkkansa huippuluokkaan. Jälkimmäiset ovat usein ekana listalla kun palkkakuluja halutaan järkeistää. Noista summista voi ottaa puolet pois niin päästään todelliselle tasolle. Ja 50000 euroa tulospalkkioita vuodessa...sehän tarkoittaisi kuukausittain jaettuna peruspalkan päälle yli 4 tonnin bonuksia joka kuukausi. Ei kuulosta realistiselta. Ehkä jonkinlaisen osakeoption kautta voisi tuollaiset bonarit uskoakin.
Ap:lla on hyvin vääristynyt kuva pk-seudun keskimääräisestä palkkatasosta. En tiedä mitä se sinun miehesi on omasta työstään oikein kertonut tai mitä hän oikeasti tekee. Kaiken huippu on että olet itse työtön.
Näissä keskusteluissa aina muutenkin tulee sellainen vääristymä kun erilaiset ääripäät alkavat korostaa omaa asemaansa. Osa on tietysti ihan vaan trolleja, mutta sitten on paljon niitä kuplassa eläviä. Ihmetellään onko oikeasti ihmisiä, jotka tienaavat alle 2600 €/kk tai onko muka sellaisiakin perheitä, jotka eivät käy oopperassa vähintään kerran kuukaudessa ja ulkomailla 4-5 kertaa vuodessa. Tai joku maaseudun metsästäjä-keräilijä ei voi ymmärtää miten on mahdollista elää, jos ei saa omalta terassilta ammuskella niitä pellolle syömään tulevia hirviä. Tämä kaverihan ei "tunne ketään", joka ei niin tekisi tai ajelisi talvisin moottorikelkkarallia kuten kunnon ihmisten kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että monessa pikkukaupungissa Helsingin neljän tonnin rivikoodari tienaa n. 2000 eur.
Kiitos tästä tiedosta. Tuttu poika joka vasta aloittelee opintojaan, sai jo vakipaikan 2000€/kk ja koeajan jälkeen 2500€/kk. Helsingissä siis vasta lukiosta päässeille maksetaan saman verran kuin maakuntien kokeneemmille koodaajille. M.O.T.
Tietysti kannattaa uskoa vauva-palstan asiantuntijoita. Ei esim. ole millään tavalla outo ajatus, että vaikkapa Elisa tai Telia maksaisi asiantuntijoilleen Oulussa, Jyväskylässä tai Tampereella n. 80 % pienempää palkkaa kuin Helsingissä. Ihan legitiimiltä väitteeltä kuulostaa ja minä ainakin uskon sen ihan suoralta kädeltä!
Höpsis, se rajoittuneisuus on ihan sinussa itsessäsi. Niin kauan kuin kunnioitat toisia, voit pukeutua omalla tyylilläsi. Opettele nauttimaan tyylistäsi ja ole sinut sen kanssa. Jos itse häpeilet sitä, se näyttää varmasti muidenkin mielestä kummalta.