Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Muutin Helsingistä Tampereelle 6 vuotta sitten ja kyllä kaduttaa. Helsingistä kaipaan eniten upeaa luontoa. Rakastan merta ja saaristoa ja Helsingissä meri on enemmän läsnä kuin vaikkapa Turussa, jossa on vaan Aurajoki ja avomerta nähdäkseen pitää matkustaa esim Ruissaloon.
Lisäksi rakastan Helsingissä vanhaa arkkitehtuuria. Toki sitä löytyy Tampereeltakin, mutta ei niin paljon.
Helsingissä on ihanaa myös se, että siellä ei ole yhtä ainoaa keskustaa, vaan isoja keskuksia löytyy useampiakin.
*Töölössä* meri on läsnä. Okei, on se muuallakin mutta näillä pieni yksiö 1100e alueilla.
Mitä tarkoitat isoilla keskuksilla, itäkeskusta? :D
Meri on Helsingissä läsnä ja nykyään sentään osataan rantaviivaa kunnioittaa. Itse olen kasvanut Kruununhaassa ja siihen aikaan Kaivopuisto oli ainut nautittava merielementin osa omalla reviirilläni. Pohjoisranta oli ja on yhtä laituria, Kaisaniemen puiston reunustat on pengerretty tylsäksi kävelytieksi, Sompasaaressa oli satama jne. Jos halusi nähdä rantakallion, oli matkustettava Herttoniemeen. Minulle meri on kyllä rakas elementti, mutta mieluummin rantakallioihin ja käppyrämäntyihin yhdistettynä. Toki tätäkin Helsingistä löytyy, mutta vähemmässä määrin. Jos olisi rahaa, niin voisin muuttaa isolle omalle tontille vaikka Jollakseen nauttimaan siitä merestä, mutta kauppatorin meri ei niin kovin kiinnosta.
Saiko AP ajatuksensa selväksi ja onko työpaikka muualta jo hakusessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Ei ole pakko asua kantakaupungissa. Täällä löytyy sijainteja, joista pääsee 10-20 minuutissa julkisilla sinne kantakaupunkiin. Riittää minulle. Niin, ja ne julkiset kulkevat 5 minuutin välein eikä kerran päivässä kuten mualla.
Jos ei asu kantakaupungissa katoaa viimeinenkin järjenhiven koko touhusta! Ihan sama ajaako sinne keskustaan puolessa tunnissa vai tunnissa jos kuitenkaan ei oo kävelyetäisyydellä. Sivummalla on vielä hullumpaa maksaa maltaita, sama sitten asua vielä vähän pidemmällä puoleen hintaan tai allekin.
Nyt en ihan ymmärrä. Miksi kaiken pitäisi olla kävelyetäisyydellä, eikä esim. erittäin tiheästi liikennöivien julkisten kulkuvälineiden avulla 10 minuutin päässä? Olen tuo kirjoittaja, joka jo mainitsikin asuneensa n. kymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa. Missään niistä kaikki kohteet eivät todellakaan olleet kävelyetäisyyden päässä, vaan oma auto oli välttämättömyys. Suuria hankaluuksia tuli silloin, kun halusi lähteä esim. ravintolaan (jos sellaiseksi laskettava ylipäänsä 100 km säteeltä sattui löytymään) ja ottaa ruokaillessa pari lasia viiniä.
Olet sitten ilmeisesti asunut jossain pienissä tuppukylissä. Kyllä pienemmissäkin kaupungeissa on ravintoloita ja muita palveluita. Pointti on se että ei ole järkeä maksaa kalliista asumisesta kun saman saa halvemmallakin jos muuttaa vähän pidemmälle.
Niin, mutta kun minulle ei riitä se kaupungin yksi tai kaksi kohtuulliseksi katsottavaa ravintolaa. Ne joille riittää, voivat toki asua vaikka Jyväskylässä (jossa olen muuten myöskin asunut). Eli ”samaa” ei todellakaan saa, ei edes lähimain.
Kai ymmärrät kuitenkin olevasi poikkeus? Eli sinun ei varsinaisesti kannattaisi osallistua tähän ketjuun koska sinun näkökulmasi ei ole pääkaupunkiseudun enemmistön näkökulma. Enemmistö ihmisistä ei ole ravintoloiden tai kulttuuripalveluiden suurkuluttajia, jotka tarvitsevat kymmenittäin uusia ja mielenkiintoisia elämyksiä joka vuosi. Enemmistön käy vain muutaman kerran vuodessa ravintolassa ja pari kertaa jossain kulttuririennossa ja juuri tämä enemmistö on se, jota tämä ketju koskee. Sinua se ei selvästi koske eikä siinä ole mitään pahaa. Lähinnä ihmettelen miten kaltaisesti henkilö voi tyytyä Helsinkiin kun esim. Berliini tai Lontoo tai New York olisivat paljon enemmän.
Kyllä minun ihan normaalissa työssäkäyvässä tuttavapiirissä on paljon henkilöitä, jotka lienevät sinun mittapuullasi suoranaisia kulttuuri- ja ravintolapalveluiden suurkuluttajia. Siksipä hekin viihtyvät mainiosti täällä pääkaupunkiseudulla. En siis omiin kokemuksiini perustuen tunne olevani mikään poikkeus, osa tutuistani käyttävät em. palveluja vielä paljon enemmän kuin minä (tyyliin pari kolme kertaa joka viikko + yli 5 ulkomaanmatkaa vuodessa). Vähemmänkin em. asioita harrastavana pidän erittäin tärkeänä, että on runsaasti vaihtoehtoja silloin kun sitä kulttuuri- tai ravintolaelämystä haluaa lähteä hakemaan. Toki sama valinnanpaljous koskee täällä esim. työ-, liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia muutoinkin.
Miten noi ulkomaanmatkat liittyy tähän? Kehyskunnasta pääsee 35 minuutissa äärilaidalta lentokentälle, lyhimmillään kai 10 minuutissa.
Mutta aika hyvin täytyy olla hynää jos pariskunta käyttää esim ravintolapalveluja 3x viikossa (siis ei mitään Raxia tai mäkkäriä), äkkiä laskettuna siihen menee n 1200€/kk?? Tietty jos netot on 10 000€/kk tuon voisi raaskiakin mutta mun mielestä aika hukkaan heitettyä rahaa kun kotona saa parempaa ruokaa!
11 ulkomaanmatka tänävuonna 2 vkon kuluttua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Helsingin kantakaupungissa, koska
- työ lähellä, myös puolison työ lähellä
- täällä on kaunista, kunnollisia komeita rakennuksia, kulttuuriarvot kohdallaan
- hyvät puistot, joista pidetään hyvää huolta koko ajan
- palvelut lähellä, kaikkea saa läheltä, mitä vain tarvitsee
- ihmiset ystävällisiä ja kivoja
- ihmiset antavat olla rauhassa, mutta myös keskustelevat tarvittaessa, suvaitsevaisuutta löytyy
- hyvät ravintolat, paljon ravintoloita moneen makuun ja tyyliin
- paljon tapahtumia jatkuvasti, monipuolista kulttuuritarjontaa
- monipuoliset ruokakaupat lähellä
- meri rantoineen ulkoiluun lähellä
- hiljaisuutta lähellä, ei tarvi kuin etsiä rantakivi ja istuskella siinä yksin merelle katsellen
- loistavat liikenneyhteydet
- tekemisen meininki, elämän makua, hyvä tunnelma
- stadilaisten pipo ei kiristä
Tällainen on minun kotikapunkini, asun puolisoni kanssa kahden. En ikinä muuta täältä minnekään!
Täytyy olla tosi hyvätuloinen että on joka viikko varaa käydä tilaisuuksissa, ravintoloissa ja teatterissa ! Tällainen tavallinen keskituloinen perhe käy noissa kerran vuodessa ja silloin on kyllä helppo tulla täältä "landelta" 30km päästä keskustaan. Hyviä erikoiskauppoja löytyy 11 km säteellä, työmatkan varrelta. Mulle riittää että julkiset kulkee 10-15 min välein.
Käyn silloin kun huvittaa, ja nautin jo pelkistä mahdollisuuksista ja tarjonnan monipuolisuudesta. Minulla lienee hiukan keskituloa paremmat tulot. Jokainen harrastakoon kulttuuririentoja mielensä ja varojensa mukaan, mutta minulle kerran vuodessa olisi henkisesti raskasta ja köyhää.
Niin no, meillä yhteenlasketut brutot 140 000€/v mutta silti en tarvitse noita kilometrin säteelle. Meillä on täällä omalla kylällä vilkas teatteri- ja musiikkitarjonta, leffateatteri, urheilua harvase viikko, kylätapahtumia yms. Lapsiperheelliselle ihan tarpeeksi:D Sirkus on omasta takaa;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan rauhaa, en saasteista ilmaa enkä melua.
Samoin. Pidän myös siitä, että kaksilapsisen perheemme ostokset hoituvat helposti lähellä Kampissa. En tykkää isoista marketeista tai Prismoista. Kampin aluella on palvelut ihan vieressä ja asumme puistoisella rauhallisella alueella lähellä. Kouluvalikoimakin on monipuolinen lähistöllä, se kun on ajankohtaista parin vuoden päästä.
Kamppi on rumaa aluetta.
Mut Kampissa on K-market ja Alepa missä shoppailla laadukkaasti "pienessä marketissa" :D
markus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Helsingissä on sellaista mitä ei ole vaikka Tampereella tai Turussa? Ooppera ainoa mitä tulee mieleen.
Töitä.
Tämähän se. ei siellä asuminen ole sen arvoista. 1500 eur yksiö, tampere vastaava 700 eur, palvelut lähempänä ja voi nauttia luonnosta ilman kehäteitä.
mitä helsingissä on, mitä muualla suomessa ei ole, on juuri ravintolat, museot, paikat jne. jos näissä ei käy 2-3 krt viikko, ei hommassa ole mitään mieltä.
Jos mun pitäisi muuttaa takaisin kaupungin keskustaan muuttaisin Tampereelle! Ravintolatarjonta 10x stadi, kahviloita, teatteria, huvituksia yms yms. Ihana elävä kaupunki! Tosin mieluiten muuttaisin kaupungin laidalle omakotitaloon, en ole kerrostaloasuja ollenkaan.
ex-stadilainen
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200501439_u0.shtml
Näin kateellisuuspäivänä vain yksi esimerkki siitä, että yrityksen voi perustaa ja se voi toimia muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Jostain syystä tämä itsestäänselvyys ohitetaan usein varsin kevyesti ja otetaan annettuna se "totuus", että ei Kehä III:n ulkopuolella voi tehdä muuta kuin viljellä maata tai hitsata 30 vuotta vanhoja maanviljelijöiden Toyotoja. Mitään innovatiivista tai kasvuun pyrkivää ei siellä voi olla.
Kuopiossa taitaa muuten olla lentokenttäkin. Pääseeköhän sieltä ulkomaille?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä?
Monta kertaa viikossa tietenkin. Siksihän tänne muutin.
Omituinen kysymyskin.
Äänestän Tampereen seudun puolesta. Tampereella on ravintoloita ja teatteria niin paljon kuin ehtii käydä. Ympäristökunnissa on puolen tunnin matkan päässä edullisia omakotitaloja lähellä omaa pikkukeskustaa, palveluja, luontoa ja järvenrantaa.
Itse asun pienen matkan päässä Ideaparkista, joka täyttää kaikki shoppailutarpeet. En ole lähtenyt Helsinkiin shoppailuretkelle enää vuosiin.
Tampereen seudulla on työpaikkoja ihan riittämiin ainakin omalla ja mieheni alalla, ja olemme korkeakoulutettuja asiantuntijoita.
Helsinki on pöhötystä poteva pikkukaupunki, jossa kaikilla on kiire ei-yhtikäs-minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on vain niin ihana, kaunis, dynaaminen, ystävällinen, toimiva, ainut kunnon kaupunki Suomessa.
Omasta mielestäni Helsinki on aika ruma tai tavallinen eikä suinkaan kaunis. Senaatintorin ympäristö ja esim. Eira ovat kauniita, joo, mutta muuten edes arvoalueet eivät kyllä ole. Töölön 1940-luvun talot ovat ihan tavallisia aikansa taloja. Kallion alueella on selvästi rumempia taloja kuin maailman kaupungeissa yleensä. Jokainen voi vaikka kokeilla "ajaa" google mapsin katunäkymällä Punavuorenkatua - huippukallista Helsingin ytimen arvoaluetta parhaimmillaan - ja todeta, että ei se nyt varsinaisesti miltään wanhaltakaupungilta näytä. Suurin osa vauraista omakotialueistakin on varsin pliisuja verrattuna siihen mitä televisiosta voi todeta ulkomailla olevan. Taivaskallion alue käpylässä on ihana ja jossain kulosaaressa on suurlähestystöjen ja vanhempien arvokiinteistöjen alue, joka näyttääkin arvokkaalta, mutta kuka voisi oikeasti ulkonäön perusteella kuvitella, että Paloheinä tai Pakila tai Kuusisaari maksaa mitä maksaa? Että sellaisilla alueilla asuu jopa lääkäreitä ja juristeja.
Ihmisten mielikuvissa Helsinki on yhtä Liisankatua ja Kaivopuistoa kun tosiasiassa Helsinki on Itäkeskusta, Maunulaa ja Alppilaa. Harvaan rakennettuja lähiöitä ja paljon jugend-loistokkuuden jälkeen bygattuja kaupunkikortteleita tyyliin Töölöntulli. Mannerheimintietä kun ajaa kohti keskustaa, ensimmäinen kaunis talo tulee vastaan Runeberginkadun kulmassa, vaikka siinä on jo useampi kilometri ollut miljoonakämppien aluetta.
Ja mitä muuta Helsinki sitten on. Ruuhkia ja maahanmuuttajia. Romanikerjäläisiä. Loskaa ja suolattuja katuja, jotka pilaavat kengät talvisin. Lyhyitä, mutta pitkiä matkoja. 40 minuuttia on ihan normaali matka-aika kaupungin sisäiseen siirtymiseen ja vasta 1,5 tuntia alkaa olla pitkä. Siinä ajassa ajaisi melkein Turkuun, mutta helsinkiläinen pääsee juuri julkisilla kyläilemään toiselle puolelle kaupunkia. Helsinki on myös koheesion puutetta ja kuplia. Ihmiset elelevät omissa lokeroissaan ja halveksivat niitä muita. Jos maaseudulta muuttava homo kokee vapauden se johtuu vain siitä, että hän loksahtaa siihen homolokeroon. Sama vapaudentunne olisi Ypäjällä, jos siellä olisi homolokero. Lokeron ulkopuolella esim. Kontulan ostarilla ei ehkä kannatakaan antaa poikakaverille kielisuudelmaa perjantai-iltana koska paikalliset nuoret voivat kokea sen loukkauksena uskontoaan kohtaan.
Ei Helsingissä ole mitään ihmeellistä. Ei mitään syytä miksi täällä varsinaisesti kannattaisi asua. Jos on tänne syntynyt, niin tietenkin se on helppo jatkaa elämistä sukulaisten ja kaverien vierellä. Jos sattuu olemaan sellaisessa duunissa, että työtä ei muualta löydy, niin ei kai se auta kuin täällä asua. Siis jos on esim. Tasavallan presidentti. Toisaalta esim. Sampsa Kataja valitteli kansanedustajien pieniä palkkoja ja palasi Poriin, vaikka on korkeasti koulutettu ja vaativassa asiantuntijatehtävässä. Näillehän ei kuulemma ole töitä kuin Kehä I:n sisäpuolella.
Vinkkini maailman taviksille on, että älkää muuttako Helsinkiin ellette todella saa sellaista työpaikkaa, jossa liksa alkaa vähintään nelosella. Ja stadilaisten kannattaa olla avoimin mielin senkin suhteen, että elämä voi löytyä muualtakin ja se voi olla jopa paljon rikkaampaa sekä rahallisesti että henkisesti.
Äkkiseltään vilkaistuna ei Punavuorenkadulla ja Kouvolankadulla ole juuri eroa =)
Punavuori: https://goo.gl/maps/SydhaujkXBP2
Kouvola: https://goo.gl/maps/prM73ckx8M82
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun ihan normaalissa työssäkäyvässä tuttavapiirissä on paljon henkilöitä, jotka lienevät sinun mittapuullasi suoranaisia kulttuuri- ja ravintolapalveluiden suurkuluttajia. Siksipä hekin viihtyvät mainiosti täällä pääkaupunkiseudulla. En siis omiin kokemuksiini perustuen tunne olevani mikään poikkeus, osa tutuistani käyttävät em. palveluja vielä paljon enemmän kuin minä (tyyliin pari kolme kertaa joka viikko + yli 5 ulkomaanmatkaa vuodessa). Vähemmänkin em. asioita harrastavana pidän erittäin tärkeänä, että on runsaasti vaihtoehtoja silloin kun sitä kulttuuri- tai ravintolaelämystä haluaa lähteä hakemaan. Toki sama valinnanpaljous koskee täällä esim. työ-, liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia muutoinkin.
Me harrastetaan fine diningia maksimissaan 10 kertaa vuodessa ja silti ahdistaa ajatus siitä, että jokainen kerta olisi kauhean ponnistuksen takana ja pitäisi matkustaa jonnekin kauas. Ja ihan on kiva että lounasruokapaikoissakin on vaihtelua. Vaikkei kaikissa huvituksissa tule käytyä, arvostan silti sitä, että siihen on optio.
Jos helsinkiläiselle puoli tuntia on kaukana, niin täytyy asua ihan ydinkeskustassa. Olen ymmärtänyt että keskustayksiön hinnalla saa omakotitalon puolen tunnin päästä Tampereen fine diningista. Kaikki eivät kuitenkaan halua asettaa ravintolaelämyksiä perheen perustamisen edelle. Ja suurimmalla osalla perheellisistä taas ei ole varaa perheasuntoon Helsingin ydinkeskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Äänestän Tampereen seudun puolesta. Tampereella on ravintoloita ja teatteria niin paljon kuin ehtii käydä. Ympäristökunnissa on puolen tunnin matkan päässä edullisia omakotitaloja lähellä omaa pikkukeskustaa, palveluja, luontoa ja järvenrantaa.
Itse asun pienen matkan päässä Ideaparkista, joka täyttää kaikki shoppailutarpeet. En ole lähtenyt Helsinkiin shoppailuretkelle enää vuosiin.
Tampereen seudulla on työpaikkoja ihan riittämiin ainakin omalla ja mieheni alalla, ja olemme korkeakoulutettuja asiantuntijoita.
Ja jos keskustassa haluaa asua, Tampereen keskustassa asuu paljon paljon halvemmalla keskustassa kuin Helsingissä. Ja jos ei aivan ytimen hintoja raski maksaa, jo parin kilometrin päässä hinnat ovat selkeästi edullisempia, eli keskusta on yhä kävelymatkan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä alapeukuta vaan vastaa kysymykseen! Muakin kiinnostaa! Perus kaupankassana saan muutaman kympin enemmän kun muutin Helsinkiin verrattuna siihen kun olin Savonlinnassa kassalla töissä. Onko muka oikeesti sellaisia töitä joissa paikkakunta vaikuttaa palkkaan huomattavasti?
Vastasin jo aiemmin tähän ketjuun mieheni osalta. Hän on jonkin sortin koodaaja (Senior Software Developer) ja peruspalkka on 8900€/kk. Viime vuonna tuohon päälle tuli tulospalkkioita yli 50000€, tänä vuonna tulospalkkioita on tullut yli 100000€ edestä (koska firman osake lievästi sanottununa raketoi ja tulospalkkiot pohjautuu osakkeen kurssiin). Toisesta firmasta tarjottiin miehelle 10000€/kk mutta noin pienen palkankorotuksen vuoksi mies ei viitsinyt vaihtaa, koska nykyisessä firmassa on mielenkiintoisemmat tehtävät.
Tällaisilla kansainvälisillä yrityksillä, joilla on palkanmaksukykyä, on usein toimipiste vain Helsingissä. Muut toimipisteet on sitten ulkomailla. Nämä ovat asettautuneet Helsinkiin, koska täällä on myös ne kovimmat osaajat. Ja vaikka näille kavereille kova palkka ei ole se juttu vaan mielenkiintoiset tehtävät, niin silti niille pitää maksaa kovaa palkkaa, jos haluaa ettei osaaminen kävele talosta ulos.
Minä puolestani olen työtön, enkä usko että jossain syrjäkylillä saisin sen helpommin töitä kuin Helsingissäkään.
Nämähän ei ole mitään normipalkkoja koodareille tai softakehittäjille. Jos edes ovat totta. Joko ap:n mies on jonkin tällä hetkellä kysytyn tekniikan huippuosaaja tai sitten on saanut ns. nokia-aikakautena hilattua palkkansa huippuluokkaan. Jälkimmäiset ovat usein ekana listalla kun palkkakuluja halutaan järkeistää. Noista summista voi ottaa puolet pois niin päästään todelliselle tasolle. Ja 50000 euroa tulospalkkioita vuodessa...sehän tarkoittaisi kuukausittain jaettuna peruspalkan päälle yli 4 tonnin bonuksia joka kuukausi. Ei kuulosta realistiselta. Ehkä jonkinlaisen osakeoption kautta voisi tuollaiset bonarit uskoakin.
Ap:lla on hyvin vääristynyt kuva pk-seudun keskimääräisestä palkkatasosta. En tiedä mitä se sinun miehesi on omasta työstään oikein kertonut tai mitä hän oikeasti tekee. Kaiken huippu on että olet itse työtön.
Tämä mitä kommentoit ei käsittääkseni ollut kylläkään ap:n kirjoittamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun ihan normaalissa työssäkäyvässä tuttavapiirissä on paljon henkilöitä, jotka lienevät sinun mittapuullasi suoranaisia kulttuuri- ja ravintolapalveluiden suurkuluttajia. Siksipä hekin viihtyvät mainiosti täällä pääkaupunkiseudulla. En siis omiin kokemuksiini perustuen tunne olevani mikään poikkeus, osa tutuistani käyttävät em. palveluja vielä paljon enemmän kuin minä (tyyliin pari kolme kertaa joka viikko + yli 5 ulkomaanmatkaa vuodessa). Vähemmänkin em. asioita harrastavana pidän erittäin tärkeänä, että on runsaasti vaihtoehtoja silloin kun sitä kulttuuri- tai ravintolaelämystä haluaa lähteä hakemaan. Toki sama valinnanpaljous koskee täällä esim. työ-, liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia muutoinkin.
Me harrastetaan fine diningia maksimissaan 10 kertaa vuodessa ja silti ahdistaa ajatus siitä, että jokainen kerta olisi kauhean ponnistuksen takana ja pitäisi matkustaa jonnekin kauas. Ja ihan on kiva että lounasruokapaikoissakin on vaihtelua. Vaikkei kaikissa huvituksissa tule käytyä, arvostan silti sitä, että siihen on optio.
Jos helsinkiläiselle puoli tuntia on kaukana, niin täytyy asua ihan ydinkeskustassa. Olen ymmärtänyt että keskustayksiön hinnalla saa omakotitalon puolen tunnin päästä Tampereen fine diningista. Kaikki eivät kuitenkaan halua asettaa ravintolaelämyksiä perheen perustamisen edelle. Ja suurimmalla osalla perheellisistä taas ei ole varaa perheasuntoon Helsingin ydinkeskustassa.
Olen kirjoittanut tämän jo monta kertaa tähän ketjuun, mutta kirjoitanpa taas. Ei todellakaan tarvitse asua ydinkeskustassa, vaan pääkaupunkiseudulla on paljon sijainteja joista pääsee tiheästi ja kattavasti liikennöivillä julkisilla 10-20 minuutissa ydinkeskustaan. Asun itsekin tuollaisessa paikassa, ja asuntojen hinnat ovat täällä merkittävästi keskustaa edullisempia. Se on superhelppoa lähteä fine diningiä harrastamaan, kun Suomen ainoat Michelin-ravintolat (+ kymmenet muut tasokkaat ravintolat) ovat 15 minuutin päässä omalta kotiovelta vaikka ei keskustassa asukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun ihan normaalissa työssäkäyvässä tuttavapiirissä on paljon henkilöitä, jotka lienevät sinun mittapuullasi suoranaisia kulttuuri- ja ravintolapalveluiden suurkuluttajia. Siksipä hekin viihtyvät mainiosti täällä pääkaupunkiseudulla. En siis omiin kokemuksiini perustuen tunne olevani mikään poikkeus, osa tutuistani käyttävät em. palveluja vielä paljon enemmän kuin minä (tyyliin pari kolme kertaa joka viikko + yli 5 ulkomaanmatkaa vuodessa). Vähemmänkin em. asioita harrastavana pidän erittäin tärkeänä, että on runsaasti vaihtoehtoja silloin kun sitä kulttuuri- tai ravintolaelämystä haluaa lähteä hakemaan. Toki sama valinnanpaljous koskee täällä esim. työ-, liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia muutoinkin.
Me harrastetaan fine diningia maksimissaan 10 kertaa vuodessa ja silti ahdistaa ajatus siitä, että jokainen kerta olisi kauhean ponnistuksen takana ja pitäisi matkustaa jonnekin kauas. Ja ihan on kiva että lounasruokapaikoissakin on vaihtelua. Vaikkei kaikissa huvituksissa tule käytyä, arvostan silti sitä, että siihen on optio.
Jos helsinkiläiselle puoli tuntia on kaukana, niin täytyy asua ihan ydinkeskustassa. Olen ymmärtänyt että keskustayksiön hinnalla saa omakotitalon puolen tunnin päästä Tampereen fine diningista. Kaikki eivät kuitenkaan halua asettaa ravintolaelämyksiä perheen perustamisen edelle. Ja suurimmalla osalla perheellisistä taas ei ole varaa perheasuntoon Helsingin ydinkeskustassa.
Olen kirjoittanut tämän jo monta kertaa tähän ketjuun, mutta kirjoitanpa taas. Ei todellakaan tarvitse asua ydinkeskustassa, vaan pääkaupunkiseudulla on paljon sijainteja joista pääsee tiheästi ja kattavasti liikennöivillä julkisilla 10-20 minuutissa ydinkeskustaan. Asun itsekin tuollaisessa paikassa, ja asuntojen hinnat ovat täällä merkittävästi keskustaa edullisempia. Se on superhelppoa lähteä fine diningiä harrastamaan, kun Suomen ainoat Michelin-ravintolat (+ kymmenet muut tasokkaat ravintolat) ovat 15 minuutin päässä omalta kotiovelta vaikka ei keskustassa asukaan.
Olen nyt Kulosaaressa kylässä ja täältä kestää 8min metrolla keskustaan. Eilen illalla olin Matinkylässä Espoossa ja bussimatka oli vain 15min Kamppiin. Tikkurilasta Vantaalta taitaa kestää vain 10min junalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että monessa pikkukaupungissa Helsingin neljän tonnin rivikoodari tienaa n. 2000 eur.
Kiitos tästä tiedosta. Tuttu poika joka vasta aloittelee opintojaan, sai jo vakipaikan 2000€/kk ja koeajan jälkeen 2500€/kk. Helsingissä siis vasta lukiosta päässeille maksetaan saman verran kuin maakuntien kokeneemmille koodaajille. M.O.T.
Tietysti kannattaa uskoa vauva-palstan asiantuntijoita. Ei esim. ole millään tavalla outo ajatus, että vaikkapa Elisa tai Telia maksaisi asiantuntijoilleen Oulussa, Jyväskylässä tai Tampereella n. 80 % pienempää palkkaa kuin Helsingissä. Ihan legitiimiltä väitteeltä kuulostaa ja minä ainakin uskon sen ihan suoralta kädeltä!
Ei tässä kukaan mistään Elisasta tai Teliasta ole puhunut, ja vielä vähemmän mistään Oulusta ja Tampereesta (elleivät ne sitten ole mielestäsi mainitsemiani pikkukaupunkeja). Monet pikkukaupunkien tekniikan alan nyrkkipajat maksavat insinööreilleen sun muille nörteilleen suorastaan naurettavia palkkoja ja tiedän tämän varsin hyvin omakohtaisesta kokemuksesta. Tuppukylän automaatio- tai ohjelmistosuunnittelija voi helposti tuplata palkkatasonsa pääkaupunkiseudulla eikä edes joudu pyörittämään puolta firmaa yksin kuten mainitsemissani nyrkkipajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen olet vähän väärässä ketjussa. Sinun pitäisi olla siinä ketjussa, jossa pohditaan onko pääkaupunkiseudulla asuminen sen arvoista vai pitäisikö kuitenkin muuttaa Manhattanille. Tässä ketjussa perustelusi ovat samanlaisia kuin joku tulisi kertomaan, että HIFK:n fanina ja kausikorttilaisena ei voi muuttaa pois Helsingistä koska HIFK on Helsingissä. Ei se tuo mitään lisäarvoa ketjuun, jonka avauksessa jo kerrotaan että pääkaupunkiseudulta muuttaminen on vaihtoehto. Sinulle se ei selvästikään ole vaihtoehto eli et ole kohderyhmää millään tavalla.
Tehdään niin, että minä päätän itse mihin ketjuun haluan osallistua.
Toki näin. Mielelläni luen miksi Helsinki on sinulle ainoa oikea paikka. Mutta ketjuunhan se ei sinänsä tuo mitään lisää kun tässä on lähtökohtana se, että on myös ihmisiä, joille Helsinki ei ole se ainoa mahdollisuus. Osa ihmisistä saattaa jopa ihan oikeasti harkita muuttoa pois. Ja sitten on ihmisiä, jotka ihan oikeasti asuvat muualla. Näitäkin ihmisiä varmasti kiinnostaa lukea miksi Jyväskylä on ihan huono kaupunki kun siellä ei ole tarpeeksi huippuravintoloita niille kulinaristien massoille, joiden vuotuista ravintolakäyntitarvetta eivät muutama kymmenen asiallista ruokapaikkaa tyydytä.
Ihan oikeasti ei ole tarkoitus alkaa sinua sensuroida, mutta kun nämä ketjut aina kääntyvät siihen, että helsinkiläisillä (osalla meistä) on aina tarve alkaa puolustella omaa kaupunkiaan ilman mitään syytä. Olen haistavinani sinunkin viesteissäsi sitä asennetta, että persoonaasi ja valintojasi vastaan on nyt hyökätty kun joku kehtaa kirjoittaa, ettei itse ihan välttämättä ole valitsemassa samoin.
Minun puolestani ihmiset saavat valita juuri kuten haluavat, ja itse asiassa olisi kaikkien kannalta hyvä asia jos sellaiset pääsisivät muuttamaan Helsingistä pois jotka eivät täällä viihdy. Itselläni on lähinnä vain tarve oikoa pahimpia virheellisiä käsityksiä ja argumentteja joita täällä esitetään (esimerkiksi ”pääkaupunkiseudulla ei ole luontoa”, ”pitää asua ydinkeskustassa tai muuten kulkeminen kestää x tuntia päivässä”, ”lapslle ei ole puistoja tai harrastusmahdollisuuksia”, ”Jyväskylässä on muutama kymmenen asiallista ruokapaikkaa” jne..) ;)
Tämähän se. ei siellä asuminen ole sen arvoista. 1500 eur yksiö, tampere vastaava 700 eur, palvelut lähempänä ja voi nauttia luonnosta ilman kehäteitä.
mitä helsingissä on, mitä muualla suomessa ei ole, on juuri ravintolat, museot, paikat jne. jos näissä ei käy 2-3 krt viikko, ei hommassa ole mitään mieltä.