Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Olen hävittänyt jo lähes puolet tavaroistani, erityisesti lähes kaiken henkilökohtaisen: kymmeniä valokuvia, lähes tuhat kirjettä, matkakertomukset ym. Maanpäällinen eloni on viime vuodet ollut melko huomaamatonta eikä paljon merkkejä tule jäämään, että olen täällä käynytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, ajattelin elää vielä 10-50 vuotta.
Noutaja ei välitä kuinka pitkään olit itse ajatellut elää.
Lähtö voi olla nurkan takana.
Mitä sitten? Meinaatko että nurkat pitää olla siivottuina sitä varten?
Suuret ikäluokat pilasivat tulevaisuuden kirjoitti:
Suuret ikäluokat ovat pilanneet tulevaisuuden. Suuret ikäluokat ovat hamstranneet omakotitalot, kesämökit ja kaupunkiasunnot täyteen tavaraa. He ovat halunneet vaurastua hinnalla ja keinolla millä hyvänsä. Ahneella tavarankeräysvimmallaan ja lentomatkustelulla - halvoilla pakettimatkoilla Kanarian saarille, Espanjaan, Turkkiin ja Kreikkaan - he ovat pilanneet ympäristön. Omakotitaloissa on pahimmillaan kolmessa kerroksessa tavaraa ja autotallit, varastot ja muut piharakennukset lisäksi tupaten täynnä. Katsokaa joskus vanhan, yli 60-vuotiaan naisen vaatekaappiin! Vanhoilla naisilla on kaapit ja komerot täynnä turhaa ja osin pitämätöntä vaatetta ja kenkiä löytyy kuin Imelda Marcosilta. Vaatteilla ja kengillä vaatettaisi isommankin kylän!
Mistähän tämä hillitön tavaran keruu ja hamstrausvimma johtuu? Hyvätuloisten ja varakkaitten suurten ikäluokkien asunnotkin ovat aivan ylisuuria heidän asumistarpeisiinsa nähden. Noin 70-vuotias pariskunta tai yksinasuva eläkeläismuori tai eläkeläispapparainen ei tarvitse 150-200 neliön omakotitaloa mihinkään! Pieni kerrostalo- tai rivitalokaksio riittää hyvin.
Lapset ja lapsenlapset toki maksavat ympäristötuhot ja luonnon saastuttamisen!
No kukas ne omakotitalot ostaa?
Aattelin polttaa kaikki paperit. Autossa oottavat nuotiota. Valokuva kansiot ym muistot jo poltettu. Tilit tyhjäksi, ja aattelin myyä asunnon ja ostaa asuntoauton ja ajella niinkauan kun jaksaa, sitten yks kaunis päivä ajaa jyrkänteeltä mereen. Sukulaiset eivät saa ikinä mitään minulta, ei edes tietoa kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta! Myyn kaiken omaisuuteni. Tilaan pizzaa joka päivä. Vien laatikon roskiin ennen pizzan syömistä. Jos tukehtuisin syödessäni laatikko jäisi lojumaan asuntooni. Tilaan arkun, ja makaan siellä odottamassa kuolemaa. Arkkuvaatteet on lattialla testamentin vieressä.
Muistinko kaiken?
Syö se pizza mieluummin pizzeriassa ja hesssburgerilla hampurilaiset. Turha roudata kotiin saakka.
Arkussa voi myös nukkua kunhan laitat patjan ja tyynyn.
Arkkuvaatteet tietty pyjaman tilalle.
Testamentti laminoituna kehyksissä siinä näkyvillä seinällä.
Ai joko aloitin, minä lopetin jo. Täällä makaan ja odotan noutajaa.
Vierailija kirjoitti:
Aattelin polttaa kaikki paperit. Autossa oottavat nuotiota. Valokuva kansiot ym muistot jo poltettu. Tilit tyhjäksi, ja aattelin myyä asunnon ja ostaa asuntoauton ja ajella niinkauan kun jaksaa, sitten yks kaunis päivä ajaa jyrkänteeltä mereen. Sukulaiset eivät saa ikinä mitään minulta, ei edes tietoa kuolemasta.
Surullista ettei sulla ole lapsia. Susta ei oikeasti jää minkäänlaista muistoa tänne maan päälle. Mutta toisaalta, miksi pitäisikään. Tällä pallolla on 7 miljardia ihmistä, pitääkö sitä jokaista mattia ja maijaa muistaa...
Vierailija kirjoitti:
Ai joko aloitin, minä lopetin jo. Täällä makaan ja odotan noutajaa.
Siellä taas joku vitsikäs väärinymmärtäjä. Kuvitteletko että kuolinsiivous tarkoittaa sitä että lopetetaan eläminen?
Vierailija kirjoitti:
En. Elän vielä.
Konmaritus on hysteeristen naisten oireilua.
Kuolinsiivous on eri asia kuin konmaritus vaikka siinä paljon samaa onkin. Eli turhasta roskasta ja roinasta päästetään itsensä irti.
Huomaa että täällä monet kommentoijat eivät ole yhtään kuolinpesää peranneet, eikä varsinkaan mitään omakotitaloa ja varastoineen ja latoineen missä on tavaraa useamman ihmisen säilöminä.
Jo pelkästään vainajan papereiden läpikäyminen on usein tuskallinen prosessi perillisille, ja jos ne tärkeät paperit on ties missä monen metrin korkuisten säläpapereiden joukossa niin sen plärääminen suuren surun keskellä on aika ankeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittelin kuolinsiivousta, mutta lapset sanoivat, että ei tarvitse.
He lupasivat hoitaa asian. Hommaavat kuolemani jälkeen vaihtolavan ja kantavat kamani sinne ja ajavat kaatikselle.
Jospa kuotenkin hoitaisit omat tavarasi ihan itse.
Oma äitinikin lähti hävittämään tavaroita, ettei meille lapsille jää liikaa siivottavaa. Sanottiin, että annna olla, hoidetaan se kyllä. Miksi ihmeessä vanhan, huonokuntoisen ihmisen pitäisi järjestellä isolla työllä sellaista (tyhjien laatikoiden hakua ja täysinäisten kuljettamista rollaattorilla, ilman autoa) , minkä me tekisimme hetkessä. Äidillä ei ollut yksiössään montaa huonekalua, eikä mitään sellaista roinaa, joka olisi ollut meille ylivoimaista hävittää.
Kuolinsiivouksen idea on juuri se että se turhan tavaran hävittäminen tehdään silloin jo kun sitä vielä jaksaa, ei vasta kasikymppisenä, vaan viisikymppisenä kun lapset on lähteneet maailmalle eikä itsekään enää niin haali lisää tavaraa kun kaikkea jo on ja suuri osa ihan turhaa.
Jos äitisi halusi siivota asuntonsa, niin olisit autosi kanssa mennyt auttamaan hetkessä.
66 v. kirjoitti:
Aloitin juuri!
Tai oikeastaan siivoilen mahdollista muuttoa varten. Tänään meni roskiin monta paperikassillista vanhoja ruokareseptejä, epämääräisiä lehtileikkeitä, ohjeita ja ns. ruoanlaittolehtiä.
Heitin jälleen pois vanhoja käyttämättömiä pussi- ja aluslakanoita tyynyliinoineen.
Ensi viikolla jatkan astioista. Olen jo kantanut arabiaa keräykseen. Noita vielä riittää. Omat henkilökohtaiset ”paperit” olen jo saanut aika vähiin. Jokunen koulu-ja työtodistus jäljellä. Lähinnä muistoina, en ole enää työelämässä.
En kyllä millään raaski kerralla luopua kaikesta vaan vähitellen. Jääkööt sitten perillisten huoleksi.
Mihin keräykseen ne arabiat olet vienyt, ja heititkö siis roskikseen uusia pussilakanoita? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Oletko varannut jo arkun ja ruumispussin ap. Sinulla on hyvin omituinen suhtautuminen elämään. Menet perse edellä hautaan.
Kuolema kuuluu elämään samalla tavalla kuin syntyminen, molemmat on kaikilla.
Sinä suhtaudut kummallisesti elämään kun et varaudu tulevaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
No tottakai konmarituksen jälkeen piti tulla jotain kovempaa kamaa. Ja senkin jälkeen jotain pitää keksiä! Mikähän se olis? Täydellinen omaisuuden lahjoittaminen ja viimeisten elinvuosien viettäminen tiibetiläisessä luostarissa ilman kontakteja omaisiin?
Kyllä kuolinsiivousta on tehty aina, kaikki järkevät ihmiset, nyt sille on vaan sanottu nimi ja se on tullut julkisuuteen kun joku kirjoitti siitä kirjan.
Ei kuolinsiivous ole mitään konmarittamisesta kovempaa. Vaan sitä että siivotaan omasta elämästä turhat roskat pois niin ettei perillisten tarvitse käydä läpi sinun roskiasi samalla kun suree poismenoasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa joskus kun on ollut pahoina työstressikausina kämppä ihan kauhea läävä, minut on lopulta motivoinut siivoamaan juuri se ajatus, että olisi se noloa, jos nyt kuolisin tänne vaikka sydänkohtaukseen ja sitten löytäisivät minut sen siivon keskeltä. Ajattelisisvat, että oli se onneton ja alkoholisoitunut ihminen (kaljatölkkejä ympäriinsä), vaikka pinnalta näytti niin tasapainoiselta.
Joo. Nyt ne sitten ajattelee, että oli niin köyhä, että joutui viemään kaljatölkitkin kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt ne d1ldot kannattaa siivota ja tuollaiset pois.
Mitäs jos kuoletkin vaikka vasta parinkymmenen vuoden päästä? Olisit voinut nauttia dildoistasi vielä ehkä monta vuotta... Ja luule, että jokainen täyspäinen aikuinen ihminen kyllä tietää isällään ja äidillään olleen seksielämää muutenkin
Nostanpa tätä, sillä olisi ajankohtaista jatkaa keskenjäänyttä raivausta.
Tärkeintä olisi saada paperiasiat kuntoon oikeasti siltä varalta, etten pysty itse niitä jatkamaan.
Meillä on yritys ja olen monessa yhdistyksessä vastuussa, niin voisin kuvitella etteivät selviäisi hommista helpolla, mikäli joutuisivat selvittelemään sotkuiset paperini
Vierailija kirjoitti:
Kun oma äiti kuoli äkillisesti vain muutaman vuoden vanhempana kuin minä nyt, työikäisenä, niin nyt muuton yhteydessä lähtee tavaraa kierrätykseen laatikkotolkulla. Eli kyllä, en halua lasteni joutuvan roudaamaan kaapin perällä tyhjänä panttina lojuvaa kamaa mihinkään.
Mun äiti kuoli 83v ikäisenä. Koko talo oli täynnä tavaraa ja vaatteita, joita ei huolinut kukaan. Jäteasemalle meni kaikki. Hän oli loppuun asti täysin järjissään ja toimintakykyinen, mutta ei vienyt rojujaan roskiin. Jotenkin likasi muistoaankin kun jouduin sotkun siivoamaan.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt ne d1ldot kannattaa siivota ja tuollaiset pois.
Ajattelin jättää omani perinnöksi, sisään ajettu, hyväksi havaittu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sairasta suhtautumista elämään ja toisiin. Tarvitset apua ap, kiireesti. Ilmoitan sinut poliisille.
Mitä sairasta tässä on? Olen itsekin sen verran tehnyt, että tuhonnut sen mitä en koskaan halua muiden löytävän ja lukevan, jos esim yksikaksi kuolisin vaikka onnettomuudessa ja olen jakanut miljoona valokuvaa kaikille lapsilleni tasapuolisesti plus yhden kasan minulle ja miehelleni. Mitä sairasta tässä on ??
Kuolinsiivouksessa ehkä tärkeintä minusta on, että tärkeät paperit olisi helposti löydettävissä.
Meidän työhuoneessa yli 70 mappia ja irto papereita järkyttävä määrä eli nuo olisi saatava ensimmäisenä kuriin.
Pankki ja vakuutus ym viralliset paperit tiettyyn paikkaan ja sinne myös hautaustoiveet sekä testamentin kopio.
Nämä kun kunnossa voi alkaa tyhjentää niitä turhia roinia