Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tykkään leipoa ja se ei ole minulle mikään iso projekti tai vaiva - ja tuon niitä mielelläni töihin, mutta...
Tuon noin kerran viikossa (usein meidän aamupalaveriin) mukanani jotain leipomaani hyvää. Tykkään leipoa ja se sujuu minulla helposti, ja sotkematta koko köökiä.
Teen suolaisia piirakoita, tai jonkun kääretortun, mantelikeksejä, täytekeksejä, muffinseja - mitä nyt sattuu kiinnostamaan.
Kotona niitä ei voi aina syödä, ja sitäpaitsi minusta kiva tuoda niitä, kun ihmiset (varsinkin meidän miehet9 ilahtuu niitä ja tykkäävät maistaa!
Niin miten se voikin sitten joidenkin toisten napaa hiertää?? Huomioikaa, että minä itse en pidä meteliä tuomisistani, enkä vaadi mitään kehukuoroja tai pävittelyä asiasta. Laitan esille ja jos joku erikseen kysyy niin sanon vaan että kaikille käyttöön.
Toiset aloittaa suureen ääneen päivittelemään, että "kylläpä sinä se jaksat" ja "voivoi miten sulla riittää tämmöisiin aikaa", "voi olisinpa minäkin yhtä energinen iltaisin" ja niin edelleen.
Vihjaillaan selvästi, että minä olen jotekin ylisuorittava kun leipaisen illan päätteeksi uutisia katsoessani jonkun muffinssipellillisen.
Sitten pällistellään kaloreita ja voivoi kun lihottaa ja eieieiei voi syödä kun niin paljon on lihottavaa.
Mikä siinä voi niin paljon olla puheenaihetta? Minähä ne teen, omalla ajallani, enkä vaadi siitä mitään spektaakelia.
Mutta voi- voi kun toiset ne vaan jaksaa ja toisilla on sitä aikaa (??) ja muuta piilovittuilua. Älkää sitten syökö jos niin häiritsee.
Kommentit (671)
Leivon työpaikalle yleensä " erikoistäyte" muffinsseja. Räkää, persehikeä, menkkaverta etc... Hyvin on kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh, itse olen ollut työyhteisössä, jossa tällainen mielellään leipoja kalasteli "vaatimattomana" itselleen kehuja ja etenkin hyväksyntää.
Miten se näkyi ulospäin?
Miksi ihmeessä leivot vieläkin töihin, jos kerran eivät siellä niitä herkkuja halua tai tuntevat jotenkin olonsa vaivaantuneiksi. Ja sitten tuut sielä marttyyrinä tänne marisemaan.
Suomalaiset on hulluja. Vain täysi persoonallisuushäiriöinen tekee jostain työpaikan tarjoiluistakin vallankäyttöareenan.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on tässäkin ihan hirveitä. Toinen lukunsa on myös nuo jotka loukkaantuvat kun "pakkohan se on nyt syödä ja dieetti meni pilalle kiitos vaan!" :,D juu ei ole pakko syödä, ei leipoja edes nää kuka niitä syö eli ei siitä loukkaannu! Eivät vaan itse hillitsee itseään.
Onhan se törkeää viedä esille herkkuja, jos jollain on dieetti ja heikko itsekuri. Inhoan näitä leivoksilla lahjojia kuitenkin aivan muusta syystä. Usein leipominen tai karkit on tapa paikkailla huonoja työsuorituksia tai asettaa toiset kiitollisuudenvelkaan näppärästi. Siis juttuja jotka eivät vaan kuulu työpaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten inhosin niitä aamuherkutteluja. En syö aamulla karkkia enkä pullaa, koska makea ei silloin vaan maistu. Mutta tyrkytystä riitti, vaikka aina kieltäydyin kohteliaasti. Joskus otin karkin ja jemmasin sen työpöydän laatikkoon.
Kuka helvetti syö karkkia aamulla?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on tässäkin ihan hirveitä. Toinen lukunsa on myös nuo jotka loukkaantuvat kun "pakkohan se on nyt syödä ja dieetti meni pilalle kiitos vaan!" :,D juu ei ole pakko syödä, ei leipoja edes nää kuka niitä syö eli ei siitä loukkaannu! Eivät vaan itse hillitsee itseään.
Ja sitten jos ei syö niin siitä riittää päivittelyä loppupäiväksi.
Itse kärsin monista sairauksista ja paino nousee aina kun terveys kyykkää. Palautuu kyllä kun saan itseni taas kuntoon, ja tämähän on vallan kauheaa.
Eeeeei se yks pulla tai viineri tai kakkupala sussa näy. Ketä muka huijaat, syöt muutenkin miten sattuu kun oot tuommoinen jojoilija.
Ja sitten ollaan niin itsetyytyväisiä kun oma paino pysyy aina kurissa ja saa syödä kaikkea mitä haluaa.
Saahan sitä leipoa ja tuoda töihin, mutta antaisitte niiden olla rauhassa jotka eivät niitä leipomuksia halua syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nauran vedet silmissä tälle ketjulle just tällä ilmeellä--> 😂
Lauantai-illan viihdettä parhaimmillaan ja parasta mitä av tänä päivänä enää tarjoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on tässäkin ihan hirveitä. Toinen lukunsa on myös nuo jotka loukkaantuvat kun "pakkohan se on nyt syödä ja dieetti meni pilalle kiitos vaan!" :,D juu ei ole pakko syödä, ei leipoja edes nää kuka niitä syö eli ei siitä loukkaannu! Eivät vaan itse hillitsee itseään.
Ja sitten jos ei syö niin siitä riittää päivittelyä loppupäiväksi.
Itse kärsin monista sairauksista ja paino nousee aina kun terveys kyykkää. Palautuu kyllä kun saan itseni taas kuntoon, ja tämähän on vallan kauheaa.
Eeeeei se yks pulla tai viineri tai kakkupala sussa näy. Ketä muka huijaat, syöt muutenkin miten sattuu kun oot tuommoinen jojoilija.
Ja sitten ollaan niin itsetyytyväisiä kun oma paino pysyy aina kurissa ja saa syödä kaikkea mitä haluaa.Saahan sitä leipoa ja tuoda töihin, mutta antaisitte niiden olla rauhassa jotka eivät niitä leipomuksia halua syödä.
Voi hitto 😂 eihän sun pakko oo ottaa! Miten huono itsetunto sulla on jos vaivaat päätäs siitä mitä toiset ajattelee ja puhuu jos kieltäydyt herkuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin joskus alaluokilla, että ei ole pakko syödä, jos ruoka ei maistu. Sen jälkeen ole itse päättänyt siitä, mitä syön ja milloin. Ei ole pakko juoda mehua, josta ei pidä eikä ole pakko ottaa sitä työpaikan leipojan tarjoomusta, jos ei halua. Eikä tarvitse edes perustella.
Miksi tämä on niin hankala ymmärtää? Vaikka joku haluaa leipoa, niin siitä ei seuraa, että minä haluan syödä. Miksi leipojat eivät tätä hyväksy, miksi odotetaan kehuja ja tyrkytetään?
Ihana olet kun leivot eikä mua haittaisi, vaikka kehukakin leipoja salaa toivoisi. Jos olisit mun työpaikalla niin kiittäisin ja kehuisin kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas tykkäisin leipoa, mutta ei ole ketään joka söisi niin harvoin viitsin. En halua itse syödä niin usein epäterveellisesti, enkä myöskään työpaikan hiljaisimpana viitsi viedä leipomuksia töihin. En halua että muut joutuvat kohteliaisuudesta syömään, enkä halua herättää huomiota. En halua että kukaan ajattelee että haluan jotenkin mielistellä, jos ilokseni leipoisin. Ainoa ratkaisu olla leipomatta tai leipoa harvoin, ettei tarvitse roskiin laittaa. Haluaisin vain leipoa, että joku nitä söisi. Tarvikkeisiin menee kuitenkin rahaa, joten roskiin en viitsi tehdä leipomisen ilosta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi. Meidän kulttuuri. Valitettavasti
Entäs amerikkalaiset kotirouvat, jotka verisesti taistelevat, kuka leipoo parhaat muffinssit myyjäisiin? Tai itse asiassa samaa taistelua käydään joka puolella maailmaa, leipominen on monelle kunnia-asia. Tylsää, että joka ketjuun tullaan aina kiekumaan "vain Suomessa"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun entisessä työpaikassa oli yks hirvee matami, jonka yks bravuuri oli etukäteen mainostaa suureen ääneen, että hänpä tuo huomenna itseleivottuja korvapuusteja koko osastolle. Sen uskolliset seuraajat ehti sen päivän aikana hehkuttaa posket punoittaen, että kyllä sä oot niin ihana ja miten sä jaksat ja kyllä me taas saadaan herkutella, voi että on kivaa. Luotiin ihanan lämmittävää yhteistä odotusta, joopajoo. Sitten koitti se huominen ja matami täräytti korvapuustisatsin kahvihuoneeseen, niitä puusteja oli aikamoinen läjä. Sitten alkoi se oman kruunun kiillotus: "Mä sanoin mun äidille eilen, että aion leipoa töihin illalla. Äiti sanoi mulle, että ethän sä voi huomenna viedä sinne töihin edellisiltana leivottuja korvapuusteja, nehän on sitten jo vanhoja! Niin me sitten leivottiin nää tänä aamuna!" Ziisus sentään, ihan oikeesti, kuka hullu herää arkiaamuna niin aikaisin, että alustaa pullataikinan ja leipoo pullat ja lisäksi valjastaa eläkkeellä olevan äitinsä leipomaan? Jäi meikäläiseltä pulla ottamatta, joku tolkku sentään.
Meillä oli työpaikalla vastaava pullantuputtaja. Lapsella oli norovirus ja yksiaamu kävin pesemättömillä käsillä järjestelemässä pullat kahvihuoneessa. Muutama lähti jo kesken päivän kotiin ja puolet työporukasta oli seuraavana päivänä kipeenä. Kaikki jotka oli syönyt ripuli-Riitan herkkuja saivat pöpön. Loppu akan pullantuputtamiset siihen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli työpaikalla vastaava pullantuputtaja. Lapsella oli norovirus ja yksiaamu kävin pesemättömillä käsillä järjestelemässä pullat kahvihuoneessa. Muutama lähti jo kesken päivän kotiin ja puolet työporukasta oli seuraavana päivänä kipeenä. Kaikki jotka oli syönyt ripuli-Riitan herkkuja saivat pöpön. Loppu akan pullantuputtamiset siihen kertaan.
Tämä on jopa vitsinä huono. Ja jos oikeasti olisi tapahtunut, todellinen rimanalitus kirjoittajalta. Ei terveen ihmisen toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun avioliitto päätyi kriisiin osittain tuollaisen leipasijan takia.
Mulle olisi ollut tärkeää, että perhe söisi päivittäin yhdessä. Mies rupesi yhä useammin toteamaan, ettei syö kanssamme, koska söi jo töissä.
Ei hänellä ollut mitään sitä vastaan, että söi silloin kun jotain oli tarjolla. Tämä vaan innosti sitä työpaikan leipasijaa.
Yritin ensin näristi ehdottaa, että ottaisi meidän kanssa edes salaattia, mutta ei.
Piti oikeasti ärähtää, että nyt mietit, kuka on se sun läheinen, jonka kanssa haluat jakaa ruokailuhetkesi.
Miten voi olla mahdollista, että raavas mies ei enää illalla syö jos on töissä iltapäivällä juonut pullakahvit? Jos mies taas kaksinkäsin vetää pullaa töissä niin jo on juntti. Yksi normaali pala kakkua luulisi riittävän. Jos mies oikeasti on ollut tuollainen, niin sitten on vain hyvä, että pääsit siitä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä työyhteisö, jossa kaikki ovat miehiä ja osa sinkkuja, eli leipojaa ei ole omasta takaa.
Hieno seksistinen kommentti. Kyllähän talossa pitää nainen olla jotta mies saa joskus pullaa. Miehet eivät leivo, kaikki naiset leipoo!
Saatanpa minä mummo olla hieman sinua vanhempi ja sitä ikäpolvea, jolloin miehet eivät tosiaankaan leiponeet.
Kuinkahan vanha oikein mahdat olla? 71-vuotias isäni leipoo edelleen viikoittain. Yleensä pullaa tai sämpylää/leipää, mutta myös marjapiirakoita, viinereitä, karjalanpiirakoita yms. On eläkkeellä oleva leipuri. Enkä ole koskaan nähnyt äitini leipovan...
Varmaan ymmärrät että isäsi on aika poikkeus? Ihan oikeesti, totuus on se, et miehet leipoo huomattavasti vähemmän ku naiset ja tuon ikäiset miehet ei juurikaan leivo.
Mistä te edes puhutte?En ole ikinä ollut työpaikassa jonne tuodaan jotain pullaa tai vastaavaa.Eikä ole edes käynyt mielessä tuoda.
Alue: Aihe vapaa
Eikä syynä tarvitse olla edes mikään paino-ongelma. Kaikki eivät syö leivonnaisia, koska eivät halua jatkossakaan paino-ongelmia, eivät halua syödä epäterveellistä turhaa kalorimoskaa tai eivät vain pidä leivonnaisista. Ei rasva-sokerimössö ole kaikkien mielestä parasta syötävää. Tätä on vaikea ymmärtää niiden, jotka mättää kokonaisen suklaalevyn tai karkkipussin naamaan muutamassa minuutissa.