Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?

Tietenkin, olenhan jo 27-vuotias.

Noloa on, kun on dildoja ja muuta. Apua, en voi mitenkään kuolla. Tai ehkäpä on luovuttava kaikesta mitä en halua läheisteni nähdä.

Itse ajattelin kanssa siivota ensi viikolla. En kuolinsiivousajatuksella, kun en termiä tätä ennen ole tiennyt, mutta ehkä nyt voisi sillä silmällä.

Ei sitä koskaan tiedä. Itseäni ahdistaa ajatus äidin asunnon siivoamisesta, kun hän hieman hamsteri on. Jos en itse kuole sitä ennen tai ole ulkomailla, homma on todennäköisesti minun kontolla. Sisaruksiin ei oikein voi luottaa. En juuri mitään keksi mitä haluaisin pitää, ehkä valokuvia, joten todennäköisesti palkkaisin avukseni raivaajat. Riitelemään en rupea, joten jos kaatopaikalle kuljettajaminen ei kelpaa, saa siskoni hoitaa asian ihan itsekseen.

Joskus voi käydä näinkin:

Äitini kuoli ennen vanhuutta ja häneltä jäi kaunis asunto, hyviä ja uudehkoja huonekaluja ja astioita sekä elektroniikkaa ja siistejä ja laadukkaita vaatteita ja kenkiä ja lakanoita jne. Kaiken nuhjuisen poisheitto on ollut helpointa, mutta on paljon, minkä haluaisi säilyttää itse.

Joo siis kyllä mäkin kieltämättä kun karsin tavaraa/siivoan niin usein mietin että nyt jos kuolen niin ei jää mitään noloa kaappiin eikä karseita romumääriä muiden riesaksi. Ja olen vasta reilu 30 vuotias mutta mistäpä sitä tietää. Appivanhempani asuvat kahdestaan isossa, noin 200 neliöisessä kodissa joka on täynnä tavaraa. He ovat säästäneet kaiken. Kyllä kieltämättä mietin kuinka raskas homma tulee heidän lapsilleen raivata tämä asunto kun aika heistä jättää. Omat vanhempani onneksi tekivät tämän työn noin vuosi sitten.

Ot vielä niin olen kerran joutunut soittamaan ambulanssin kotiimme ja hittoku hävetti kun oltiin just koko perhe sairastettu pari viikkoa ja voimat loppu niin ei oltu paljoa siivoiltu. Nykyään pidän aina perussiisteyttä yllä kotona juuri näitä tilanteita varten. 😱 Ei tartte sitten ensihoitajille raivata polkua asuntomme läpi potilaan luo.

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi käydä näinkin:

Äitini kuoli ennen vanhuutta ja häneltä jäi kaunis asunto, hyviä ja uudehkoja huonekaluja ja astioita sekä elektroniikkaa ja siistejä ja laadukkaita vaatteita ja kenkiä ja lakanoita jne. Kaiken nuhjuisen poisheitto on ollut helpointa, mutta on paljon, minkä haluaisi säilyttää itse.

Tutulta kuulostaa. Ongelma on vaan siinä, että kenenkään kotiin ei mahdu lisää huonekaluja, tai ne ovat itselle tarpeettomia. Myöskään useammalle televisiolle, mikrolle, vedenkeittimelle jne. ei ole tarvetta eikä säilytystiloja. Vaatteet aivan väärän kokoisia.

Meillä päädyttiin siihen, että sisaruksista jokainen valitsi mitä itselleen halusi, huonokuntoinen tavara vietiin kierrätykseen ja roskiin, loput hyväntekeväisyyteen. Mistään ei tarvinnut tapella, asunto saatiin nopeasti tyhjäksi (siitä tuli kuukausittaisia kuluja), ja hyväkuntoisista tavaroista on toivottavasti iloa jollekin niitä tarvitsevalle.

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi käydä näinkin:

Äitini kuoli ennen vanhuutta ja häneltä jäi kaunis asunto, hyviä ja uudehkoja huonekaluja ja astioita sekä elektroniikkaa ja siistejä ja laadukkaita vaatteita ja kenkiä ja lakanoita jne. Kaiken nuhjuisen poisheitto on ollut helpointa, mutta on paljon, minkä haluaisi säilyttää itse.

No siis. Ei ole tarkoitus heittää pois *kaikkea*. Ennemmin selvä roska ja järjestää loput loogisesti. Itseäänkin varten. Meillä vanhemmat ovat jo aikaa sitten kysyneet ja mitä huonekaluja yms. lapset tahtovat. Osa on vaihtanut omistajaa jo heidän eläessään. Ei tarvitse odottaa kuusikymppiseksi sitä virkattua pöytäliinaa jota oma äiti ei koskaan käytä tms.

Mun appiukko taas on jemmannut tavaraa täynnä olevaan taloonsa ison rahasumman ja unohtanut minne sen laittanut.

Ei osaa päättää luopuako tavaroista vai ei, jos niissä onkin se rahakätkö. Ei luota pankkeihin ja nyt peeaa. Tartteis velkojen maksuun myydä jotain jottei mene talo ulosottoon. Ollaan tarjottu apua järjestelyyn ja siivoamiseen, muttei suostunut.

Kuvittelee vissiin että löydetään kätkö ja pöllitään rahat. Joskus tuntuu ettei kaikki oo kotona noilla jotka tavaroihin takertuvat.

Mielessä on käynyt muutaman kerran. En haluaisi, että lapset joutuvat tutkimaan sekaisia komeroita ja vielä sekaisempaa ullakkoa, eli siivota pitäisi ;)

Kävin palstalla ja menenkin pois, ylläpito haluaa kirjoitella sivutolkulla yksinään kuolinsiibouksesta?!?

Pirteää sunnuntaihuvia!

Vaihtoehtoisesti aloitukset nostettu vuosilta 2008 ja paskasta väännetään.

Minua hämmentää se, että kuolemaan liittyen tulee aika kummallisia kommentteja. Kaikkihan me kuolemme. Olen nyt 77-vuotias mummeli ja aikanaan olin hyvin kiitollinen siitä, että isäni ja äitini olivat eläessään tehneet selvän paperin siitä, millaiset hautajaiset he haluavat. Tuhkaus, vierasluettelo, mitä tavaroita he halusivat lahjoittaa kenellekin jne. Rakkaan mieheni kanssa sovimme järjestelyistä hänen elinaikanaan ja minä puolestani jätän pojalleni ohjeet.  Hoidin miestäni hänen pitkäaikaisen sairautensa ajan ja nyt kun olen yksin,  minulla on aikaa poistaa kaapeista turhat tavarat. 

Ei tässä nyt mitään ihmeellistä ja uutta ole. Jos on keski-ikäinen ja sukulaisiaan menettänyt, niin väistämättä on joutunut kuolinpesiä raivaamaan. Tietysti tulee mieleen, että se kannattaisi tehdä jo itse eläessään. Mitä järkeä muutenkaan on pariskunnan asua isoa taloa kaksistaan vain sen takia, että kaikenlaista turhaa rojua on nurkat täynnä? Aika vähän sitä ihminen lopulta tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Kävin palstalla ja menenkin pois, ylläpito haluaa kirjoitella sivutolkulla yksinään kuolinsiibouksesta?!?

Pirteää sunnuntaihuvia!

Vaihtoehtoisesti aloitukset nostettu vuosilta 2008 ja paskasta väännetään.

Ehdottomasti paras ketju tämä pitkiin aikoihin.

Olen aloittanut siivouksen jo keväällä ja nyt Saan intoa jatkaa näitä lukemalla

Kaverini joutui parikymppisenä siivoamaan äitinsä ison talon vuosikymmenten tavaroista. Isä oli jo kuollut aiemmin. Ystävä on miespuolinen eikä kovin järjestelmällinen itsekään joten tehtävä oli ehkä senkin takia vielä raskaampi.

Joku on täälläkin ollut toista mieltä, mutta itse en halua samaa omille lapsilleni. Ihan jo se, että jos haluaa hillota vaikka vanhoja joulukortteja tai muovikuoria varastossa, pitää ne edes siististi nipuissa yhdessä laatikossa. Ne laatikot on sitten helppo kipata roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?

Eikö meidän kaikkien olisi tarkoitus elää elämänsä niin pitkään kuin sitä on suotu. Elää elämänsä niiden tavaroiden keskellä kuin itse haluaa. Miksi koti pitäisi sisustaa sen mukaan kuin perilliset haluaa?

Ehkä olen itsekäs, kun haluan asua omaan makuuni sopivien tavaroiden keskellä. Kalenterit ja paperit, joita en kenenkään toisen halua näkevän, olen hävittänyt.

Meidän taloyhtiö innostui ajatuksesta ja ensi viikolla on tulossa jätelava pihaan. Minusta ihan hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Eikö meidän kaikkien olisi tarkoitus elää elämänsä niin pitkään kuin sitä on suotu. Elää elämänsä niiden tavaroiden keskellä kuin itse haluaa. Miksi koti pitäisi sisustaa sen mukaan kuin perilliset haluaa?

Ehkä olen itsekäs, kun haluan asua omaan makuuni sopivien tavaroiden keskellä. Kalenterit ja paperit, joita en kenenkään toisen halua näkevän, olen hävittänyt.

Viimeisessä lauseessa kerrot kuitenkin jo tehneesi kuolinsiivouksen.

Et ole nyt oikein ymmärtänyt mistä kyse.

Ap pitäisi palkita. Aloitti trendin.

Ei ap tätä aloittanut, hän vain kertoi tästä trendistä teille.