Lue keskustelun säännöt.
Tykkään leipoa ja se ei ole minulle mikään iso projekti tai vaiva - ja tuon niitä mielelläni töihin, mutta...
Tuon noin kerran viikossa (usein meidän aamupalaveriin) mukanani jotain leipomaani hyvää. Tykkään leipoa ja se sujuu minulla helposti, ja sotkematta koko köökiä.
Teen suolaisia piirakoita, tai jonkun kääretortun, mantelikeksejä, täytekeksejä, muffinseja - mitä nyt sattuu kiinnostamaan.
Kotona niitä ei voi aina syödä, ja sitäpaitsi minusta kiva tuoda niitä, kun ihmiset (varsinkin meidän miehet9 ilahtuu niitä ja tykkäävät maistaa!
Niin miten se voikin sitten joidenkin toisten napaa hiertää?? Huomioikaa, että minä itse en pidä meteliä tuomisistani, enkä vaadi mitään kehukuoroja tai pävittelyä asiasta. Laitan esille ja jos joku erikseen kysyy niin sanon vaan että kaikille käyttöön.
Toiset aloittaa suureen ääneen päivittelemään, että "kylläpä sinä se jaksat" ja "voivoi miten sulla riittää tämmöisiin aikaa", "voi olisinpa minäkin yhtä energinen iltaisin" ja niin edelleen.
Vihjaillaan selvästi, että minä olen jotekin ylisuorittava kun leipaisen illan päätteeksi uutisia katsoessani jonkun muffinssipellillisen.
Sitten pällistellään kaloreita ja voivoi kun lihottaa ja eieieiei voi syödä kun niin paljon on lihottavaa.
Mikä siinä voi niin paljon olla puheenaihetta? Minähä ne teen, omalla ajallani, enkä vaadi siitä mitään spektaakelia.
Mutta voi- voi kun toiset ne vaan jaksaa ja toisilla on sitä aikaa (??) ja muuta piilovittuilua. Älkää sitten syökö jos niin häiritsee.
Kommentit (671)
Joo voisi pitää ne epäterveelliset sotkunsa itsellään. Ihminen on kuitenkin niin rakennettu, ettei halua kieltäytyä kun tuputetaan.
Veisi vaikka johonkin vanhainkotiin jos kerran tulee leivottua enemmän kuin kotona menee, siellä mummot yleisesti ovat aliravittuja ja tylsistyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi aina innostuu leipomaan mm vuodenvaihteen jälkeen, kun muu porukka haluaa pudottaa joulun syömisistä tulleet pari kiloa.
Taitaa olla veetuilua lähinnä, tarkkailee kuka jättää ottamatta ja sitten käy tuputtamassa, "kun minä tässä ihan hyvyyttäni nämä pyöräytin, ei ole kuin kilo voita ja litra kermaa".
Jos on pakko jotakin tuoda, toisi edes porkkatikkuja ja minitomaatteja.
Kuka syö jouluna niin paljon, että painaa useamman kilon enemmän??
Innokas leipoja: sano perheellisille työkavereiile, että leivot mielellään koulun myyjäisiin ja muihin kissanristiäisiin ilmaiseksi myytävää. Etköhän ole kohta aika suosittu!
Jotkut ottavat työpaikalla tervehtimisenkin veetuiluna.
Eivät vastaa hyvään huomeneen tms. Mulkoilevat, luimistelevat tai murahtavat.
Itse sanon aamuisin reippaasti huomenet ja niille luimistelijoille oikein erityisesti.
Kun eivät vastaa niin jatkan tahallani, että oikein kaunis ilma tänään. 😆
Varmaan nämä leipomista vihaavat ja tervehtimistä inhoavat ovat samaa ihmiestyyppiä.
Käytöstavat ja epäterveellisen moskan tuputtaminen ei liity toisiinsa mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi aina innostuu leipomaan mm vuodenvaihteen jälkeen, kun muu porukka haluaa pudottaa joulun syömisistä tulleet pari kiloa.
Taitaa olla veetuilua lähinnä, tarkkailee kuka jättää ottamatta ja sitten käy tuputtamassa, "kun minä tässä ihan hyvyyttäni nämä pyöräytin, ei ole kuin kilo voita ja litra kermaa".
Jos on pakko jotakin tuoda, toisi edes porkkatikkuja ja minitomaatteja.
Kuka syö jouluna niin paljon, että painaa useamman kilon enemmän??
Hyvin monet. Se ei ole ongelma, kun pudottaa tammikuussa pois. Tietysti voi myös elää punniten porkkanoita joulunakin. Ei vaan ole tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, että kakku mielletään aina jotenkin tosi vaivalloiseksi ja paljon aikaavieväksi leipomukseksi ja pullat on sitten taas nopeita ja arkisia. Itselle on juuri päinvastoin, en meinaa millään viitsiä leipoa pullaa kun niissä on hemmetinmoinen työ, mutta kakun, erityisesti hyydytettävän kakun, teen hetkessä ja sittenhän se itsekseen hyytyy jääkaapissa. Myös kermakakku on minulle paljon helpompi ja mieluisampi kuin ne pullat, saati sitten jotkut pikkuleivät joiden tekeminen on niin kammottavan tylsää kymmenien samanlaisten palluroiden pyörittelyä että ei kiinnosta yhtään.
Jos ei ole yleiskonetta niin todellakin kakut on helpompi tehdä. Paistettavan juustokakun tekemiseen menee vartti kun murskaat tehosekoittimella keksit ja sekoitat rasvan kanssa, sitten vaan kermat ja tuorejuustot ym. härdellit sekaisin sähkövatkaimella ja vuokaan ja sitten uuniin 40 minuutiksi. Pullien vaivaaminen, kohottaminen ja monessa erässä paistaminen vie kyllä paljon enemmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun työpaikalla multa on alettu vaatia tiettyjä leivonnaisia. Tykkään ehkä kerran kuussa leipoa, mutta ei ne meillä kulu, kun miehen kanssa syödään yleensä heti tuoreeltaan se mikä syödään ja usein joutui heittämään loput pois. Jos on reilusti jäljellä niin tuon seuraavana päivänä loput työpaikalle. Tai toin. Se meni siihen, että tyypit alkoi ihmetellä, jos en kerran kuussa tuonut jotain ja osa alkoi jopa kysellä, että miksi en oo tuonut ja voisinko tehdä jotakin tiettyä. No en voi. Mä leivon omaksi ilokseni ja jos näyttää siltä, että nää syödään kaikki niin sitten me syödään ne itse, en ala tehdä isompaa taikinaa, että töihinkin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Mun työpaikalla multa on alettu vaatia tiettyjä leivonnaisia. Tykkään ehkä kerran kuussa leipoa, mutta ei ne meillä kulu, kun miehen kanssa syödään yleensä heti tuoreeltaan se mikä syödään ja usein joutui heittämään loput pois. Jos on reilusti jäljellä niin tuon seuraavana päivänä loput työpaikalle. Tai toin. Se meni siihen, että tyypit alkoi ihmetellä, jos en kerran kuussa tuonut jotain ja osa alkoi jopa kysellä, että miksi en oo tuonut ja voisinko tehdä jotakin tiettyä. No en voi. Mä leivon omaksi ilokseni ja jos näyttää siltä, että nää syödään kaikki niin sitten me syödään ne itse, en ala tehdä isompaa taikinaa, että töihinkin riittää.
Vie sinne porkkatikkuja tai hedelmiä :)
Meillä on onneksi saatu läpi, että juhlapäivinä ja vastaavina tarjotaan terveellistä naposteltavaa. Osa kyllä vastusti kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokerin jatkuva tuominen työpaikalle ei ole hyvätapaista. Sokeri on koukuttava ja sairauksia aiheuttava myrkky. Eihän kukaan työpaikalleen viinapulloja tai subutexiakaan jätä, varsinkaan jos jollain on alkoholiongelma ja haluaa pysyä raittiina? Olisi kiva kun työssä saisi työrauhan. Niin, ei ole pakko syödä mutta pakko on katsella ja energiaa menee kieltäytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Sokerin jatkuva tuominen työpaikalle ei ole hyvätapaista. Sokeri on koukuttava ja sairauksia aiheuttava myrkky. Eihän kukaan työpaikalleen viinapulloja tai subutexiakaan jätä, varsinkaan jos jollain on alkoholiongelma ja haluaa pysyä raittiina? Olisi kiva kun työssä saisi työrauhan. Niin, ei ole pakko syödä mutta pakko on katsella ja energiaa menee kieltäytymiseen.
Heheheee, olet varmaan tosi mukava työkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat ja epäterveellisen moskan tuputtaminen ei liity toisiinsa mitenkään.
😮 No ei liitykään, siitähän ei ollutkaan kysymys.
Ja tässä toinen mukava työkamu, väärinkäsityksiltä tuskin vältytään ja rautalankaa kuluu työpaikalla. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokerin jatkuva tuominen työpaikalle ei ole hyvätapaista. Sokeri on koukuttava ja sairauksia aiheuttava myrkky. Eihän kukaan työpaikalleen viinapulloja tai subutexiakaan jätä, varsinkaan jos jollain on alkoholiongelma ja haluaa pysyä raittiina? Olisi kiva kun työssä saisi työrauhan. Niin, ei ole pakko syödä mutta pakko on katsella ja energiaa menee kieltäytymiseen.
Heheheee, olet varmaan tosi mukava työkaveri.
En minä tätä mielipidettäni töissä kuuluta. Täällä nimettömänä uskallan ihmetellä tätä kulttuuria, jossa ilolla kauhotaan sokeria omaan ja toisten elimistöön, vaikka jokainen tietää, mitä se tekee. Jos itse yrittää pysyä erossa, niin saa väistellä kakkuja joka suunnalta. Naistenlehdissäkin joka toinen sivu on kakkuresepti ja joka toinen sivu laihdutusohje. "Kohtuudella voi syödä" ei ole helposti addiktoituvalle vaihtoehto. Tästä kertoo liikalihavien määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku voi loukkaantua siitä että joku leipoo ja tuo leipomuksensa vielä tarjottavaksi työkavereilleen? En oikeasti voi uskoa sitä mitä luen täällä :D Niin katkeraa ja kateellista porukkaa, mistä kaikki tämä katkeruus ja kateus kumpuaa? Kaipa se on se suomalainen huono itsetunto...
Meillä töissä vuorotellen lähes kaikki tuo jotain kahvipöytään viestin kera, ja minua ainakin se ilahduttaa joka kerta, vaikka en joskus itse edes maistaisi. Osa leipoo itse, osa ostaa kaupasta valmista, joku tuo karkkia, suklaata, hedelmiä, marjoja...aivan sama. Kaikki menee varmasti, vaikka olisi useampikin laihislainen. Ja työpaikka vielä pahamaineisella naisvaltaisella hoitoalalla.
Ja oikeasti, mitä sitten jos joku nauttii saamistaan kehuista? Samahan se on kehua jonkun uutta kampausta/asua tai vaikkapa urheilusuoritusta? Kyllä kai jokainen nauttii jos saa näistä kehuja! Muutenkin pitäisi kehua ympärillä olevia ihmisiä enemmän. Mutta ilmeisesti Suomessa utopistinen ajatus, kun tällaisestakin moni (!) todella jaksaa vetää herneen nenäänsä.. En vaan pysty käsittää..
Ja tää kyllä kaiken huippu, että joku suuttuu siitä että toinen tuo sokeripitoisia tarjottavia. Työntääkö joku niitä väkisin sun kurkusta alas? Jos ei aikuisella ihmisellä ole sen vertaa itsehillintää, ettei pysty olemaan ahmimatta herkkuja kaksin käsin, niin ei se ole kenenkään muun ongelma kuin tämän aikuisen itse. Jos pienen siivun jotain marjapiirakkaa ottaa ikäänkuin välipalaksi kahvin kanssa, niin se ei lihota, jos muuten ruokavalio kunnossa. Meillä osa tuonut myös esim raakakakkuja, joissa ei ole yhtään sokeria. Ei silt tule mieleen mennä ahmimaan kakkua kaksin käsin - se vasta huonotapaista olisi! T.339
Leipomuksiaan työpaikalla tyrkyttävät hakevat sosiaalista kontrollia, kuinkas muuten, ruokkiva käsi tai jotain sen suuntaista.
Vierailija kirjoitti:
Leipomuksiaan työpaikalla tyrkyttävät hakevat sosiaalista kontrollia, kuinkas muuten, ruokkiva käsi tai jotain sen suuntaista.
Noi on ihan pimeitä nuo sun juttusi!
Enpä ole ikinä tajunnut että tätäkin voi joku pitää jonain vallankäyttöjuttuna, hah! Ehkä se ei nyt ole niin vakavaa. Siis se, kun joku tuo leivonnaisia töihin, tai sekään, että muut taivastelee miten joku jaksaa. Mikä siinä taivastelussakaan ketään haittaa? Eikö siihen muutenkin riitä, kun kerran sanoo että joo tää on mun harrastus, on sen verran aikaa kyllä, että harrastaa voin. Ja nyt menee off topiciksi, mutta mikään meriitti ei ole sekään, kun ei ole yhtään aikaa tehdä mitään. Aika moni on sellaisen elämän valinnut, toiset vähän rennomman, ei tarvii siitäkään olla näreissään, kummankaan.
Se haittaa, koska liian moni syö sitä mättöä päivittäin, terveytensä kustannuksella. Vähän sama kun toisi työpaikalle tupakkaa, ja sitten naureskelisi, että onpa huono itsekuri noilla, jotka sortuvat sitä ottamaan. Ylipaino on todella yleinen ongelma.
Päivittäinen/lähes päivittäinen mässy tuo ihmiselle monta lisäkiloa vuodessa. Vuodesta toiseen tuota samaa, ja ihmisellä on monta kymmentä kg ylipainoa, joka on epäterveellistä ja huonontaa elämän laatua.
En tiedä ketään, joka ei loukkaantuisi, kun ne leipomukset eivät kelpaakaan. En jaksa kuunnella sitä ainaista "ota nyt vähän, sähän olet ihan hoikka (BMI 24), kyllä sä vielä voit syödä".
Mitähän ne sanoo sitten kun ihminen ottaa monta kertaa viikossa (varmaan muutkin tuo mässyä kuin tuo yksi) ja muutaman vuoden päästä BMI on 35? Että ota vaan, mitä väliä, noin lihavalla ei ole enää mitään väliä millään?
Jos on ihan pakko leipoa, miksei voi viedä niitä jonnekin, jossa ilahdutaan? Myyjäisiin, vanhainkodin kahvipöytään?
Meillä yksi aina innostuu leipomaan mm vuodenvaihteen jälkeen, kun muu porukka haluaa pudottaa joulun syömisistä tulleet pari kiloa.
Taitaa olla veetuilua lähinnä, tarkkailee kuka jättää ottamatta ja sitten käy tuputtamassa, "kun minä tässä ihan hyvyyttäni nämä pyöräytin, ei ole kuin kilo voita ja litra kermaa".
Jos on pakko jotakin tuoda, toisi edes porkkatikkuja ja minitomaatteja.