Lue keskustelun säännöt.
Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.
Merkkaa niihin selvästi, että toivot, että ne tuhotaan lukematta. Ehkä saat jatkoaikaa ja ehdit vielä lukea ja hävittää ne itse joskus myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.
Merkkaa niihin selvästi, että toivot, että ne tuhotaan lukematta. Ehkä saat jatkoaikaa ja ehdit vielä lukea ja hävittää ne itse joskus myöhemmin.
En usko että se toive toteutuisi. Mun vanhemmat ja veljen puoliso on nimittäin ihan äärimmäisen uteliaita. Vanhemmat ovat aukoneet jopa mun kirjeitä luvatta saadakseen tietää mun asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.
Merkkaa niihin selvästi, että toivot, että ne tuhotaan lukematta. Ehkä saat jatkoaikaa ja ehdit vielä lukea ja hävittää ne itse joskus myöhemmin.
En usko että se toive toteutuisi. Mun vanhemmat ja veljen puoliso on nimittäin ihan äärimmäisen uteliaita. Vanhemmat ovat aukoneet jopa mun kirjeitä luvatta saadakseen tietää mun asioita.
Anna säilytykseen luotettavalle henkilölle ja pyydä tuhoamaan tarvittaessa.
koronakriisin keskellä hyvinkin ajankohtainen keskustelu
No tavallaan: pahimpina masennuskausina nakkelen kamaa roskiin koska ajattelen että se helpottaa omaisten taakkaa kun lopetan elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, mitä perikunta haluaa säästettävän? Esim. päiväkirja voi kiinnostaa, samoin kirjeet. Vanhempien kuoltua voi lukea, mitä he oikeasti ajattelivat, mutta eivät sanoneet. Tai millaisia asioita he kokivat.
Mun mielestä ne on just niitä säästettäviä, sitten pestyt jugurttipurkit keittiön kaapista ja vaatekaapista rikkinäiset ja muuten rähjääntyneet vaatteet pois. Historia on tärkeää jälkipolville, ei turha kaatopaikkavalmis roina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.
Merkkaa niihin selvästi, että toivot, että ne tuhotaan lukematta. Ehkä saat jatkoaikaa ja ehdit vielä lukea ja hävittää ne itse joskus myöhemmin.
En usko että se toive toteutuisi. Mun vanhemmat ja veljen puoliso on nimittäin ihan äärimmäisen uteliaita. Vanhemmat ovat aukoneet jopa mun kirjeitä luvatta saadakseen tietää mun asioita.
Mahtaa sulla olla helvetin mielenkiintoinen elämä, ja niillä urkkijoilla ei oo elämää ollenkaan. Todella omituista käytöstä, ja onneksi hyvin harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.
Merkkaa niihin selvästi, että toivot, että ne tuhotaan lukematta. Ehkä saat jatkoaikaa ja ehdit vielä lukea ja hävittää ne itse joskus myöhemmin.
En usko että se toive toteutuisi. Mun vanhemmat ja veljen puoliso on nimittäin ihan äärimmäisen uteliaita. Vanhemmat ovat aukoneet jopa mun kirjeitä luvatta saadakseen tietää mun asioita.
Mahtaa sulla olla helvetin mielenkiintoinen elämä, ja niillä urkkijoilla ei oo elämää ollenkaan. Todella omituista käytöstä, ja onneksi hyvin harvinaista.
Mun sisko lukee surutta toisten kirjeet vaikka se onkin rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä, tavallaan. siivoilen tuntemattomien ihmisten jätöksiä, vaatteita ja mällejä asunnostani. siivoan myös itseäni henkisesti siitä, että olen jatkuvasti tarkkailun ja haukkumisen kohteena. pieni henkinen kuolema parin vuoden aikana. harvinaista, mutta ikävästi totta. en haluaisi poliisijuttua tästäkään. ja korona-aika ei todellakaan tee tästä tilanteesta helpompaa.
Mummot ja mammat, miksei papatkin, voisivat siivota romppeistaan vähintään erilleen ne perintökalleudet ja muut jotka haluavat siirrettävän jälkipolville. Etteivät sitten joudu muun hamsterikuonan kera kaatopaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sairasta suhtautumista elämään ja toisiin. Tarvitset apua ap, kiireesti. Ilmoitan sinut poliisille.
Jätät siis vuosikymmenten roinasi perikunnan riesaksi.
- Älä tee sitä, jos haluat, että ajattelevat sinua lämmöllä siinä vaiheessa kun he ovat väistämättömän edessä.
Nim. kokemusta on esim. 40 vuoden papereiden setvimisestä ja tärkeiden dokumenttien erottelusta turhanpäiväisestä sälästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äiti sairasti syöpää. Hän oli boheemi ihminen, mutta alkoi tehdä kuolinsiivousta. Äiti oli laittanut kaikki vaatteensa valmiiksi käteviin muovisiin muuttolaatikoihin.
Tärkeät paperit eivät valitettavasti olleet yhdessä nipussa. Esim. puhelinosakkeen osakekirjaa ei löytynyt mistään. Se piti kuolettaa käräjäoikeudessa ja tehdä uusi puhelinosake.
Ystäväni äiti oli tehnyt ainoalle tyttärelleen kansion, jossa luki tyttären nimi. Siellä oli kaikki tärkeät paperit: testamentti, asunto-Osakekirja yms.
Vanhat asiakastiedostot ja paperit pitäisi skannata ja tallentaa pilvipalveluun.
Oman nuoruuden kirjeet pitäisi tuhota. Niillä ei ole mitään tunnearvoa edes minulle.
Omaa laiskuutta, etten ole tätä kirjeiden tuhoamista ja asiakastietojen skannaamista jo tehnyt aikaisemmin.
Tärkeät paperit ovat ihan hyvässä tallessa. Kansioissa tai muovitaskuissa.
Jatkuvasti vähennän tavaran määrää.
Koti on paljon siistimpi kuin turhaa paperia ja krääsää ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat asiakastiedostot ja paperit pitäisi skannata ja tallentaa pilvipalveluun.
Kai minä olen foliohattu, mutta pilvipalvelut ovat viimeinen paikka, jonne tärkeät paperini laitan.
Pitäisi kyllä aloittaa. En ole saanut aikaiseksi. Mä olen niitä joilla on jogurttipurkit kuivauskaapissa viime vuosituhannelta... Jos ne heittää pois, varmaan seuraavana päivänä tarviis jotain mihin kylvää raiheinää.
Mitä jos on kaapit (no, yksi kaappi) täynnä seksileluja, pornovaatteita ja -kenkiä? Dildoja, tappeja, strap on, liukkaria jne jne. Tietokoneen kovalevyllä kuvia ja videomateriaalia minusta ja vähän muistakin. Kasvot ei sentään niissä näy, mutta joku tarpeeksi tuttu voi silti tunnistaa. Jos nyt kuolisin, sukulaiset saisivat kaappeja siivotessaan melko unohtumattomia muistoja rakkaasta edesmenneestä. Eipä noita tavaroita voi poiskaan heittää vielä...
M34
Mä oon nyt koronan tultua alkanut miettimään että pitäisikö tuhota vanhat päiväkirjat. Tuntuu vain että pitäisi lukea ne ensin, kun en halua tuhota ennen kuin tiedän että oliko ne teiniaikojen ajatukset mielenkiintoisia. Muuten mulla ei ole juurikaan kuolinsiivottavaa, pienessä yksiössä kun asun. Kuitenkin jos kuolisin, niin en halua että mun vanhoja päiväkirjoja luetaan. Itse haluaisin kuitenkin lukea ne ennen tuhoamista, mutta ei olisi oikein aikaa. Niitä on monta paksua kirjaa. Mitähän tässä tekisi. Mulla on paljon vakaviakin perussairauksia, joten koronan kanssa ei todennäköisesti käy hyvin.