Tykkään leipoa ja se ei ole minulle mikään iso projekti tai vaiva - ja tuon niitä mielelläni töihin, mutta...
Tuon noin kerran viikossa (usein meidän aamupalaveriin) mukanani jotain leipomaani hyvää. Tykkään leipoa ja se sujuu minulla helposti, ja sotkematta koko köökiä.
Teen suolaisia piirakoita, tai jonkun kääretortun, mantelikeksejä, täytekeksejä, muffinseja - mitä nyt sattuu kiinnostamaan.
Kotona niitä ei voi aina syödä, ja sitäpaitsi minusta kiva tuoda niitä, kun ihmiset (varsinkin meidän miehet9 ilahtuu niitä ja tykkäävät maistaa!
Niin miten se voikin sitten joidenkin toisten napaa hiertää?? Huomioikaa, että minä itse en pidä meteliä tuomisistani, enkä vaadi mitään kehukuoroja tai pävittelyä asiasta. Laitan esille ja jos joku erikseen kysyy niin sanon vaan että kaikille käyttöön.
Toiset aloittaa suureen ääneen päivittelemään, että "kylläpä sinä se jaksat" ja "voivoi miten sulla riittää tämmöisiin aikaa", "voi olisinpa minäkin yhtä energinen iltaisin" ja niin edelleen.
Vihjaillaan selvästi, että minä olen jotekin ylisuorittava kun leipaisen illan päätteeksi uutisia katsoessani jonkun muffinssipellillisen.
Sitten pällistellään kaloreita ja voivoi kun lihottaa ja eieieiei voi syödä kun niin paljon on lihottavaa.
Mikä siinä voi niin paljon olla puheenaihetta? Minähä ne teen, omalla ajallani, enkä vaadi siitä mitään spektaakelia.
Mutta voi- voi kun toiset ne vaan jaksaa ja toisilla on sitä aikaa (??) ja muuta piilovittuilua. Älkää sitten syökö jos niin häiritsee.
Kommentit (671)
On teillä kummallisia työpaikkoja ja aika negatiivisia suuri osa tänne kirjoittelijoista. Meillä moni tuo karkkia, pullaa, kakkua, jätskiä, pähkinöitä, marjoja... kun huvittaa. Esim päälle 60-v naiset eivät jaksa syödä saamiaan suklaita yksin tai viikonlopun juhlista on jäänyt tarjottavaa, osa leipoo synttäreiden kunniaksi ja haluaa tarjota. Voin sanoa, että kaikki menee mitä tuodaan. Yleensä vieressä on lappu, joka kuvaa tilannetta tai kertoo mitä tarjottava sisältää. Mun mielestä nuo vaan kohottaa yleistä ilmapiiriämme!!!!
Mulle on makea ja suolainenrasvainen ongelma, pysty olemaan ilman kauankin mutta lähtee helposti lipsumaan ( ja olen selkeän ylipainoinen). Vihasin näitä keittiössä tarjolla olevia tarjoiluita, tullaan oikeen huoneeseen kutsumaa että tule ottaan, tai kaikki päättää pitää yhdessä kahvitauon jossa mussutetaan- kieltäydyt ja jäät ainoana istumaan yksin tekeen töitä kun muut nauraa keittiössä- tai meet mukaan nauramaan ja kieltäytymään monelle ihmeselle ota nyt- mikset ota- Outi ei oo vielä saanut- yksi vaan---- Tästä vielä kun selviää jälkellä on ylityöt, nälkä, alkava flunssa , vitutus ja suunaton kulho lempisuklaata tai tuoterra korvapuustia.... ei oo helppoo.
Tämä ratkesi onneksi sillä että töihin palkattiin ja vakinaisettiin seitämätön tyyppi, kukaan ei halua enään pitää yhteisiä kahvi ja pulla taukoja koska tämä sietämätön kiekuja :D Hän myös puhui alussa suureen ääneen kuinka leipoo tosi paljon ja vie aina töihin jne jne. Kerran toi suurella kiekumisella puolikasvuoka muffinsseja...
Minäkin tykkään leipoa ja nautin kovasti kun minua pidetään Suomen parhaana leipojana vaikken ole sitä virallisesti, nytkin olen menossa viemään naapureille leipomaani kalakukkoa ja otan kehut aina iloisena vastaan, hyvää kyllä olikin, täydellistä ja ah niin rasvaista ja lihottavaa vaikka olenkin normaalipainoinen.
Oon huomannut että kaikki ei osaa leipoa. Kannattaa käyttää voita ku margariinia plus nostatukset.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tykkään leipoa ja nautin kovasti kun minua pidetään Suomen parhaana leipojana vaikken ole sitä virallisesti, nytkin olen menossa viemään naapureille leipomaani kalakukkoa ja otan kehut aina iloisena vastaan, hyvää kyllä olikin, täydellistä ja ah niin rasvaista ja lihottavaa vaikka olenkin normaalipainoinen.
Kalakukkoa en oo tehnyt en karjalanpiirakoita jne. Osaan tehdä hyviä kakkuja ja pullaa. Yx lysti jos ei kehuta. Itse tiedän että hyvää tulee. Poika ainakin tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut että kaikki ei osaa leipoa. Kannattaa käyttää voita ku margariinia plus nostatukset.
Ei mitään öljyjä.
Vierailija kirjoitti:
Oon huomannut että kaikki ei osaa leipoa. Kannattaa käyttää voita ku margariinia plus nostatukset.
Ei mitään öljyjä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tykkään leipoa ja nautin kovasti kun minua pidetään Suomen parhaana leipojana vaikken ole sitä virallisesti, nytkin olen menossa viemään naapureille leipomaani kalakukkoa ja otan kehut aina iloisena vastaan, hyvää kyllä olikin, täydellistä ja ah niin rasvaista ja lihottavaa vaikka olenkin normaalipainoinen.
Älä nyt viitsi.
Minäpä olen se Suomen paras leipoja jne.
Syön herkkuja kerran viikossa, viikonloppuna perheen kanssa. Jos syön viikolla useampaan otteeseen töissä jotain tarjoomuksia, tulee liikaa herkkuja viikkoon. Jos en laske, lähtee käsistä. Välillä tulee tehtyä poikkeuksia, yritän pitää niiden poikkeuksien välillä pidempiä taukoja. Pakko olla tällainen järjestelmä ettei terveys mene. Sairastin pitkään aiemmin ja lihoin paljon. En ole vielä päässyt siitä suosta täysin.
Mä jatkan leipomista edelleen, ja tuon niitä töihin , että ihan turha urputtaa.
Vierailija kirjoitti:
Leipaisen? Mitä v....a? Mikset kirjoita leivon?
Ällöttää niin tuo leipaisen-sana...
Minä en ollut kuullutkaan tätä kamalaa ilmaisua ennen kuin tutustuin erääseen bloggariin täällä av:lla. Hänellä oli tapana "leipasta" ja syödä "affenia".
No ei mua häritsisi jos joku haluaisi tuoda, mutta toivottavasti en ikinä päädy mihinkään pullarinkityöpaikkaan, en todellakaan halua ristikseni mitään leipomisvuoroja, kun en ensinnäkään välitä makeista enkä myöskään yhtään tykkää leipomisesta.
Olisin ehkä vähän huolissani siitä, että jos joku tuo aina herkkuja töihin, kehtaisiko kieltäytyä, kun en ole mikään pullahiiri, eikä oikein tee mieli sellaisia puputtaa. Salaa ehkä toivoisin myös, että voisi välillä tuoda jotain terveellistä, jos on pakko tuoda koko ajan jotain.
Tämähän on vanha ketju ja tässä välissä onkin työelämä vähön muuttunut. Enkä nyt tarkoita etätöitä ja eristyksiä.
Vaan ihmisillä on jos jonkinlaista allergiaa, ja herkistymistä ja ärtynyttä suolenpätkiä. Ja kaikki on kovasti epäluuloisia kaikesta mitä suuhunsa laittavat, oli syytä taikka ei.
Eli ihan mahdotonta viedä tarjottavaa työporukalle, että kaikille kelpaisi. Joku valittaa kuitenkin.
Myönnän että olen epäilevä muitten leipomuksille enkä syö niitä, sitäpaitsi en syö vehnää sisältäviä tuotteita.
Kieltäydyn aina joten olen varmasti kummallinen.
Jestas miten vaikeita työyhteisöjä voikaan olla. Meillä tuodaan ja syödään mitä milloinkin, ilman sen suurempaa draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän että olen epäilevä muitten leipomuksille enkä syö niitä, sitäpaitsi en syö vehnää sisältäviä tuotteita.
Kieltäydyn aina joten olen varmasti kummallinen.
Miksi ketään kiinnostaisi? Ja jos et voi syödä niin eikös se ole ihan normaalia ettei oteta.
Aika paskis-vastauksia monet. Jatkan leiopomista ja vien työpaikalle. Piste.
Olen ollut töissä 20v ja en ole ikinä kuullutkaan että tälläinenkin voisi olla ongelma. Aina on työpaikalla kaikki syöty hyvällä ruokahalulla ja usein liiankin nopeasti syötävät loppuu. Saa tuoda niin paljon kuin haluaa. Kaikki menee. Kehumme ja syömme.
Tere. Jatkan leipomista ja tuon työpaikalle. Repikää siitä.
Se voisi olla hyvä sääntö työpaikoilla, että omia leipomuksia ei tuoda. Aiheuttaa herkästi kiusallisia tilanteita, jos niitä aletaan tuputamaan tai joku haluaa jotain huomiota niiden tuomisella. Ja etenkin inhottavaa niille, jotka haluavat tai joiden jopa täytyy noudattaa tietynlaista ruokavaliota. Ei ole välttämättä mukavaa joutua selittelemään, että haluaa laihduttaa tai että on keliakia tms. Jokainen huolehtikoot omat syömisensä. Ei sen työpaikan minään ilmaisena konditoriona tarvitse toimia.