Tykkään leipoa ja se ei ole minulle mikään iso projekti tai vaiva - ja tuon niitä mielelläni töihin, mutta...
Tuon noin kerran viikossa (usein meidän aamupalaveriin) mukanani jotain leipomaani hyvää. Tykkään leipoa ja se sujuu minulla helposti, ja sotkematta koko köökiä.
Teen suolaisia piirakoita, tai jonkun kääretortun, mantelikeksejä, täytekeksejä, muffinseja - mitä nyt sattuu kiinnostamaan.
Kotona niitä ei voi aina syödä, ja sitäpaitsi minusta kiva tuoda niitä, kun ihmiset (varsinkin meidän miehet9 ilahtuu niitä ja tykkäävät maistaa!
Niin miten se voikin sitten joidenkin toisten napaa hiertää?? Huomioikaa, että minä itse en pidä meteliä tuomisistani, enkä vaadi mitään kehukuoroja tai pävittelyä asiasta. Laitan esille ja jos joku erikseen kysyy niin sanon vaan että kaikille käyttöön.
Toiset aloittaa suureen ääneen päivittelemään, että "kylläpä sinä se jaksat" ja "voivoi miten sulla riittää tämmöisiin aikaa", "voi olisinpa minäkin yhtä energinen iltaisin" ja niin edelleen.
Vihjaillaan selvästi, että minä olen jotekin ylisuorittava kun leipaisen illan päätteeksi uutisia katsoessani jonkun muffinssipellillisen.
Sitten pällistellään kaloreita ja voivoi kun lihottaa ja eieieiei voi syödä kun niin paljon on lihottavaa.
Mikä siinä voi niin paljon olla puheenaihetta? Minähä ne teen, omalla ajallani, enkä vaadi siitä mitään spektaakelia.
Mutta voi- voi kun toiset ne vaan jaksaa ja toisilla on sitä aikaa (??) ja muuta piilovittuilua. Älkää sitten syökö jos niin häiritsee.
Kommentit (671)
Yksinkertaista.
Eivät halua lihottavia leivonnaisia, mutta eivät kehtaa sanoa ääneen ja vittuilevat sitten, että ap tajuaisi.
Meillä oli töissä myös yksi kotileipuri. Vitutti ottaa kohteliaisuudesta, vaikka yritin välttää sokeria ja kovaa rasvaa. Söin ryhmäpaineesta ja mietin, että onko oikeesti pakko! On paljon helpompi yrittää syödä terveellisesti kun sitä pulleroa ei tungeta nenän alle ja kaikki muut mussuttaa.
Älä vie enää. Jookos?
Mä leivon mielelläni ja laitan todella parastani niihin! Siinä saavat ihmetellä että miten mulla on aikaa näitä tehdä ja varaa rakennella jotain erittäin runsaita voileipäkakkuja.
Kaikille maistuu ja jengi lastaa lautasilleen mielellään.
Siinäpä syövät ja ihmettelevät. Minä tarjoan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän sen ihmistyypin joka ei ymmärrä, että on olemassa hyvällä tavalla anteliaita ihmisiä.
Siksi en anna enää mitään ilmaiseksi.
Koska jos annat ilmaiseksi he alkavat kuvittelemaan ihan outoja.
Tämä.
Kommenteista päätellen taitaa olla vihaisia läskejä palsta täynnä 😅
Pullaa mussutetaan kotona kuitenkin kaksin käsin, mutta näitähän ei lasketa/muisteta kun kukaan ei ole näkemässä... Eniten taitaa lihavana hävettää mässyttää sitä pullaa muiden nähden, kun ei osata tietenkään olla ottamattakaan. Sitten helppo syyttää työpaikan Pirjoa siitä kun laihdutus ei onnistu!
Nauran niin näille kommenteille ja tykkäyksille. Sehän tiedetään että tärkeintä hoikkana pysymisesssä on ANNOSKOON pitäminen pienenä/kohtuullisena. Ei herkkujen syömisestä liho, jos vähän maistaa jotain kakkua, hohhoijaa...Noloa kommentointia suorastaan täällä.
Olen leipassut koko neljän viikon loman pakasteeseen. Saan heti ensi viikolla, kun työt alkaa niin viedä ensimäiset herkut työkavereille. Kiva taas kuunnella niitä kehuja, että kuinka sinä jaksat ja olet sinä ahkera ja jaksaisinpa minäkin. Olen ihan sykkyrällä aina, kun vien leipaisuja kahvihuoneeseen. Sanon aina vaatimattomasti, että tämmösiä vaan tuon, kun eilen leipasin, kun se mulle ei oo mikään iso vaiva. Sitten kaikki kehuu minua, kun olen niin ahkera.
Tulee taas kiva työvuosi.
Tänäään me leipastaan myffineita ja päälle paljon nonnnparrelleja, älkää olko tommosii, ai niinku mimmosii, no tommosii..
Repesin täälle 😁
Minä vien vuorollani jotain kaupan halvimpia ja pahanmakuisia keksejä. Hah munapäät.
Varmasti on ihanaa ilahduttaa työyhteisöä herkuilla, mutta että joka viikko... Ehkä ihmiset haluisivat syödä herkkuja kotona perheensä kanssa, illallisella syödä koko menuun tms. Kyllähän siinä luodaan aikamoinen ryhmäpaine ottaa sen työkaverin leivoksia kun toinen on vartavasten niitä leiponut, käyttänyt vapaa-aikaansa ja haluaa nyt luoda yhteishenkeä. Itse kyllä kieltäydyn tälläisissä tilanteissa, mutta eihän sitä hyvällä katsota ja pidetään vähän ilon pilaajana. Se nyt vaan on niin että terveydestä on pidettävä huolta, eikä kiinnosta syödä sokeri-rasvamoskaa kuin harvoin valituissa tilanteissa. Suurin osa on ylipainoisia, joten ymmärrän ettei tämä suinkaan ole suurimman osan ajatuksia. Mutta jos siis leivotte, niin ymmärtäkää sitten että joku voisi olla joskus paljon iloisempi vaikka omenasta (siis jos nyt on pakko syöttää ihmisille jotain)
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen taitaa olla vihaisia läskejä palsta täynnä 😅
Pullaa mussutetaan kotona kuitenkin kaksin käsin, mutta näitähän ei lasketa/muisteta kun kukaan ei ole näkemässä... Eniten taitaa lihavana hävettää mässyttää sitä pullaa muiden nähden, kun ei osata tietenkään olla ottamattakaan. Sitten helppo syyttää työpaikan Pirjoa siitä kun laihdutus ei onnistu!
Nauran niin näille kommenteille ja tykkäyksille. Sehän tiedetään että tärkeintä hoikkana pysymisesssä on ANNOSKOON pitäminen pienenä/kohtuullisena. Ei herkkujen syömisestä liho, jos vähän maistaa jotain kakkua, hohhoijaa...Noloa kommentointia suorastaan täällä.
En ole vihainen läski, vaan laiha, joka tekee päivittäisiä valintoja sen eteen ettei lihoisi. Onnistun kyllä siinä, mutta on raivostuttavaa, että herkkuja kannetaan jatkuvasti eteen ja tuputetaan. Ei ole kyse annoskoosta vaan siitä että sokeri ja rasva toimivat tutkitusti kuin huume. Minulla se toimii niin että jos maistan palankin, kohta otan lisää ja seuraavana päivänä meneekin puoli kakkua. En siis ota palastakaan, vaan kärvistelen kakuntuputtajien ja mussuttajien keskellä, omalla työpaikallani. Jatkakaa kaikin mokomin, mutta ei sen tarvitse kaikkien mielestä kivaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen taitaa olla vihaisia läskejä palsta täynnä 😅
Pullaa mussutetaan kotona kuitenkin kaksin käsin, mutta näitähän ei lasketa/muisteta kun kukaan ei ole näkemässä... Eniten taitaa lihavana hävettää mässyttää sitä pullaa muiden nähden, kun ei osata tietenkään olla ottamattakaan. Sitten helppo syyttää työpaikan Pirjoa siitä kun laihdutus ei onnistu!
Nauran niin näille kommenteille ja tykkäyksille. Sehän tiedetään että tärkeintä hoikkana pysymisesssä on ANNOSKOON pitäminen pienenä/kohtuullisena. Ei herkkujen syömisestä liho, jos vähän maistaa jotain kakkua, hohhoijaa...Noloa kommentointia suorastaan täällä.
En ole vihainen läski, vaan laiha, joka tekee päivittäisiä valintoja sen eteen ettei lihoisi. Onnistun kyllä siinä, mutta on raivostuttavaa, että herkkuja kannetaan jatkuvasti eteen ja tuputetaan. Ei ole kyse annoskoosta vaan siitä että sokeri ja rasva toimivat tutkitusti kuin huume. Minulla se toimii niin että jos maistan palankin, kohta otan lisää ja seuraavana päivänä meneekin puoli kakkua. En siis ota palastakaan, vaan kärvistelen kakuntuputtajien ja mussuttajien keskellä, omalla työpaikallani. Jatkakaa kaikin mokomin, mutta ei sen tarvitse kaikkien mielestä kivaa olla.
No kyllä on itsehillinnässä pahoja ongelmia jos tänään maistaa ja huomenna menee puoli kakkua... Ymmärtänet että suurimmalla osalla ihmisistä ei näin kuitenkaan ole.
Tuokin on aivan naurettavaa väittää että ei voi muka kieltäytyä. Miksi ei? Kieltäytyy vaan? Aivan niin kuin alkoholisti kieltäytyy alkoholista kutsuilla. Eihän kaikki muut tietenkään ole juomatta yhden alkoholistin takia. Samanlaisesta ongelmastahan tässä sinun tapauksessakin on kyse.
Mutta tuokin on näin tekosyy että ”joutuu” syömään kun tuputetaan, kun ei itse osata sanoa ei. Kuulostaa kyllä tosi pahalta tuo sinun ongelmasi, oikeasti. Mutta et voi vaatia silti että muut huomioivat pelkästään sinua kaikessa tekemisessään. Aika itsekästä ajatella niin.
Kunpa joku leipaisisi näitä tuputtajia turpaan, tai määräisi edes haittaveron.
Loukkaantuvat kun ei kehuta eikä oteta, tuossa on kyse marttyyreista. Ja siitä, että lihavaa leipaisijaa harmittaa, kun muut ei halua sitä ihravuorta kannettavakseen. Ja kyllä, lihomiseen riittää jo se muutos että syö rasvamättöä töissä monta kertaa viikossa. Ihmiset yleensä lihovat juuri hitaasti, pari kg vuoteen, ja tämä kyllä riittää siihen yksinäänkin. NIIN ETTÄ PIDÄ JASKASI!
Ja jos viinaa tuputettaisiin joka päivä töissä, asiaan puututtaisiin.
Onneksi olen leipomossa töissä niin vältyn tässä ketjussa puhuttavasta ensimmäisen maailman ongelmasta. Uunituoretta leipää ja kahvileipää on kahvihuoneessa aina enemmän kuin kukaan kykenee syömään ja konditoriatuotteet jokainen syö vapaa-ajallaan, koska kenelläkään ei ole paineita väsää töihin mitään leipomuksia
Olipas yllättävää lukea tällaisesta aiheesta näin aggressiivista kirjoittelua. Minusta olisi ihan mukavaa, jos töissä olisi edes kerran viikossa jotain palaveri/kahvitauko-pullaa. Ihmettelen todella, jos jonkun painonhallinta romahtaa kerran viikossa syötyyn herkkuun. Ja toisaalta, eihän sitä ole pakko joka viikko ottaa, onhan siellä töissä muitakin ja toivottavasti kaikilla ei ole menossa (koko elämän kestävä) dieetti. Suomalaisten ylipaino ei johdu työpalavereissa syödyistä leivonnaisista.
Myös nämä tulkinnat siitä, mikä on leipojan motiivi, ovat huvittavia. Ilmankos monilla työpaikoilla on ankea ilmapiiri, jos työkavereiden tekemisiä tulkitaan negaatioiden kautta.
Mukavaa lomanjälkeistä elämää ihan jokaiselle!
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku leipaisisi näitä tuputtajia turpaan, tai määräisi edes haittaveron.
Loukkaantuvat kun ei kehuta eikä oteta, tuossa on kyse marttyyreista. Ja siitä, että lihavaa leipaisijaa harmittaa, kun muut ei halua sitä ihravuorta kannettavakseen. Ja kyllä, lihomiseen riittää jo se muutos että syö rasvamättöä töissä monta kertaa viikossa. Ihmiset yleensä lihovat juuri hitaasti, pari kg vuoteen, ja tämä kyllä riittää siihen yksinäänkin. NIIN ETTÄ PIDÄ JASKASI!
Vedä henkeä ja rauhoitu. Aloittaja (joka siis jaksoi kaksi vuotta sitten vielä leipoa työpaikalleen) kertoi vievänsä töihin KERRAN VIIKOSSA herkkuja.
Ja se yksi kuspääkö on ainoa? Luultavasti pakottaa muitakin tuomaan sitä ihan totaalisen turhaa ja haitallista mättöä, tai sitten marttyroi tosissaan.
Tappaisi vaan omaa perhettään niillä "herkuilla".
Ap tässä että kiitosta vaan pitkistä vastauksista. Juu kyllä leivon edelleen ja vien työpaikalle. Toimistomme miehistä USEAMPI on kiitellyt minua usein ja tekevät selväksi että arvostavat tarjoilujani. Minulle tulee siitä hyvä mieli ja jatkan harrastustani.
Epäonnistuneita laihduttajia siellä edelleen riittää. Ei ole osastonjohtaja, ylipainoa ainakin 30 kg ole saanut yhtään pois. Edelleenkään kumma juttu. Ei syö lämmintä ateriaa kun pihinä säästää lounaskuluissa, vaan syö puoli pakettia leipäjuustoa ja jonkun riisifrutin. Mun tuomat aamupalaveriin piirakat ja keksit uppoaa nopeasti, siis aamulla klo 08.00.
Ei ole mitenkään minun vastuulla eikä VOI olla minun syy näiden paino-ongelmat tai rasvojen välttely.
Jatkakaa vaan. Käyn lukemassa ennen ensi viikon palaveria!
Hauskaa kun joku leipoo ja tuo muillekin maistiaisia. Mutta toivottavasti ei tuputa, vaan jättää ihmisille itselleen ilman paineita päätettäväksi, ottavatko tarjoomuksia vai eivät. Meillä työpaikalla toimii hyvin, eli pullat ja muut jätetään kahvihuoneen pöydälle, eikä kukaan vahdi niiden ottamista tai ottamatta jättämistä.
Mulle ainakin kelpaa ilmainen pulla. Ei kiinnosta tekijän motiivit.
Olen leiponut myös töihin. Pomo joskus pyytänyt sittemmin että leipoisin töihin kakkua. Minulta kyselty onko laktoositonta. Aina saa vastata siihen, pitänee tehdä lappu jossa lukee ainesosat listattuna