Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhosin kaiken pornon, omat nolot kuvat ja arkaluontoiset asiakirjat.

Olen vasta 55v, mutta kaiken varalta. Kaikki vanhat asiat ei kuulu lapsilleni.

Meillä on appiukon perintönä iso pino pornolehtiä 80 -luvulta ja lapset todennäköisesti luulee niitten olevan meidän.

Myykää ne. Eiköhän niistä saa hyvän hinnan keräilijältä :D

Vierailija kirjoitti:

Noh, esimerkiksi vanhempana varmaan voi jo ajatella tällaista. Tai siis jos maailmankuva on sellainen, että kaikki elää vanhoiksi. Vaikka oisit 15 vuotias, niin sut voidaan tappaa matkalla kauppaan tai voit saada sen sydänkohtauksen. 😂 Eli jos esimerkiksi erääntyvistä laskuista pitäisi aina tehdä omaisille joku selvitys, niin tekisit selvityksen jokaisesta laskusta. Jokaisesta menosta. Aina. Eli eläisit vaan sitä varten, että joskus kuolet?

Ei niistä laskuista selvityksiä tarvi, mutta kun ne on yhdessä tietyssä paikassa eikä pitkin kämppää, niin löytyvät tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhosin kaiken pornon, omat nolot kuvat ja arkaluontoiset asiakirjat.

Olen vasta 55v, mutta kaiken varalta. Kaikki vanhat asiat ei kuulu lapsilleni.

Meillä on appiukon perintönä iso pino pornolehtiä 80 -luvulta ja lapset todennäköisesti luulee niitten olevan meidän.

Myykää ne. Eiköhän niistä saa hyvän hinnan keräilijältä :D

Ei ihan helppo tuote lähteä myymään vai onko joku vinkki antaa missä ne ostajat ovat?

Jos on paljon paperia, joita omaisten ei tarvitse nähdä, eikä voi niitä kätevästi polttaa, kannattaa ostaa paperisilppuri. Halpismallitkin käy. Vähentää vitutusta kun ei tartte manuaalisesti repiä ja tarkistaa tuhoutuuko semmoiset tiedot papereista, joita naapureiden ei tarvitse löytää roskiksesta esim. henkilötunnus. Kelapapereissa henkilötunnus voi olla useamalla sivulla ja useammassa kohtaa. Varmasti juu läheisiä kiinnostaa esim. rakkaus(porno)kirjeet, mutta ne ei kuulu heille ainakaan minun. Eipä sillä mitään väliä sinänsä olisi, koska sit ku on nirri pois niin se on pois. Mut sit jos on after life ja joskus tulee hihittelevät läheiset vastaan niin siinä sitä sitten ollaan. Toivottavasti seksileluni eivät järkytä. 

Tapan itseni lähiaikoina ja olen tässä pari viikkoa tyhjentänyt asuntoa ja järjestellyt tavaroita. Pakkaan jäljelle jääneet tavarat muutamaan laatikkoon niin vanhempieni ei tarvitse kuin kantaa laatikot ulos ja kuolinpesä on siivottu.

Vierailija kirjoitti:

Tapan itseni lähiaikoina ja olen tässä pari viikkoa tyhjentänyt asuntoa ja järjestellyt tavaroita. Pakkaan jäljelle jääneet tavarat muutamaan laatikkoon niin vanhempieni ei tarvitse kuin kantaa laatikot ulos ja kuolinpesä on siivottu.

Olisiko jotain muuta mahdollisuutta kuin tappaa itsensä?

Vanhat Jallut,  Kallet  ja tuhmat videot!

Vierailija kirjoitti:

Tapan itseni lähiaikoina ja olen tässä pari viikkoa tyhjentänyt asuntoa ja järjestellyt tavaroita. Pakkaan jäljelle jääneet tavarat muutamaan laatikkoon niin vanhempieni ei tarvitse kuin kantaa laatikot ulos ja kuolinpesä on siivottu.

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/hae_neuvoja_ja_apua/Pages/def…

Olen hyvinkin mummoiässä ja vähentänyt vuosien mittaan kaikkea tarpeetonta pois lähinnä syystä, kun olen muuttanut aina pienempään asuntoon.

Nyt asun kivassa uudehkossa kaksiossa ja vieläkin pitää vähentää. Kirjoista luovuin myös vähitelleen , niitä oliki yksi seinällinen täynnä.

Valokuvia on tullut myös vähennettyä. Sellaiset pois, millä ei ole merkitystä kenellekään. Matkoilla otettuja. Vanhat kellastuneet pois. Paperisia valokuvia ei ole tullut teetettyä yli kymmeneen vuoteen. Tallennetut kuvat koneelta kävin läpi ja poistin niistäin yli 1000 kuvaa, jäljelle jäi parituhatta.

Näytti aika hurjalta, kun Tv:s oli jokin ohjelma, jossa ammattilaiset tyhjensivät edesmenneen huoneistoa. Kokonaiset valokuva-albumit vain roskasäkkiin !  Ei siis niitäkään kannata isommin säästää jälkipolville, kun eivät välttämättä arvosta mennyttä isovanhempien elämän kuvahistoriaa. Mihin ollaan menossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittelin kuolinsiivousta, mutta lapset sanoivat, että ei tarvitse.

He lupasivat hoitaa asian. Hommaavat kuolemani jälkeen vaihtolavan ja kantavat kamani sinne ja ajavat kaatikselle.

Jospa kuotenkin hoitaisit omat tavarasi ihan itse.

Oma äitinikin lähti hävittämään tavaroita, ettei meille lapsille jää liikaa siivottavaa. Sanottiin, että annna olla, hoidetaan se kyllä. Miksi ihmeessä vanhan, huonokuntoisen ihmisen pitäisi järjestellä isolla työllä sellaista (tyhjien laatikoiden hakua ja täysinäisten kuljettamista rollaattorilla, ilman autoa) , minkä me tekisimme hetkessä. Äidillä ei ollut yksiössään montaa huonekalua, eikä mitään sellaista roinaa, joka olisi ollut meille ylivoimaista hävittää.

Vanha, huonokuntoinen ihminen tuskin kirjoittelee netissä vauvapalstalle.

Totta. Voi olla, että minuakin vanhempia on. Eikä ne kaikki kirjoittele täällä. Tv Mummo88v

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sairasta suhtautumista elämään ja toisiin. Tarvitset apua ap, kiireesti. Ilmoitan sinut poliisille.

Ei vittu, tällaiset vatipäät luulee että poliisit ilahtuu kun tukitte niiden vinkkilinjat jollain keskustelupalstadraamapaskalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhosin kaiken pornon, omat nolot kuvat ja arkaluontoiset asiakirjat.

Olen vasta 55v, mutta kaiken varalta. Kaikki vanhat asiat ei kuulu lapsilleni.

Meillä on appiukon perintönä iso pino pornolehtiä 80 -luvulta ja lapset todennäköisesti luulee niitten olevan meidän.

Myykää ne. Eiköhän niistä saa hyvän hinnan keräilijältä :D

Ei ihan helppo tuote lähteä myymään vai onko joku vinkki antaa missä ne ostajat ovat?

Facebook-kirppis ja työpaikan intranetin/yammerin kirppiksellä🌝😚😚

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhosin kaiken pornon, omat nolot kuvat ja arkaluontoiset asiakirjat.

Olen vasta 55v, mutta kaiken varalta. Kaikki vanhat asiat ei kuulu lapsilleni.

Meillä on appiukon perintönä iso pino pornolehtiä 80 -luvulta ja lapset todennäköisesti luulee niitten olevan meidän.

Myykää ne. Eiköhän niistä saa hyvän hinnan keräilijältä :D

Ei ihan helppo tuote lähteä myymään vai onko joku vinkki antaa missä ne ostajat ovat?

Facebook-kirppis ja työpaikan intranetin/yammerin kirppiksellä🌝😚😚

No eipä oo kanttia omalla profiililla lähteä myymään pornoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut lapsille, että mun jälkeen pyytäkää roskalava pihalle ja siivousfirma tyhjentämään kämpän. Muuta ei tarvita, minulla ei ole mitään arvokasta.

Tuollainen puhe on jälkeläisistä ikävää kuultavaa!

Ei ole. Kun äitini kuolee, tilaan roskalavan. Hän on hamstraajaluonne. Ainoa mitä haluan, on valokuvat.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa aika säälittävältä jos jokut elävät niin että heistä olisi mahdollisimman vähän vaivaa sitten kun kuolee. Varsinkin jos siihen on oletettavasti kymmeniä vuosia aikaa.

Mutta miksi hamstrata nurkkiin kaikenlaista turhaa krääsää? Itse olen aloittanut turhien tavaroiden karsimisen. Uskomatonta, mitä kaikkea kaapit vetävät sisäänsä. Tarkoitus ei kai ole heittää itselle tarpeellista tavaraa pois. Mutta tarpeettomat paperit, vaatteet voi heittää menemään. Itse löysin käyttöohjeita ja takuukuitteja  laitteisiin, joita en edes enää omista.

Vierailija kirjoitti:

Olen hyvinkin mummoiässä ja vähentänyt vuosien mittaan kaikkea tarpeetonta pois lähinnä syystä, kun olen muuttanut aina pienempään asuntoon.

Nyt asun kivassa uudehkossa kaksiossa ja vieläkin pitää vähentää. Kirjoista luovuin myös vähitelleen , niitä oliki yksi seinällinen täynnä.

Valokuvia on tullut myös vähennettyä. Sellaiset pois, millä ei ole merkitystä kenellekään. Matkoilla otettuja. Vanhat kellastuneet pois. Paperisia valokuvia ei ole tullut teetettyä yli kymmeneen vuoteen. Tallennetut kuvat koneelta kävin läpi ja poistin niistäin yli 1000 kuvaa, jäljelle jäi parituhatta.

Näytti aika hurjalta, kun Tv:s oli jokin ohjelma, jossa ammattilaiset tyhjensivät edesmenneen huoneistoa. Kokonaiset valokuva-albumit vain roskasäkkiin !  Ei siis niitäkään kannata isommin säästää jälkipolville, kun eivät välttämättä arvosta mennyttä isovanhempien elämän kuvahistoriaa. Mihin ollaan menossa?

Kaikesta muusta pystyn luopumaan, mutta en valokuvista. Teetän edelleen paperikuvia, en tosin kaikista kuvista. Toivon, että lapseni myös arvostaisivat niitä paperikuvia. Heillä tuntuu olevan kiinnostusta niihin, vaikka aikuisia jo ovatkin.

Muutin kolmiosta, jossa olimme asuneet minä ja kaksi lastani, heidän aikuistuttaan, toiselle puolelle Suomea.

Nykyinen asunto puolta pienempi.

Jo muuton yhteydessä myin, lahjoitin ja heitin pois tavaraa.

Uuden asuntoni kellarivarastoon kelpuutin vielä kirpparilla myyntiin sopivat tavarat.

Itse asunnossa on vain tarpeellinen, mikä minun kohdallani tarkoittaa esim. lasiovista astiakaappia, jossa lempiastiastoni.

Juha Vainio - Kun mä kuolen

Olen aloittanut ja tehnyt. Jo ennenkuin asialle keksittiin nimi.

Erittäin terveellistä.

Suosittelen.

Olen omistanut elämäni neljälle lapselle ja elänyt täyttä elämää. Pidän myös kauniista tavaroista, taiteesta, käsitöistä ja jopa kauniit kuvat puhuttelevat. Pidän juhlista ja kauniista astioista yms. En tod aio luopua mistään vain siksi, että aikuiset lapset eivät rasittuisi liikaa, kun joutuvat asuntoni joskus tyhjentämään. Olen sitä mieltä , että äidin henk.kohtaisten tavaroiden ja itsellekin muistoja tuovien tavaroiden käsittely saakin herättää tunteita.